Neuvolakuulumiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja piia84
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mä en osaa nyt rohkaisevia sanoja antaa mutta oon itse menossa ens viikolla kääntöyritykseen. Oon aika epäileväinen sen suhteen että saisivat vauvan kääntymään kun hän on tiukasti ollut samassa asennossa jo pitkään. Mullakin on esikoinen ja perätilasynnytys jännittää ajatuksena enemmän kuin sektio jota en kyllä myöskään haluaisi. Odotan ens viikon kääntöä todella ristiriitaisin tuntein.. Haluaisin käännöksen onnistuvan, mutta kun vauva tuntuu niin mieltyneen tähän asentoon niin pelkään sen kääntyvän takaisin. Kerran pari viikkoa sitten oli yhden päivän raivotarjonnassa, mutta kääntyi sitten takaisin. Lisäksi mulla on istukka etupuolella ja siitä voi ilmeisesti olla haittaa käännöksessä.
Sain muuten yhdeltä kaverilta linkin vauvankääntö-ohjeisiin! Laitankin sen tähän:
http://spinningbabies.com/techniques/the-inversion

Jospa tästä olisi vähän rohkaisuksi :)
 
Mulla tehtiin kääntö 35+2 (muistaakseni 36. viikolla se kuitenkin oli) siihen saakka vaavi ollut masussa pää ylöspäin, en ainakaan ole tuntenut että olisi tuon tyylisisä kuperkeikkoja heitellyt ja olin ollut kyllä niin pirun kipeä jo KAUAN aikaa tuolta oikean kyljen alta, missä vauvan pää oli)... Kaikki meni todella hyvin! Pai kertaa sattui kunnolla mutta lääkäri lopetti heti, koska sen ei pitäisi sattua. Hiemanhan se epämiellyttävältä tuntui kun mahaa vellotaan... (miehestä mun maha näytti tekevän välillä kahdeksikkoa). Mulla siis haittana supistuherkkä kohtu sekä istukka etuseinässä, mutta niin vain saatiin hyvin vauvan pylly lantiosta (pöytä laskettiin niin että olin hieman pää alaspäin) ja siitähän se sitten lähti pikkuhiljaa :) Tokihan siihen tarvitaan vauvankin yhteistyötä.

Ensin kaikki ultrattiin TODELLA tarkasti ja sen jälkeen lääkäri-kätilö parina tekivät töitä, kätilö siis ultrasi koko ajan tapahtumaa ja seurasi vauvan vointia. Käännöksen jälkeen käyrillä ollessa ei ollut ongelmia, sydän sykähteli niinkuin piti ja pienen pientä supistusta näytti välillä. Tarkat ohjeet sain, mikäli illalla supistukset voimistuisivat kotona. Muistaakseni lääkäri sanoi, että pääsääntöisesti käännetyt vauvat pysyvät pää alaspäin mikäli kääntö onnistuu (tilan vähyys jne) mutta on toki vauvoja, jotka vielä sitkeästi kääntyvät takasin perätilaan. Jos niin kävisi, niin sitten vaan yhteyttä neuvolaan ja päivystyksenä(esim. seur.päivänä,ei viikon päästä, polille suunnittelemaan jatkoja :)
 
Huh, jännittää kyllä ihan kauheesti! Mulla on tuolloin ensi viikolla 36+5 kun kääntöä yritetään, eli juurikin sama kuin RS:llä. Toivottavasti mahtuu vielä kääntymään. Tällä hetkellä vauva tuntuu olevan pienellä sykkyrällä ja maha roikkuu ihmeen alhaalla :grin
Jostain luin että jos sektioon päädytään niin se olis n. viikkoa ennen laskettua aikaa. Sanoiko ne RS että miksi sulla sektio tulee tuohon ajankohtaan..? Mä kovasti haluaisin että jos vauva ei käänny, niin joku lääkäri tai kätilö edes suosittelis sektiota tai perätilasynnytystä ettei tulis sellainen olo että pitää vain itse valita kumman "haluaa".
 
