Mielestäni paras on se, että kerrotaan asiat niinkuin ne on (muttei ehkä yltiörealistisesti, koska itse olen siihen taipuva), mutta sitten esim. todennäköisyyksien kautta kannustaen. Itsestä oli ihan hullua, ja on vähän vieläkin, että "vieraat ihmiset" (muut kuin me kotona) puhuvat niiiiiiiiiin totena sitä, että sitten kun teille vauva sieltä syntyy ja onneksi olkoon jne, jne.
Oman neuvolatädin kanssa ei ollut muuta kuin että ekalla kerralla itse lisäilin sitä 'ehkää' vähän joka väliin, ja että hän ei oikein ilmeisesti tajunnut sitä kuinka pahasti olisin halunnut tietää jo siinä vaiheessa että vatsassani oikeasti asustaa joku. Kyselin mahdollisuuksia kuunnella sykettä ja ehkä käydä jossain varhais-varhaisultrassa (kyselin varmaan väärällä nimellä, mutta yritin selittää), mutta sain vastaukseksi että jos kerta itse epäilen, että nyt ei olla ihan x-viikolla (x=8?) niin heidän laitteilla sitä ei välttämättä kuule. Hei, olisin kyllä voinut ihan maksaakin siitä ilosta jonnekin, kunhan olisin saanut selville että minne! Takana ei ole keskenmenoja, tai muita ongelmia, mutta kaikenlaista kuulleena tutuilta ja niin edelleen, ja varsinkin kun omat raskausoireet olivat lieviä ja ovat edelleenkin pysyneet sellaisina - ainoa kestävä tunne on ollut satunnaiset nipistelyt kohdussa.
NP-ultra oli 2.12. siellä oli kaikki ok, riskiluvut ok, istukka takaseinässä. Ultraaja oli hieman harvasanainen, mutta hyvin asiantuntevasti asiat selittävä, ja mukava fiilis jäi. Sinne lähti mukaan kaverini, koska -tietenkin- miehen työreissu osui sitten juuri siihen. Napero siellä makaili tyytyväisenä, mutta minä olin ensimmäiset 5 min järkyttyneenä kun ultraaja ei varsinaisesti aloittanut sanomalla että "täällähän on kaikki kunnossa", tms, vaan alkoi siinä mittailla ja osoitella munuaisia sun muuta. Vaikka tietysti uskoinkin, että olisi käyttäytynyt hieman toisin jos olisi ollut kkm tai jotain. Mutta se oma helpotus tuli sitten kun siellä pieni käsi ensimmäisen kerran heilahti ja oikein kysyin, että "tekikö tuo sen ihan itse?" - "Juu-u", kuului vastaus :) Sen jälkeen malttoi eri tavalla keskittyä kuvan katseluun ja ultraajan kuunteluun.
Kohta siellä sitten jo rapsuteltiinkin päätä, sun muuta. Hyvin rauhallisesti kyllä kaikki liikkeet.
RU tulossa 5.2. Sitä ennen vielä ehtii olla neuvola viikon päästä, joten ehkä siellä pikkusydän olisi taas tilaisuus kuulla.