Näistä ei puhuta...!

Mä en muista enää sitäkä minkälainen se oli, hoitaja laitto sen ja hetkenpäästä oli mentävä vessaan ja vatta tyhjeni. Kyl se joku pienehkö oli, näin 12 vuoden jälkeen vaikee muistaa :D
 
Itellä suoli tyhjeni itsestään, kun kovemmat supistukset alkoivat kotona. Mitään peräruiskeita ei annettu eikä ulostetta tullut synnyttäessä. Ennen ponnistusvaihetta kätilö kerran katetroi.
Synnytyksen jälkeen jaksoin käydä suihkussa ja liikkua, vaikka kävely oli hellän alapään takia sellaista lyllertämistä. Tuntui kuin olisi ns. käynyt läpi sata sotaa mustelman ym. takia. Ennen synnytystä sain jo pukaman ja jäi muistoksi synnytyksen jälkeenkin. Onneksi ei oo pahemmin vaivannut. :)
Synnytyksen jälkeen wc:n käyntien yhteydessä tein aina alapesun ihan episiotomia haavan vuoksi, ettei tulehtuisi. Episiotomia parantui hyvin eikä arpea juurikaan enää huomaa.
Istukan synnytystä en pahemmin muista. Pikemminkin mieleen on vain jäänyt imukupilla avustettu synnytys.
 
Sitä jos tulee ykköstä tai kakkosta sängylle ponnistusvaiheessa ni ei edes itse huomaa. Eikä ne kätilöt siitä huutele et "nonii täältä tuleeki kakkaa" . Vaihtaa vaan puhtaan paperin siihen ja homma jatkuu. Ystäväni on kätilö ja kuulemma harvassa on ne joilla ei tule mitään "ylimäärästä". Hyvin luonnollista siis, vaikka se ei siltä kuulosta..:rolleyes:
 
Meillä sanoi kätilö valmennuksessa että semmonen about 98% päästää kyllä jotain synnytyksen aikana. Eli tosiaan se on ihan normaalia :)
 
Joo mä olen kanssa opiskellessa nähnyt kymmenkunta synnytystä, ja lähes kaikilla kyllä pieni määrä tulee "ylimääräistäkin". Kätilö nappaa huomaamattomasti paperiin eikä mainitse asiasta mitään. Tuossa kuitenkin yksi syy, miksi en halua miestä alapäähän synnytykseen, vaan saa pysyä visusti pääpuolessa tsemppaamassa mua.

Synnytyksen jälkeisestä hygieniasta piti kysyä jo synnyttäneiltä, että riittääkö yleensä yösiteet, vai kannattaako ostaa etukäteen myös paketti Tenaa tai vastaavaa? Jälkivuodon takia varmaan ostan ainakin noita siteitä, mutta kuinka yleistä on niin paha virtsan (tai muun...) pidätyskyvyttömyys ettei superimukykyinen yöside riitä? :wideyed:
 
Normaalisti sujuneen synnytyksen jälkivuodon kans pärjää kyllä yösiteillä. Virtsankatkarkailua ei ainakaan itselläni esiintynyt
 
Suunniteltua sektioo ennen annetaan peräruiske edellisenä iltana, eikä sen jälkeen saa syödä mitään. Aamulla annetaan mahahappoja neutralisoiva lääke. Niin ja sektiossa kyllä tuntee kun vauvaa otetaan pois, mutta se ei satu. Tuntuu ilkeeltä vaan kun painellaan yms. Siltä kun sisuskaluja siirreltäis. Joillekkin tulee siinä vaiheessa pahaolo. Pahaan oloon saa heti pahoinvointi lääkkeen kun vauva on pihalla ja sanoo että haluaa sellaisen. Se tulee suonen kautta. Niin ja nykyään menee aina ab tippa sektioissa.
 
Pitää hommata tenasuojia jo valmiiks. On se kivempi istua autossakin sairaalaan mennessä, kun ei vuoda penkille kaikki. ..minkähän pressun siihen laittais lisäsuojaks :D
 
Täällä oli kans pahat repeämät, joten vedin heti synnytyksen jälkeen 6 päivää macrogol jauheita ja luumuja ku karkkia, vatsa ei saanut mennä kovalle eikä ees normaaliks vaan piti pysyä löysällä. Lämmintä vettä suihkutin sitte ekat kakkakerrat että tulis mahdollisimman liukuvasti.. jälkivuodon ja tikkien ja kaiken vuoks teki mieli joka reissu huuhella kunnolla, paperilla uskals vähä töpötellä. Kukaan ei kertonu että eka vuorokausi tuntuu ku ois amerikkalainen jalkapallo haaruksissa, itellä turpos ainakin niin kovasti. Ja se hikoilun määrä oli ekat vuorokaudet jotain ihan hirveetä. Hormonit teki myös sen että nukuin kolmen eka vuorokauden aikana yhteensä n. 3h
 
Hyvä kuulla! Mulla on mielikuva että sitten sattuu kuitenkin aivan perkeleesti, joten mikään ei järkytä! :D
 
Määkään en muutes tienny ennen esikoista et synnytyksestä toipuminen oli niin tuskasta. Tuli toisen asteen repeämä, eli ei mitkään järkyttävän pahat ni silti olin tosi kipee pari vk ja just semmonen olo elat päivät niinku windy87:kin sano et joku jalkapallo haaruksisa. Siihen sit päälle imetyksen opettelu ja kaiken muunki uuden opettelu siinä hormonimyräkäsä. Synnytys oli pitkä, raskaus oli uuvuttava ja aika rankka mut jälkeenpäin sitä sillon mietin et voisin synnyttää uudelleen jos toipumisvaiheen vois skipata.

No toinen on syntyny ja nyt kolmas tulosa ni kait se aika kultaa muistot ko ei hirveenä ees hirvitä tuleva..:woot:
 
Ja tuosta jälkivuodosta, ni olin yllättyny siitä määrästä mitä se ekat päivät on. Mulla kesti joku 2-3vk , et ei sen kauemmin mut ekat 2-3 päivää ni ihan jäätävää. Jos meinaa kovin pian yrittää lähtä synnäriltä kotiin ni suosittelen jotaki tenoja hommaamaan. Ja tamponeja ei sais käyttää jälkivuotoon ollenkaan. No heh, eihän se edes pysyis sisällä ko semmonen holo koko römppänä....:hilarious:
 
Kyllä mä olen ainki yhen kohdalla vuotanut kuin vesi putous ekat viikot. Oli se kun ei aluksi ollut muutakaan niin jätesäkin päällä nukkuu.
:)
Itse saanut ekan lapsen kohdalla vesiperäruiskeen eikä toilaxeja ym.
Silti sitä pas... tuli ponnistaessa.
Mitäs sillä on välii...tuleehan alapäästä samaan aikaan kaikkee materiaalia!! :)
 
Vaipat :D mitä kaikkea sitä saa kokeillakaan. Taidan tehdä vaippaan lirut, ni ei tarvi käydä vessassa :D ..voi ku se katetri ois pitempään, ni ois helpompaa.
 
Mua ahdistaa tuo jälkivuoto ihan kauheasti.. vihaan kuukautisia, siksi oon aina syöny 3 liuskaa putkeen pillereitä ettei niiden kanssa tarvii tapella joka kuukausi. Niin ja sitten se kun olen vannoutunut kuukupin käyttäjä, niin ällöttää ne siteetkin :sad001
 
Mun mielestä myös jo menkatkin on ihan ahterista ja mä söin myös pillereitä aina useamman kk putkeen ihan vaan välttääkseni menkat.
 
Takaisin
Top