Mulla tulossa suunniteltu sektio , tosin ihan eri syystä (aik.repeämät) ja se ainakin on viikko ennen LA. Täällä noita suunniteltuja tehdään ma,ke,pe ja saatiin itse valita, et halutaanko se ke vai pe. Tuon esikoisen synnytyksen repeämien vuoksi siis jouduin/pääsin käymään lääkärin vastaanotolla pari kertaa tavallista enemmän ja ihan itse piti tehdä valinta siitä, synnytänkö sektiolla vai alateitse. Se just siinä eniten ahdisti, olisin toivonut, että joku sanoo kummin tehdään. Naistentautien lääkäri oli sitä mieltä, että voisin synnyttää alateitsekin; tutkimusten valossa uudet, noin pahat repeämät on harvinaisia ja synnytys voitaisiin käynnistää aikaisemmin, jotta vauva olisi pienempi (esikko ei mikään jätti ollut). Korjausleikkauksia tekevä gastrokirurgi taas on sitä mieltä, että jatkossa aina sektio, koska uudelleen tehdyt korjaukset harvoin onnistuu. Kätilö piti itsestän selvänä sektiota. Yritä siinä sit päättää!

Päädyin itse kuitenkin sektioon, koska repeämille ei ollut mitään selkeää syytä (iso vauva, nopea ponnistusvaihe, "väärä" ulostuloasento), joten ehkä "vika" sitten mun kudostyypissä. Mutta kukaan ei painostanut mihinkään missään vaiheessa, ainoastaan ehkä kätilö, kun sanoi että "saathan sinä omalla vastuulla synnyttää alateitsekin", kenenkä muun "vastuulla" sitä nyt yleensäkään sit synnytetään..? o_O

Itsellä on edelleenkin vähän tunne, että sektioon päätyminen on "luovuttamista", mutta toisaalta, kuten joku th sanoikin, se on myös mahdollisuus, jota kaikilla ei ole.
 
Kiitos Leelalle linkistä, kätilö suositteli kotikonsteiksi mm. A-asennossa jalat hiukan harallaan ja taivutettuna siitä sitten etukenoon pää alaspäin olemista, mutten sellaiseen asentoon kyllä taivu... Tuo sohvan reunalla kyykkääminen sujuu paremmin, tosi iltapäivän puolella jo valmiiksi tukala olo ja saa pään jyskyttämään, joten tehdään näitä sitten vaan aamuisin.

Radista huolimatta mulla on mahassa ihan keskikäyrällä kasvava vauva, joka 3,6kg syntymäpainoarviolla pitäisi olla ihan pungettavissa perätilassakin ulos. En ole ihan yhtä mieltä... Voisi uskoa, että jos vauva saadaan käännettyä kahdesti ongelmitta poikittain, muttei halua sukeltaa loppumatkaa pää alaspäin, siihen olisi joku syy. Kuten vaikka esteenä oleva napanuora tms.

Torstaisin tehdään suunnitellut sektiot, siksi menee tuonne lähemmäs laskettua aikaa. Ja toisaalta, ei ole väliksi vaikka itsestään käynnistyisi aikaisemminkin, saan ihan rauhassa sitten valita myös leikkauksen, jonka kannalle olen kyllä kääntymässä. Sanoivat, että joka tapauksessa saa tulla pikapikaa synnytyksen alettua seurantaan sairaalaan tuon perätilan takia. Ja jos alkaa vesien menolla, niin ihan makuuasennossa ambulanssilla. Hätäleikkaushan se ei luultavimmin silti ole, ensikertalaisena voi ajatella olevan ihan rauhassa aikaa valmistautua operaatioon, vaikka sitten alkaisikin keskellä yötä. Toisaalta voisin kyllä kysyä tuosta ajankohdasta, kun maanantaina magneetin tuloksia soittelevat. Ja toisaalta taas edeltävänä viikonloppuna olisi vielä suunniteltua menoa mikäli mahdollista :wink

Tänään on jo vähän paremmat ajatukset asiasta kuin eilen, juttelin muutaman ihmisen kanssa aiheesta ja vaikka välillä tulee yllättäen edelleen herkkä olo ja kyynel silmäkulmaan, olen entistä varmempi, että suunniteltu sektio on meille molemmille se järkevämpi ja turvallisempi vaihtoehto.
 
