Neuvola

Mua ne pöperöt ei haittaa, ei onneksi tuu mitään mahaongelmia minulle ja alaskin menee vaikka mautonta ja kuivaa olisi. :D mieskin varmasti tois pyytäessä ateriat kotoota.

Mutta mun on turha kuvitellakaan että voisin rauhassa tutustua vauvaan tai nukkua tai saada imetystä käyntiin pienessä huoneessa missä on viisi äitiä ja viisi vauvaa.

Mä voisin olla vaikka kaksi viikkoa sairaalassa jos saisin yhden tai edes kahden hengen huoneen. Ja totta kai jos kaikki ei olisi kunnossa lapsella, olisin vaikka vuoden siellä neljän muun äidin kanssa. Mutta jos mulla on säännöllinen synnytys ja minä sekä vauva voidaan hyvin, toivon kyllä kotiutuvani mahdollisimman pian.

En olisi ihmetellyt, että tietämättömänä olisi imetys tyssännyt jo sairaalaan esikoisen aikaan. Mä sillon jo valuin maitoa litratolkulla yli, mutta hoitajat tarjosivat koko ajan lisämaitoa. En sillon osannut sanoa vastaan, kun ajattelin silti ettei maito riitä (vaikka selvästi näki että riittää) ja vauvalla on nälkä, vasta jälkikäteen tajusin, että olisi pitänyt pitää oma pää. Onneksi en samoista merkeistä juottanut vauvalle enää kotona lisämaitoa. Samoin olin tosi ahdistunut ja stressaantunut sairaalassa, joten senkin puolesta imetys olisi hyvin voinut tyssätä!

Se sairaala-aika vaan oli ihan karseeta niihin aikoihin, kun huone oli täysi.
 
Meillä se imetys tyssäsi juuri siihen, että omaa rauhaa ei ollut. Vauva tottui saamaan pullosta helposti, ja on erittäin tulisella temperamentillä varustettu. Siihen lisäksi mun taipumus helppouden hakemiseen, niin pulloruokinnaksihan se meni.
Koin kyllä erittäin kiusalliseksi sen, että huoneessa lappasi ties ketä porukkaa ja isommat mukulat (muiden siis) kyyläsivät verhojen välistä. Lisäksi vauva oli kaiken lisäksi lastenosastolla pitkän matkan takana, eli ihan mahdoton yhtälö mulle. Joku toinen olis voinut onnistua siinäkin tilanteessa :).
 
Repo mulla oli vähän sama tilanne. Mun vauva oli teholla, minä vuodeosastolla ja mun piti pumpata hänelle maitoo ja kiikuttaa se sinne. Oli tooooodella kiusallista kun huonetoverin kolme isompaa lasta juoksivat koko ajan pitkin huonetta ja kuikkivat verhojen välistä ku meinasin alkaa pumpata. Ei sillä, että imetys hävettäs tms, mutta ku esikoinen oli kyseessä ja ihan uuno olin sillon vielä niissä asioissa.
 
Tänään oli aamulla lääkärineuvola...ja oli kyllä aika turha ja ahdistava käynti :D
Lääkäri oli tosi ynseä, sitten huoneessa oli vielä se oma neuvolantäti ja sit vielä opiskelijatyttö. Kiva siinä sitten kaikkien kivasti toljotella ku pitää riisua ja levittää ittensä siihen pöydälle.. :s :D
Koko hoito kesti 20min ja kaikki oli ok, eipä mitään uutta selvinnyt...sitten saakin odotella sinne RU:n asti joka on 18.11...siellä onneks tapahtuukin jotain kongreettista <3
 
Täälläkin lentsu antoi sen verran periksi että uskalsin sinne neuvolaan mennä tänään, kiitoksia taas kaikille muuten vastauksista näihi mun tärkeisiin flunssa-kysymyksiin!! :) :)

Ite neuvolasta jäi iha positiivinen fiilis, kaikki oli minityypilläkin :) Henkilökohtainen riemuvoitto itelle oli se, että painonnousu oli vähän tasottunut :) Just neuvolakortin painojen mukaan laskeskelin että kaikenkaikkiaan on paino noussut 7kg.

