Heips kaikki!
Me käytiin ekalla neuvolakerralla jo 9.1. eli RV 6+0, siis tosi aikaisin, josta mä olen kyllä tyytyväinen! Vaikka sikäli tuo neuvolahan ei muuta ole, kun sellanen sosiaalikäynti. Laitetaan meidät neuvolan rekisteriin, saadaan iso (ISO!) kasa paperia luettavaksi ja mitataan verenpaine. Mut tästä käynnistä jäi kyllä hyvä mieli ja sellanen olo, et Suomessa meistä odottajista pidetään pääasiassa hyvää huolta. Se myös jotenkin konkretisoi tän koko odotuksen: Nyt se on virallista.
Varhaisraskausultrassa käytiin yksityisellä 14.1. eli RV 6+5 ja oli ihanaa ihanaa ihanaa nähdä, että siellä oikeasti polski sellainen pieni, silloin 6,4mm pitkä katkarapu, jonka sydän löi villisti <3
Seuraava kontakti neuvolaan on 14.2. eli RV 11+0, kun tehdään tuo eka kunnallinen ultra ja otetaan virtsa- ja veritestejä.
Mun mielestä on tärkeää, et mies on mukana joka vaiheessa, eikä hän ole sitä itsekään kyseenalaistanut. Varsinkin tietysti näin, kun on ekasta kysymys. Mun mielestä on sekin jo tärkeää, et on kaksi ihmistä kuuntelemassa ne kaikki ohjeet, ettei unohdu mitään tärkeää, vaikka ne tietysti suurimmaksi osaksi paperilla sitten vielä tuleekin. Miehelle voi olla muutenkin vaikeaa tajuta, et siellä oikeasti on jotain raskauden aikana. Jotkut sanoo tajunneensa, kun potkut on tuntuneet vatsan läpi, jotkut vasta synnytyksessä! Luulisin, et nää neuvolat auttaa vähän tähän..