Olin viime viikolla lääkärineuvolassa (36+4). Siellä kaikki ihan kunnossa. Ei katsonut kohdunsuuntilannetta, mutta en sitä erityisesti vaatinutkaan. Vaavi on rt:ssa. Sf-mitta oli 29,5cm eli siellä alakäyrillä mennään, mutta niin oli esikoisen kohdallakin. Ensi viikolla taas terkkarille. Onhan näitä käyntejä nyt tosi tiuhaan, mutta itselläni on mukava terkkari ja sinne on aina mukava mennä.
 
Tuli sitten soitto, että ihan muutamasta millistä jää pari lantiomittaa vajaaksi eivätkä suosittelekaan perätilasynnytystä. Toisaalta ihan huojentavaa, voi hyvillä mielin keskittyä ja varautua sektioon. Kevään ohjelmat menee kyllä uusiksi, oli ajatuksissa yrittää pari kuukautta synnytyksestä lähteä pidemmälle reissuun, mutta nyt pitääkin varautua toipilaana olemiseen. Ja toivoa, että olisi niiden nopeasti paranevien joukossa.
 
Tänään oli neuvola, viikot 36+3. Tuntuu että on ihan tosi kauan kun viimeksi siellä kävin, kun noita sairaalareissuja ollut välissä niin monta. Kaikki oli kunnossa. Paitsi että terkkari arvioi vaavin paljon suuremmaksi kuin ultralla saatiin... Lupasi että kun seuraavan kerran 2 viikon päästä menen käymään niin voidaan "pyöräyttää" synnytys käyntiin:grin Koitti kovasti tsempata jaksamaan vielä pari viikkoa, niin vaavinen jaksaa sitten paremmin itse syödä jne. Kyllähän tässä jaksaa, kunhan sais vaan nukuttua. Viime yönä sain kyllä johonkin 4 saakka nukuttua, mutta tuo tytteli heräsi ja ei meinannutkaan sitten enää nukkua. Onneksi muistin siltä tätiltä kysyä siitä kuinka nopeesti sinne sairaalaan pitäis nyt lähtee, jos menee lapsivedet tai alkaa taas kipeesti supistelemaan, pelkään nimittäin että tää tyyppi syntyy kotiin kun en tajua ajoissa lähtee. Kehoitti tunnin sisällä menemään mikäli lapsivedet menee ja jos alkaa säännöllisesti oikein kipeesti taas supistella niin sitten myös. On kuulemma avautuminen yleensä aika nihkeetä sinne 5 cm asti ja sitten spurttaa loppuun aika nopeesti. Helpotti jotenkin kun sai tollaset selkeet ohjeet, niin ei tartte pähkiä itse niin kovasti.
 
Mulla oli tänään ultra ja lääkäri arvioi vauvan kooksi vain n. 2,9 kg! Puolisen kiloa vähemmän kuin terkkari viime viikolla siis eli sama homma kuin Winksulla. Ihan hyvä uutinen sikäli kun isoa vauvaa jännittelin, mutta enpä tiedä kuka lopulta osui oikeaan...

Se on hyvä kyllä että saa selkeät ohjeet siitä, että koska lähteä. Muutenkin mitä varmemmilta asioista kaikki terkkarit ja kätilöt ja lääkärit vaikuttaa niin sitä parempi :)
 
Mulla neuvola eilen (tänää rv 37+1) ja tuomio oli taas, että en saa lähetettä pelkopolille enkä koko arviota vauvasta. Sitä ei siis suostu antamaan myöskään neuvolahoitajat eikä lääkärit itse. Että turhauttaa käydä neuvolassa ja ensi viikon neuvolakäynti ei kyllä nappaa ollenkaan. Onneks ei ole paljoa jäljellä, en vain haluaisi yllätystä sitten synnärillä, että kaveri jää johonkin jumiin ja kärsii happivajeista etc. että tällasta täällä taas. Muuten kaikki "omat arvot" on ok, pää ei vaan kestä.
 
