Kirjoitellaan nyt tännekin ketjuun kuulumisia samalla, kun tässä kahlaan useamman päivän tauon jälkeen kaikkien kirjoituksia läpi :)
Tänään 7+6 oli ensimmäinen neuvolakäynti. Onneksi sattui oikein mukava neuvolantäti. Ei tullut valituksia ylipainosta eikä ollut myöskään mikään natsi ruokarajoitteiden suhteen. Näitä kahta olin etukäteen siis jännittänyt. Enemmänkin tuntui, että olen tähän asti ottanut itse vähän turhan tiukan linjan syömisten suhteen. Esim. en ole syönyt leipiä, jossa on pellavansiemeniä jne. mutta kuulemma voi ihan huoletta syödä, kuhan ei niitä siemeniä sellaisenaan popsi.
Hieman utopistiselta tuntui koko neuvolakäynti, vaikka varhaisultra vahvistikin jo viime viikolla kaiken olevan hyvin. Neuvolatäti puhui tietysti moneen kertaa ajasta lapsen syntymän jälkeen ja jälkikäteen puolison kanssa puhuttiin, että molemmista oli tuntunut siltä, että mitäs siinä höpöjät, ei meillä mitään vauvaa ole. Sitä ei vain yhtään osaa ajatella niin pitkälle tai millaista se aika sitten on, kun esikoinen on kyseessä. Tällä hetkellä oireitakin on niin vähän (onneksi), että toisaalta on vaikea uskoa, että siellä masussa joku on, vaikka syke näkyikin ultrassa rv 7+1.
Neuvolareissu kesti 1,5 tuntia eikä siellä ultrattu. Juteltiin vaan paljon, täyteltiin papereita ja käytiin läpi paljon käytännönjuttuja, mitä tässä matkan varrella eteen tulee. Nyt pitäisi sitten 10+ viikolla käydä verikokeissa ja nt-ultran sain varattua huhtikuun loppupuolelle rv 11+6. Ehkä sitä sitten sen jälkeen uskaltaa itsekin uskoa tämän koko jutun, jos sielläkin on vielä kaikki hyvin :)