Neuvolakuulumiset

piia84

Sanaisen arkkunsa ammentaja
Kirjoitellaanko tänne neuvolakuulumisia? :) Kaiken saa paljastaa, mitä haluaa ja uskaltaa :)
 
Itsellä on jäänyt todella huono kuva neuvolan toiminnasta ja omasta neuvolatädistä. Ihan mielenkiintoista olisi lueskella muiden kokemuksia!

Tällä hetkellä olen käynyt neuvolassa vasta siis kaksi kertaa, sekä kerran nopeasti piikitettävänä, ennen lääkärille menoa. Minulla on omassa historiassani takana keväältä kohdunulkoinen raskaus ja onneksemme uusi raskaus alkoi todella nopeaan! Mutta kyllä elinikäiset muistot ehti jäädä ensimmäisestäkin raskaudesta. Kun nykyisessä raskaudessa otin neuvolaan yhteyttä heti plussa testin tehtyäni, sainkin nopeasti ajan neuvolaan, olisiko ollut viikolle 7. Siihen asti sain puhelimessa yhden neuvon omalta terkkariltani: "Ei voi olla niin huonoa tuuria kahta kertaa." Yllättävää, että tuokin lause on jäänyt niin hyvin mieleen. Todellisuudessahan kohdunulkoisia raskauksia tapahtuu, ja kerran sen kokeneena on kohonnut riski uuteen kohdunulkoiseen raskauteen. Luvut ovat silti pieniä, mutta totta.

Ensimmäisellä neuvolakäynnillä keskustelimme normaaleista ensikäynnin aiheista, tutustuimme, saimme lippuja ja lappuja, keskustelimme liikunnasta ja ravinnosta sekä yleisestä neuvolan toiminnasta. Kyllä hän nopeasti kysyi, että miltä nyt tuntuu, mutta tapaukseni huomioiden, olisin tarvinnut PALJON enemmän puheapua raskauden alkuvaiheisiin. Ei kysynyt mitään peloistani tai kokemuksistani kohdunulkoisen raskauden suhteen. Ym. ym. Tähän kaikkeen olisi vielä paljon huonoa lisättävää, mutta en jaksa kirjoittaa :D

Ymmärrän, että neuvolassa työntekijät ovat ihmisiä, eli kemia asiakkaan ja ammattihenkilön välillä vaikuttaa, ainakin omalla paikkakunnallani neuvolassa on kova kiire (ainakin sitä aina muistaa valittaa), eikä sieltä saa apua puhelimellakaan, kun aina keskeyttää jonkun asian. Väkisin vain miettii, onko vika kuitenkin minussa? Nyt kun alkuraskaus on ohitettu ja kohdunulkoinen raskaus pelkkä paha muisto, ei minunkaan luulisi olevan keskiverto odottajaa vaikeampi tapaus. Ehkäpä pian olen jo oman terveydenhoitajani mieleen, jos olen helppo tapaus.

Viime viikolla, rv 16 oli toinen neuvolakäynti, jota hirvityksissäni odotin. Verenpaineet ja pulssi oli koholla ja täti keskitti koko käynnin stressistä puhumiseen, josta en mielestäni tällä hetkellä edes kärsi. Mielestäni on luonnollista, että paineet ja pulssi on koholla, kun hermostuttaa ja suututtaa koko terveydenhoitaja ja epäkohdat, joista joutui itse kärsimään alkuraskauden aikana. Olen miettinyt terveydenhoitajan vaihtamista, mutta jos vika onkin minussa? Mieheni mielestä terveydenhoitaja on ihan mukava ja erityisen iloinen hän on siitä, että hänetkin on neuvolassa huomioitu. Seuraavan neuvolareissun käyn vielä kyseisen terveydenhoitajan luona, katson sitten uskallanko vaihtaa. Tunnen itseni kyllä liian hyvin ja tiedän, että sen naisen kelkassa pysytään...