No voihan perse. Näyttää olevan turhan paljon kiinni siitä, kenen kanssa pääsee juttelemaan. Epäreilua! :cussing
 
Tässä meidän synnärillä kontrolliin odottaessa lueskelin heidän esittelykansiotaan. Sattuipa sieltä osumaan sellainenkin sivu vastaan missä kerrottiin meidän paikkakunnan pelkopolista. Sitten siinä oli numero johon sai itse soittaa, jos jokin asia askarruttaa. Eli meillä sinne ei tarvitse erikseen edes pyytää lähetettä vaan pääsee vain, kun itse kokee sinne haluavansa.

Enkä tahdo kyllä ymmärtää miksi sinne koko arvioon ei voida lähetettä antaa, vaikka lääkäreiden mielestä ei tarvetta olisikaan o_O Itse, kun olin maanantaina kontrollissa sanoin olevani huolestunut vauvan koosta. Vaikka lääkäri olikin sitä mieltä, että turhaan ei hän yhtään väheksynyt pelkoani ja varasikin minulle oma-alotteisesti rv 39 ultran vain ja ainoastaan kokoarviota varten.

Onhan se totta, että suurimmaksi osaksi odottajien murheet ja pelot ovat aiheettomia, mutta kyllä odottajalla olisi paljon turvallisempi ja luottavaisempi olo, jos häntä kuunnellaan. paujoh voisitko käydä yksityisellä ultrassa? Toki se maksaa hivenen enemmän, mutta saisit mielenrauhan.
 
On tosi outoa, ettei sinne pelkopolille saisi lähetettä. Komppaan +Mymmeliä+, että jospa koitat paujoh soittaa sinne suoraan.
Itse olen yrittänyt kysyä kokoarviota sekä lääkäriltä ja kahdelta hoitajalta, mutta sanovat vain, että ihan hyvän kokoiselta vaikuttaa, eivätkä halua antaa tarkempaa kokoarviota, koska se voi heittää puolikin kiloa. Epävarmana siis täälläkin ollaan koon puolesta...
 
Mä sain terkkarin villin veikkauksen että nyt ois vähän vajaa 3,5-kilonen. Outoa koska muutama viikko sitten oli vielä huolta siitä että tää ois pieni. Siis eihän kolmepuol mikään jätti ole mutta aika hyvän kokonen kuitenkin. Ei tarttis isommaksi kasvaa, laskettu aika on ihan näillä näppeimmillä.

Terkka sano että ei kannata höntyillä vielä laskettunakaan päivänä ja varotteli että tosi tavallista on että eka menee yli sen. Tiedän joo mutten voi olla toivomatta. Ja nuo terkan rohkaisevaksi tarkotetut sanat kuulosti mun korviin vähän sellaselta et älä nyt masennu vaikkei se koskaan tuukaan ulos sieltä. Reilu pari viikkoa on kyllä ikuisuus jo tässä vaiheessa.

Mun pelot liittyy lähinnä siihen että tää menee kovasti yliaikaseks. Että tätä paskaa kestää vielä viikkotolkulla. Että se ei koskaan ikinä millonkaan synny. Ehkä se syntyy sit 17 vuoden päästä viiksillä ja parralla varustettuna ja alkaa samantien kysellä et kuka maksaa autokoulun. Siltä musta tuntuu. Että tää ei vaan synny.
 
Neuvolassa taas kaikki hyvin! Pissa puhdas, paineet hyvät, sydänäänet hyvät ja vauva on kiinnittynyt asemiin. Sf-mitta pysynyt onneksi samassa, mutta hipoo yläkäyrää! oli siis 35cm :oops: Paino mulla sitten olikin laskenut 1,5kg viime viikolta, mutta kyllä sitä ihan riittämiin onkin kertynyt.