Ps. hurjaa lueskella nuita teidän sairaalakokemuksia :O Aika menee niiiiin nopeesti! :)
 
Joko teillä on sisätutkimuksia tehty?
Mulle ei oo tehty vaikka menossa rv 23+1 tänään.
 
Joko teillä on sisätutkimuksia tehty?
Mulle ei oo tehty vaikka menossa rv 23+1 tänään.

Meillä tehtiin ihan alkuraskaudessa, neuvolalääkärillä, ultran yhteydessä. Joskus rv8-9. :)

Seueaavan kerran meillä tietääkseni rv36, jos ei ennen sitä ilmene mitään normaalista poikkeavaa! Nää vaihtelee kyllä ihan mielettömästi kunnittain.
 
Eikös nykyään pyritä siihen, että alakertaa ei ronkittaisi, ellei ole jtn lääketieteellistä syytä? Edellisessä raskaudessa tais neuvolalääkärissä olla sisätutkimus joskus rv30 kieppeillä :)
 
Joo siihenhän ne nykyään pyrkii ja hyvä niin. Turha mun mielestä mennäkkään ronkkii, jos tosiaan ei oo mitään syytä. Mulla on ultralla vaan katottu yhen kerran verenvuodon takia kohdunsuun pituus mut mitään tutkimuksia ei sotmilla oo tehty.
Ja tuota samaa meijän thki sano, että turhaan hän ei ala tutkii.
 
Juu meillä ronkittiin heti silloin rv12, ja itseasiassa vielä aika kovakouraisesti tutkittiinkin, kun ottaa huomioon, että mulla oli niitä verenvuotojakin ollut.. Paineli lujaa kohtua toinen käsi alakerrassa "Joo'o kyllä se kohtu on kasvanut ja tuntuu jo tällä korkeudella.." Tuli ennemmin olo, että oon joku lehmä, jota tutkitaan :'D Toi vanha papparainen on mun omalääkäri terveyskeskuksessa ja vaikka muuten on ihan pätevä, niin noi äitiystarkastukset on kyllä ihan naurettavia..
 
Mulle tehtiin sisätutkimus viikolla 16 ja seuraava rv 36.ellei siis tuu jotai supisteluja tms aiemmin tai muun asian takia tarvetta. Vaihtelua kunnittain on.
 
mulla tais olla sillon rv 8-9 ku oli myös se eka ultra...oli sama lääkäri ku kaksosia ootellessa ja totesin vaa"toivottavasti nyt ei oo kaks":grin seuraavasta ei oo hajuu millo on...tosin sillo nt-ultrassaki se kopeloi :eek:
 
Pakko sanoa, kun tuolla ylempänä oli kirjoiteltu, että vauvan kanssa saa palata sairaalaan jos jotain ongelmia. Ei pätenyt kyllä meillä. Neljän sairaalayön jälkeen synnytyksestä päästiin kotiin, koska "kaikki oli hyvin". Ja samana iltana kotiin päästyäni mulle nousi korkea kuume. Seuraavana aamuna menin naistentautien polille ja laittoivat mut suoraan osastolle makaamaan viikoksi kohtutulehduksen takia ja sanoivat, että vauvaa ei voi ottaa mukaan jos et voi itse huolehtia hänestä. Ja en todellakaan 41 asteen kuumeessa voinut huolehtia, kun en meinannut päästä edes itse vessaan omin avuin. Tuolloin päätin, että jos saan lisää lapsia niin olen vaikka "vähän liian kauan" osastolla synnytyksen jälkeen vauvan kanssa, kuin että missaan vauvan elämän alkutaipaleen makaamalla itse sairaalassa ja vauva kotona. Kuukausi tuosta eteenpäin jouduin vielä osastolle viikoksi uudelleen ja silloinkin vauvan piti olla isän kanssa kotona. Oli kurjaa, voin sanoa! :bored: Niin ja se sairaalaruoka..sain sen lähes kahden viikon sairaalassa olon aikana joka ilta kahta iltaa lukuun ottamatta jauhelihakeittoa, joka oli täysin syömäkelvotonta. :arghh: :hilarious:
 