Mutta siis, kokemuksia muiltakin, kiitos :) Toivottavasti muutkin uskaltavat kirjoittaa vielä tänne, vaikka itse avauduinkin kertomaan huonoja asioita.
 
Moikkamoi!

Tosta kohdunulkopuolisesta, osanotto sulle :sad001
Meillä on ollu ihan hyvä neuvolakäynti ite oon Lahdesta kotosin.
Mutta mullakin heti alkuraskaudessa epäiltiin vahvasti kohdunulkopuolista.
Se kerkes säikäyttämään kun just vähän aikaa ehtinyt itse sulautumaan siihen et ensimmäinen lapsi tulossa ja sitten mut passitettiinkin suoraan akuuttiin kun joku toinen lääkäri oli johtopäätöksillään päättänyt et se olisi kohdun ulkopuolinen.
Kyllähän se alkutarkkailu on yleistä mutta ite olin viel siinä vaiheessa ettei siellä näkyny mtn kun niin alussa. Kuitenkin kaikki oli kunnossa ja normaalisti se pikkunen on sielä kehittynyt. Turhat pelot kohdunulkoisesta sai pois.
Käytiin pari viikkoa sitten neuvolassa ja syke 140 ja kaikki mennyt hyvin ja kuten pitää, paino noussut omasta mielestä näin aluks jo ihan tarpeeks mut neuvolasta sitte sanoivat että kun oon normaalisti hoikemmanpuoleinen nii saa sitä painoa tulla lisää vielä 15-20 kiloa :laughing002

Seuraava neuvola onki sitten 20.10. aikalailla heti rakenneultran jälkeen, melkeempä jo jännittää kun alkaa tiedostaa että puolvälissähän tässä jo mennään :P
 
Mä tapasin vasta pari päivää sitten oman neuvolatätini, ekalla kerralla oli sijainen kun oikea neuvolatäti oli lomalla.
Mun neuvolatäti on kyllä aivan ihana tai no ei se mikään täti oo kun on varmaan joku vähän päälle kolmekymppinen. Tykkäsin hänestä kyllä tosi paljon ja hänelle oli älyttömän helppo jutella.
Olen muutenkin ollut tyytyväinen tämän pikkukylän terveyskeskukseen, joka kerta lääkärillä käydessä tulee semmonen olo että minusta oikeesti välitetään, toista oli kaupungissa.

Kaikki oli kyllä neuvolassa ok. Paino noussut takaisin 53.1 kg joka oli ennen raskautta eli ihan positiivista ettei ole enää tippunut. Hemoglobiini oli laskenut 148:sta 125:een ja sekin oli vaan positiivista, ettei veri ole liian paksua.
Sikiön sykkeet olivat 150.
Neuvolantäti sanoi että minun ei tarvitse mennä sokerirasitukseen vaikka olenkin 25 vuotta, sillä olen normaalipainoinen. Mutta tietysti jos vauva kasvaa liian nopeasti tai neuvolakäynneillä näkyy sokeria virtsassa niin sitten pitää mennä.
 
Mä joudun mennä sokerirasitukseen suvun diapeteksen vuoksi, yhhhhh :sick006
Ensimmäinen kerta ei mennyt ihan putkeen niin kauhulla odotetaan kun ens
kuun lopussa ois taas labrassa aika :S
 
Meillä oli tänään toka neuvola ja kaikki oli tosi hyvin, arvot mainioita ja vauvalta kuului voimakas syke, 150. Paino oli noussut 2kg alkuajoista. Sainpas tietää että veriryhmäni on O, en ole ennen edes tiennyt! Vointini on ollut nyt niin hyvä ettei ollut oikein mitään kysyttävääkään, paitsi raskaasta työstäni joka sisältää paljon nosteluja, ja neuvolantäti ei sille näyttänyt kovin positiivista valoa. Täytyy tällä viikolla miettiä mitä teen töiden suhteen, kun nyt alkaa tuntua siltä ettei minusta ole tuolla jatkajaksi.