Th oli ihan vakuuttunut, että kyllä synnytys on lähellä oireiden perusteella. En vain itse uskalla tähän uskoa, koska jo NIIN moni uudelleen synnyttäjä on kertonut limatulppansa irronneet kuukaudenkin ennen synnytystä. Eikä mulla tosiaan mitään supistuksia ole.. Mutta kalvot lupaavasti esillä vesienmenoa ajatellen.
 
  • Tykkään
Reaktiot: Eea
Mulla ei sitten vauvaa tarvinnutkaan kääntää kun tyyppi oli sitten raivotarjonnassa!! Pää niin alhaalla ettei kätilö sitä tuntenut vaan joutui ultralla katsomaan! Perätila-epäilyn syyksi paljastui raskauden myötä melko suureksi kasvanut myooma. Lääkäri luuli sitä vauvan polveksi o_O Itsekin olen kuvitellut että vauva tykkää olla samassa asennossa kun siinä kohdassa aina sellainen samanlainen muhkura tuntuu. Nyt on vähän hölmö olo kun olen sitä kohtaa aina silitellyt ja kättä siinä pitänyt eikä se olekaan vauvan osa :sad001 Mutta pääasia on että vauvalla on kaikki hyvin :)
Sain samalla painoarvion 2700g ja laskettuna aikana todennäköisesti n.3300g!
 
Neuvolassa taas käyty! Valtakunnassa kaikki hyvin. Sykkeet ok, pissa ok ja verenpaine kans. Painoa ei ollut tullut kahdessa viikossa kun puol kiloa. Terkkarini, joka on siis kätilö, arvioi vauvan painoksi hyvinkin 3,5kg. Että jännityksellä ootamma minkä kokoinen mötkö sieltä putkahtaa. Oli myös hyvin syvällä jo ja kiinni, kun ei saanut liikahtamaankaan vaikka kuinka retuutti. Senpä seurauksena ensimmäinen kipeä minuutin mittainen supistus selätetty juuri äsken!!! Jipii! :dance011
 
Neuvolapäivä täälläkin! Pissa puhdas, paineet ok... Yms yms. Eli kaikki hyvin :) keskikäyrillä nätisti ja supisteli mennen tullen palatessa. Nyt son se streptokokkinäytekkin otettu ja painokkaan ei ollu noussu pahasti. Limatulppa irtoilee ittekseen tuolla pikkuhiljaa, sellaisia riekaleita löytyy pöntöstä ja paperilta ja pikkuhousunsuojalta. Eilettäin tuli ensimmäinen semmoinen OIKEA kipeä supistus (kyllä sen vaan tunnistaa :D ) mutta yksi vain ja aiheutti tyhmän virneen että "tämmösiäkö non ja vielä kymmenen kertaa pahempia!"
Ensviikolla lääkärille kokoarvioon ja kohdunsuun tarkistukseen. Sitten odotellaan :D taas vaihteeksi. Ei ennää kauaa <3
 
Eilen neuvola, kaikki samalla mallilla kuin aikaisemminkin eli odotellaan odotellaan:) Mietin tässä juuri, että enää maksimissaan 4 viikkoa jäljellä, koska eiköhän ne tyypin käynnistä viimeistään kaks viikkoo lasketusta ajasta jos ei ite tajuu ulos tulla. Eli kyllä tää joskus loppuu ja neuvolakäyntien luonnekin muuttuun. Nyt on aika rutiinimaista käyntiä kun ei ihmeitä oo, uusi neuvolahoitaja kyllä ihan mukava.
 
Tänään oli jälleen neuvolakäynti. Rv 38+6: painoa tullu jo 12 kg :scared001,pissa ok, paineet olleet koko ajan samaa tasoa n. 126/68, hb ajoittain ollu matala ja koko ajan rautaa pitäny syyä joten lukema 121 oli tosi hyvä. Sf 31 eli keskikäyrän alapuolella mennään. Vauvan pää laskutunu, mutta edelleen sivuttain liikkui. En tiedä mitä käynniltä odotin mutta nyt on aika "tyhjä" olo kun odottelu sen kun jatkuu ja jatkuu!! Ei jaksais enää tätä päivittäistä alaselän jomottelua. Missä ne oikeet supistukset viipyy???
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top