Neuvola- ja ultrakuulumiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja anní
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ai niin ja sit tekivät lähetteen verikokeisiin. En muista mikä se hieno nimi oli, mut siksi kun esikoinen oli keltainn syntyessään ja mun veriryhmä on o+, niin siksi.
 
Mai tsemppiä, toivottavasti kaikki on hyvin. <3

Mulla myös eilen neuvola rv 31+2 ja kaikki oli hyvin. Sf-mitta oli 27 cm ja th arveli että siro vauva on tulossa, mutta niin oli esikoinenkin (3.1kg) syntyessään, joten ei hätää. :) Lähtöpaino 55 kg ja nyt oli 69 kg .:o upsiss. Seuraava käynti rv 33 ja neuvolalääkäri rv 35.
 
Toivotaan :) ei vauva kuulemma hirveen isolta vaikuttanut, mut isompi on kuin esikoinen, joista sf näillä viikoilla oli 29. Esikoinen siis oli syntyessään (38+2) 2820g/47cm..
 
Toivotaan, että kaikki hyvin ja pieni sais matkata valmiiksi asti mahassa, mutta hyvä kun tutkivat! Mulla on sf.mitta mennyt keskikäyrää ja edelliskerralla pomppas yläkäyrälle, josta nyt palautui taas omalle viivalleen, mutta huomattiin kyllä silloin, että tyyppi ponnisti itsensä täysillä suorempaan, joten kyllähän se siinä mitassa heti näkyy, kun nyt oli sitten taas "omalla paikallaan". =)
 
Mulla mennyt sf mitta reippaasti yli yläkäyrän alusta asti, mutta viime kerralla oli laskenut jo yläkäyrään :D
 
Onko sulle Pepe tehty vauvan painoarviota missään vaiheessa? :)
 
Annissa tehtiin tossa rv28 ja silloin oli n.1200g. Ja meinattiin, että mulla vaan kasvaa reippaammin ja että vettä olisi runsaasti. Aluksi ennen ultraa kävin parissa mittaus kontrollissa niin epäili radia, mutta otin mittarin kotiin ja mittaillut ja nyt oli sitä mieltä, että ei mulla radia kun arvot just semmoset kun pitäis olla.
 
Pepe no hyvä että ei ollut radia eikä muuta huolestuttavaa. :) Mun sisko synnytti juuri 4,5 kg painavan tyttövauvan ja oltiin kattomassa sitä tällä viikolla, ai että kun oli niin söpö, pyöreä pullaposki. :p ❤️
 
Annissa eikä, Mieti pian meillä on pienet sylissä! Tää aika menee huimaa vauhtia :)
 
Tänään aamulla olin tuntevinani liikkeet ylhäällä oikealla, sitten neuvolassa th oli myös vähän sitä mieltä että olisiko kääntynyt kun vahvat sykkeet löytyi niin alhaalta. Halusi että ultrattaisiin ja palasin ultraan n. tuntia myöhemmin niin perätilassa hän, edelleen tai olisko sitten kiepsahtanut ympäri, enää ei liikkeitä tunnu ylhäällä. :wideyed:
Sain ohjeeksi maata tyyny pepun alla, mikä kuulemma voisi auttaa vauvaa kääntymään. En mitään ihmeempiä uskalla kokeillakkaan kun eihän sitä tiedä mistä syystä se siellä perätilassa on.

Mikä ihmetytti, niin minulle puhui ensisynnyttäjänä perätilasynnytyksestä. :eek:
Ei oo tullut mieleenkään tuo vaihtoehto... Eikös siinä ole melkoisen suuret riskitkin?

Kaksi viikkoa vielä pienellä aikaa kääntyä ja sitten mahdollinen käännösyritys, mikä sekin vähän mietityttää, koska omat riskit siinäkin.
Onko kenelläkään kokemuksia näistä?
 
Muaki kiinnostaa tää perätilasynnytysjuttu!