En ole selviä liikkeitä tuntenut vielä, kaikenlaista kiemurtelua ja muljahtelua kylläkin, mutta täytyy alkaa tarkkailla nyt mikä on mitäkin. :D
 
Kuopiossa jouduin mennä sokerirasituseen sen takia että olin 25v -> raskaana olija. Täällä pohjanmaala joudun raitukseen 20 + viikoilla sen takia, että bmi oli 25,1 (0,1 yli rajan) 161cm sekä ennen raskautta 64kg, vaikka tämän jälkeen työterveystarkastuksessa mitattiin että olen 162,5 cm.... no joo,samahan tuo on käydä... esikon aikanaan tu oensimmäinen sokerirasitus oli yhtä tuskaa kun makasin vaan verhon takana ja pidin oksennusta sisällä sen pari tuntia, kun ekassa raskaudessa tosiaan piti käydä jo 16+ viikoilla ekan kerran ja tokan kerran vielä 20+ viikoilla... Yhhyh... ei se kyllä herkkua ole ikinä tuo homma :D :D

Sain tänään jonku inspiraation ja siivosin huushollin synttäreiden jäljiltä syys kuntoon, mattojen paikat on vaihtuneet ja kynttilöitä kaivettu esiin... illalla pitäs tuo keittiön ikkuna vielä sisältäpäin pestä kunhan pappalasta kotiudutaan niin sitten sais syyspimeitä varten laittaa sälekaihtimetkin takasin :)
Huomenna sitten taas jatkuu... jospa sais tehtyä vielä jotain :wink
 
Joo mullakin on toi siivousinto lähtenyt käyntiin nyt kunnolla :D tänään tuli taas pyntättyä kämppä niin viimisen päälle et äijä oikeen ihmetteli mikä energiapaukku sieltä on oikein iskeny :DD!

Neuvolassa tuli käytyä viimeks tänään ja kohtukin noussu viime kerrasta nyt navan
seudulla korkeinta kohtaa jo. Verenpaineet on alhaset koska kulkee suvussa :P
Sydänäänetki ne tarkisti ja 140 se näytti. Kaikki kunnossa :Heartred

Rakenneultraa odotellaan. Pari viikkoa vielä aikaa, nyt rv18+2
 
Mulla ei ole mitään valittamista omasta neuvolasta. Kolme kertaa nyt käyty, joista ekalla kerralla ei ollut oma terveydenhoitaja. En ole mitenkään erityisen kiintynyt tai mieltynyt omaankaan terkkariin, mutta ihan asiallinen nainen hän on. Tänään aamulla kävin sikiön sydänäänten tarkistuksessa, 140 kirjattiin neuvolakorttiin, kun viimeksi kaksi viikkoa sitten oli 148 :) PIkkukaveri oli muutenkin liikkuvainen, mutta majailee edelleen aika alhaalla.

Kolme viikkoa seuraavaan neuvolaan ja rakenneultraan! Jännää :smiley-bounce012 ja tuntuu edelleen jotenkin epätodelliselta.
 
Mulla oli tänään toinen neuvola. Kaikki oli selkäkipuani lukuunottamatta hyvin ja kaikki labra-arvot oli viitearvoissa. Mun terveydenhoitaja on ihan ok, musta tuntuu vaan, että se olettaa mun tietävän asoista ihan liikaa vaikka odotankin vasta esikoista. Sitten kun kysyn jotain, niin en saa mitenkään erityisen tarkkoja vastauksia. Suhtautuu kuitenkin asioihin sillä tavalla rennosti, että antaa aina sellaisen tunteen, että hyvin ne kaikki asiat etenee.
SIkiön sydänäänet oli reilu 140, ei kyllä sanonut tarkkaan sitäkään, eikä merkinnyt neuvolakorttiin kuin +, että äänet on kuunneltu... Äänitin puhelimella sydänäänet, jotta pystyin nyt illalla kuunteluttamaan ne miehelläkin. Hän kun ei ollut neuvolassa mukana. Kuukauden päästä sitten uusi neuvola ja sitä ennen rakenneultra. Toivottavasti siellä saisi jo tietää kumpi on tulossa. Jos selkäkivun vuoksi on tarvetta mennä aiemmin lääkäriin niin saan kyllä heti ajan, kun varaan sen terkkarin kautta.
Nyt on kivaa, kun näitä käyntejä on vähän useammin. Ehkä jossain vaiheessa sitä itsekin alkaa oikeasti ymmärtämään, että maaliskuussa ollaankin sitten jo perhe :happy093
 