Ohoh, tässä ketjussa oli näköjään vaihdettu jo täysin puheenaihetta, miksiköhän viimeisin viesti mikä mulla näkyi oli tuosta sairaalassa olosta.:hilarious:
 
Olipa kurja kokemus! Jokseenkin törkeetä mun mielestä erottaa äiti ja vauva.
Samoin oon miettinyt synnytyksen jälkeisen masennuksen hoitoa. Olin joskus aikanaan työharjoittelussa paikassa jossa hoidettiin lapsivuodepsykoosiin sairastuneita potilaita. Vauvat kävi osastolla muutaman kerran parin viikon aikana, siinä kaikki. Onko se tosiaan riittävää tukemista? Eikö tosiaan muuta auttamiskeinoa ole..

On tää merkillinen tämä meidän terveydenhuoltojärjestelmä, ja saas vaan nähdä mihin sfääreihin vielä päästään soten myötä. Toisaalta parannuksiakin on kyllä vuosikymmenten aikana jotain saatu, ei sentään enää lasten keuhkoparantoloita ole. Ne vasta surkeita oli.

Pieni kevyt aamupohdinta, mulla taitaa olla ikävä töihin :grin
 
neuvolassa käyty ja iha peruskäynti.hempat,paineet ja virtsa ok.kelan lappuset saatu ja samalla otettii miehen kans se influenssarokote,eipähä tartte enää miettiä ottaako vai ei :D
hyvin kuulu taas syndänäänet ja just oli neukkutäti kysymässä liikkeistä nii monottiki nii et näki mahan läpi ja anturia myös monotti ahkeraan.onki taas ollu monotus päällä :D seuraava neuvola sit taas kk päästä...
 
Täälläkin neuvola takana. HB laskenut alun 134:stä nyt 114. Ei onneksi vielä tartte erikseen alkaa rautaa syömään.
Sokerirasituksen tulokset oli ok. Painoa nyt melkein saman verran kuin lähtöpaino ja viikkoa kohden oli reipas 200g painonnousua. Ei saatu kelan lappuja mutta todistus raskaudesta kuitenkin kelaa varten, ens viikolla jos hakisi tuet sun muut.
Taas vaan olisi ennen seuraavaa neuvolaa mentävä verikokeisiin tuon jumalattoman kutinan syyn selvittämiseksi.
 
Heiduska mun taas pitää ottaa rautalisää vaikka hb on 119 eilen mitattuna. Mulla normaalisti 149.
 
Mulla oli viime kerralla laskenu hemppa jo 109 ja sitä edellisellä kerralla noin 3 viikkoo sitten 111 ja oon tuosta lähtien syöny rautatabletteja, nyt ostin nestemäistä rautaa jos se imeytyisi paremmin. Täällä siis menossa viikot 22+5.
 
Sannukka kannattaa ottaa rautalääke jonkun punasen mehun kanssa vaikka. Esim viinimarjamehun kans, sellasen missä on paljon c-vitamiinia. Ite otan rautatbl aina mansikkaviinimarjamehun kans ja joka kerta nousee ja olo kohentuu.
Mun mies kävi vähän aika sitten koulutuksen raudasta (hän on farmaseutti) ja siellä oltiin just sanottu, että rauta imeytyy parhaiten just punasen mehun kans ja rautaa pitää ottaa kuukaus, ennenku alkaa pysyviä tuloksia näkyä. :)
 
Takaisin
Top