Vauva on nätisti pää oikean kylkikaaren alla ja perä vasenta lonkkaa kohti pääosin koko ajan , välillä poikittain mutta harvoin pää alaspäin. Onneksi on vielä aikaa ja toivoa että kääntyy kun viikkoja 30+ mutta kieltämättä on vähän pitänyt käydä googlettamassa perätilasynnytystä, kääntämisyrityksiä ja sektiotakin
 
Perätilassa täälläkin menty viime viikkoon asti. Nyt on vauva sitten poikkitilassa, pää toisessa kyljessä ja jalat toisessa. Kaksi viikkoa antoivat aikaa kääntyä viikko sitten, nyt viikko jäljellä ja ei ole kääntynyt. Jännittää miten käy. Onko tuollaisesta poikkitilasta muilla kokemuksia? Jos vauva jää niin, niin meinaako se että leikkaus on edessä? Kammottaa, aina ennen raskautta ajattelin että mitään en alhaalta puske ulos, mutta nyt on mieli muuttunut ihan täysin ja pelottaa että joudutaan leikkaamaan.
 
Onninmanninen, Täälläkin vauva on tosiaan ilmeisesti yrittänyt kääntyä kun toisinaan on juuri tuossa kuvailemassasi poikkitilassa. Pidän täällä sullekkin peukut että kääntyis, samoin atsirkille ja hänen pienokaiselle! :)
Kyllä kieltämättä jännittää miten käy.
 
Mulla on esikoinen leikattu perätilan takia. Silloin yritettiin ulkokäännöstä joka ei onnistunu ne riskit ulkokäännöksessä on tietääkseni aika pienet. Käännöksen jälkeen (onnistu tai ei) seurataan sydänkäyrää tai jos tulee supistuksia niin osaavat sairaalassa hoitaa. Ja käännökset tehdään niin myöhäsillä viikoilla et vauvalla ei ole hätää vaikka syntyisikin...

Mulla lääkäri yritti kaikin keinoin saada mut synnyttämään alakautta mutta en suostunut siihen vaan lähdin itkien pois sieltä. Mulle oli tuttu kätilö sanonu et älä lähde synnyttämään perätilassa esikoista ei kuulemma ole kivointa hommaan ja niissä on kuulemma ongelmia yllättävän usein.

Ja ne vauvat kerkee kyllä vielä kääntymään kolmannen kohalla ku olin odottamassa sektioon pääsyä niin siellä oli toinen pariskunta tullut kans sovittuun sektioon perätilan takia niin heidät lähetettiin ultrauksen jälkeen kotia kun vauva oli kääntynyt...
 
Neiti, Kiitos kun jaoit kokemuksesi. :) Osaisitko jotain kertoa sektio kokemuksestasi? Olen yrittänyt ajatella, että onhan siinäkin puolensa, vaikka hirmuisesti pelottaa juuri itse leikkaus sekä toipuminen sen jälkeen.
 
Mä oon tällä hetkellä päätymässä sektioon jos vauva ei käänny pää alaspäin. Esikoisen synnytyksessä tuli kiirus saada vauva ulos kun sydänäänet laski liikaa joten tottakai mua vähän pelottaa että nytkin kävisi samoin, perätilavauvaa on ilmeisesti vaikeampi auttaa kiireellä kun esim imukuppia ei voi kiinnittää
 
Käsittääkseni perätilavauva voi helposti jäädä päästänsä jumiin ponnistusvaiheessa!
Itse en tälläistä riskiä myöskään haluaisi ottaa.
 
Mulla oli esikoinen yllätysperätilassa, ja kesken synnytyksen tehtiin hätäsektio. Toinen synnytys oli "normaali", paitsi että lapsi oli sairas, ja kun sydänkäyrässä tuli jotain erikoista, avustetettiin imukupilla. Ja kun lapsi piti saada nopeasti ulos, tehtiin episiotomia, joka sitten johti 4-5 asteen repeämiin. Arvata saattaa kuinka kipeänä olin! Näin jälkeenpäin ajateltuna, mulle oli helpompi tuo sektio, kuin alateitse synnytys. Toki jos mitään repeämiä tai leikkausta ei tule, niin ei se alateitse synnytys ole paha. Nyt vain jännittää kun lapsi on jo pää alaspäin, ja todennäköisesti normaali synnytys edessä, niin miten käy niille aiemmille repeämille! Kunhan eivät repeä uudestaan!!!
 
Parantuminenki on nii yksilöllistö mutta täytyy sanoo että mulla meni kattjuska kylmät väreet sun repeämisistä. Mun muutaman tikin kiristävä ja kipuileva eppari parin viikon ajan on ollu pientä tohon verrattuna. Uskon että jännittää ja voi jopa pelottaa!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top