Kiva kuulla, että muilla on paljon hyvää sanottavaa neuvolasta ja omasta neuvolatädistä. :) Se on tosiaan ihan asuinpaikasta ja tuurista kiinni, millaista toimintaa ja terkkareita siellä on. Itse kuullu todella paljon hyvää pienempien kuntien neuvolasta, jossa ihania ihmisiä ja aikaa vaikka muille jakaa :)

Mullekin sykkeen kohdalle merkattiin pelkkä +, harmittaa, kun en enää tarkalleen muista, mitä pikkuisen sydän löi. Muistaakseni 140 ja pikkaisen päälle. Ensi kerralla tarvii itse heti neuvolan jälkeen kirjoittaa luvut ylos, jos niitä ei neuvolakorttiin merkata boxing Tänään tasan 4 viikkoa rakenneultraan :Heartred

Sssgi, kiitos lämpimistä sanoista :)
 
Tänään oli pitkästä aikaa neuvola, ja tulikin reilu tunnin käynti. Kaikki arvot ja painokin oli kuten pitääkin, hemoglobiini oli laskenut 122:een, mutta ei kuulema tarvii vielä syödä rautaa. Itse asiassa mä saankin vähäsen lisärautaa, kun syön noita raskaus ja imetys -multivitoja. Jostain syystä hoitaja ei tykännyt, kun kysyin raja-arvoista, mutta kertoi sit lopulta kuitenkin, millon ehkä määräisi lisärautaa.

Kohdunpohjan korkeus merkattiin ekaa kertaa, "navassa", odotin jotain tarkempaa mutta olkoon :) ja pikkuisen sydämen syke 138-145, kovasti se yritti pakoilla ja potkikin kun kuunneltiin.

Saatiin myös vahvistus sille, että B rh- (mun veriryhmä) ja A rh- (miehen veriryhmä) tuloksena lapsellakin on rh- eli vasta-aineita ei voi kehittyä - mutta ne tarkistetaan kuitenkin koska olen rh-. Samassahan se menee tuon sokerirasituksen kanssa. Nyt tarttis varata se aika :eek: Onko hyviä vinkkejä, miten testistä selviää kunnialla pyörtymättä tai oksentamatta?

Nyt on raskaustodistuskin ja huomenna rakenneultra!
 
Mulla on tosiaan neuvolan kanssa vähän eri aaltopituudet ollut tähän mennessä, mutta kyllä he ihan ystävällisiä ovat. En vaan kunnolla saa tolkkua siitä, mitä milloinkin tapahtuu jne. Esim. perhevalmennuksesta kerrottiin, että se on joka toisella kerran tuolla ja joka toisella kerralla täällä, mutta täti kirjoitti kuitenkin lappuun vain yhdet paikat. Olisin totta kai voinut tästä vielä kysyä, mutta se on ollut vähän sellaista hössötystä koko touhu, että enpä sitten muistanut ja sen muistilapunkin luin vasta kotona. Kaikkiin käytännön kysymyksiin minun ja vauvan terveydentilasta olen saanut vastauksia, jotka olisin voinut googlettaa (lähdekritiikki mielessä pitäen) minuutissa. Mutta ehkä se johtuu siitä, että sen kummempia ongelmia ei ole raskaudessa vielä tähän mennessä ollut.

