Meillä oli vihdoin ensimmäinen ultra tänään, nt-ultra. Seulontoihin siis osallistutaan. Ja voi että sen pienen ihmeen näkeminen ekaa kertaa oli jotain sanoinkuvailemattoman ihanaa! Ei voi käsittää. On ollut ihan "raskaudeton" olo jo tovin, siis oireet ovat lähes hävinneet pientä rintojen ilta-arkuutta lukuunottamatta, ja pelotti ihan vietävästi. Mutta siellä se masuasukki polski menemään, 2 jalkaa, 2 kättä, sydän hakkasi vimmatusti, selkäranka erottui selkeästi, napanuora, aivot... voi vitsit. Pituutta oli 51mm, vastaa viikkoja 11+6, mutta koska heitti 4 päivää niin ei vaihdettu laskettua aikaa, vaan se säilyy 30.11.2013. Niskaturvotusta 1,12mm, normaali tulos. Nyt vielä jännätään veriseuloja ja odotellaan, kuuluuko kahteen viikkoon soittoa sairaalasta :)
Nyt uskaltaa alkaa tosissaan odottaa! Käytiin miehen kanssa jo vauvakirja ostamassa, jossa on odotusajalle oma osionsa. Pääsee kirjoittamaan tuntemuksiaan nyt vauvalle itselleenkin muistoksi.
Voi tätä helpotuksen ja onnen määrää :)