Saatiin kotiin täytettäväksi jonkinlainen kysely ja pitäis sen pohjalta sitten mennä keskustelemaan miehen ja sen tädin kanssa ensi kerralla tulevasta elämänmuutoksesta. Kysymykset lomakkeessa oli kyllä sitä luokkaa, että mitä ihmettä... Mutta joo, periaatteessa minusta on oikeasti tosi hyvä, että tällaisia keskusteluja käydään ekaa lasta odottaessa. Välillä vaan tuntuu, että ei me nyt ihan NOIN idiootteja olla :D Uskon, että saan neuvolasta suurimman hyödyn ja avun sitten, kun lapsi on syntynyt ja on hoitoon liittyviä kysymyksiä. Lässytyksensietokyky vaan taitaa olla turhan alhainen, mutta kyllä se tästä kasvaa.
 
Muokattu viimeksi:
Mulle noi neuvolakäynnit antaa lähinnä infoa siitä mitä seuraavaks pitää tehdä tai miten mun oma terveys jakselee, eli verenpaineet, hemoglobiinit, paino ym. Ja toki sen että kun esim. punkki puri niin sain yhteyden lääkäriin kysyäkseni siitä ja muutenkin jos tulee jotakin niin saa sitten tarvittaessa sen neuvolalääkärin kiinni. Että sen vuoksi sinne ihan mielelläni aina menen ja mukava tietysti myös kuulla noi sydänäänet vaikka pieni jo kovasti liikkuukin. Kohtu oli rv20 navan korkeudella, ehkä aavistuksen enemmän vasemmalla puolella. Syke kuului vahvana ja muksu veti aamujumppaansa :) Neuvolatäti vaikuttaa mukavalta ja on kovin puhelias, aikaa menee aina yli 30min mutta kiireen tuntua siellä ei ole. Onkohan jossakin joku lista tai suunnitelma noista neuvolakäynneistä et mitä ne aina sisältää kun tuntuu olevan aina joku teema noilla käynneillä?
 
Tänään aamulla oli 3. neuvola. Ja viikkoja tänään tasan 20+0! :) Puolivälissä siis, uskomatonta!
Ihan kiva siellä neuvolassa minusta käydä on, ja tarkistutella arvoja. Verenpainetta pelkään ettei vaan ala nousemaan, sukurasitus on kova, mutta sekin oli onneksi vieläkin ihan hyvä. Painoa on mulle kertynyt kanssa jo 6kg, mutta mun neuvolatäti aina vakuuttelee että sen pitääkin nousta, ja toitottaa että olen niin hoikka alunperin (en mitenkään erityisen mielestäni..) että se saa nousta reippaasti vielä, silti itseä vähän hirvityttää kuinka ylös se tätä tahtia nouseekaan vielä..:O
Sykkeet oli 4vko sitten n.160, nyt kirjattiin 150-160, siinä ne heitteli ja kävi ne välillä jopa 170, taapero tuntui kovasti siellä touhuilevan :)
Onko teiltä jo otettu tuota sf-mittaa? Multa otettiin jo viime kerralla, (vaikkei silloin kuulemma varsinaisesti vielä kuuluisi) ja silloin 4vko sitten se oli 13,5cm, nyt oli jo 17 cm, ja aika tarkalleen juuri navan kohdalla. Kyllä se siellä kasvaa!:) Ja on sen jo pari vkoa sitten ruvennut huomaamaan, pienen masun siis. Ei vieraat varmaan vielä mitään älyä epäillä, mutta paljon tekemisissä olevat huomaavat eron.

Ai niin, pyysin lähetteen niihin toksoplasmoositesteihin, mulla kissojakin 2kpl jotka ovat hiljattain ruvenneet vähän ulkoilemaan, joten on se kiva varmistaa mikä tilanne. Ja sitä sai kyllä ihan pyytää, pyysin jo viime kerralla, mutta neuvolassa vakuuteltiin että se on melko turhaa, ja luovuin asiasta, mutta nyt sitten ajattelin että haluan sen joka tapauksessa, ja lähete luvattiin laittaa menemään.
Mun neuvolatäti on niin puhelias että siellä näemmä vierähtää aina se melkein tunti..:D
Ensi viikon ti vihdoin rakenneultra, ai että sitä on odotettu!!!:)

Ai niin,noista teemoista, en mäkään niistä enempää tiedä, mutta ensi kerran teemana meillä on ne äitiysrahajutut sun muut kelan hakemukset, viikkoja silloin jo yli sen vaaditun 22, ja sitä odotan kyllä kovin kanssa. Saa vihdoin tietää tarkat päivämäärät koska alkaa äippäloma ym..
 
tänään oli neuvola :)

uhhuh, painoa kertynyt nyt raskauden tähän saakka 6,5kg (22+5). verenpaine oli edelleen hyvin kondiksessa!:) Sykkeitä kuunneltaessa kovasti protestoi ja ui karkuun laitetta, lopulta sitten muljutti ja potki kun ei muutakaan voinut :grin:grin sykkeet 150 +.
Raskaustodistuksen sain ja nyt sitten pitäisikin laitella kelalle papereita menemään! vihdoin pääsee sitäkin harrastamaan.

Seuraava neuvola onkin sitten 26.11 viikoilla 26+2 ja se onkin kuulema lääkäri neuvola! sitten niitäkin olisi VIELÄ (!?) yksi edessä loppuraskaudessa :)
 
Hassua, mulla tuo kohdunpohjan korkeus ylittänyt navan muistaakseni jo vko 16... Maha kasvaa korkeutta, ainakin enempi kuin leveyttä :happy090 Ultraaja siitä mainitsikin 18+4, että on korkealla, mutta enpä olis arvannut että näin paljon menee edellä... Nyt jo yli ~ puolessa välissä kylkiluita. Mahtaakohan keuhkot ihan painua kasaan jossain vaiheessa...
 
Oho, ai niin ajoissa jo navan kohtaa, ja mä olin ihan että WOW siistiä kun "jo" siellä :D No mutta kaikkihan me ollaan varmasti eri mallisia ja kasvetaan ja kehitytään omalla tavalla, jännää :) Tiistai lähenee, eli se rakenneultra, ei tässä oikein muuta osaa ajatellakaan, onneksi aika menee nopsaan (I hope) !
 
Huomenna on lääkäri, jonka kinusin itselleni kun haluan tietää onko kohdunsuu kiinni yms. Nyt hävettää kun perjantaista eteenpäin raskaus on taas edennyt kuin unelma. Tuntuupa turhalta viedä lääkärin aikaa "no kun verta on tullut ja istukka huonosti ja olin sekaisin huolesta kun soitin...".

Iuks.

Mutta enää viikko rakenneultraan ja kaksi viikkoa seuraavaan neuvolaan. Voi kun kaikki olisi hyvin. :)
 
Louhi: ihan hyvä vaan mennä lääkärille jos joku asia mietityttää, ei tuo nyt mitenkään turhalta käynniltä kuulosta kuitenkaan. Itse painiskelen täällä jaksamisen kanssa ja joudun myös menemään ensi viikolla kertomaan, että olen tosi väsynyt ja työasiat vaivaa jo öisinkin. Sekin tuntuu tosi hölmöltä, mutta pitää muistaa, että vauvankin takia kannattaa pitää lääkärillemenokynnys suht matalana. Neuvolassa ei ole itselläni kovasti kiinnostusta näistä jaksamisasioista avautua, kun eivät voi kuitenkaan sanoa muuta kuin että voi voi ja muista nukkua ja syödä hyvin. Muuten asiat on oikein kivasti täällä. Kunhan vaan saisi levättyä ja nukuttua tarpeeksi!
 
Takaisin
Top