Johonkin aikasemmin jo kirjottelinkin, että täällä mies ei oikein alussa tuntunut pääsevän hommaan mukaan ja itselle hiipi jo pieni pelko, että innostuukohan koko odotusaikana. Oli kyllä innoissaan plussasta, mutta jotenkin innostus sitten laantui. Np-ultran jälkeen hänestä sitten kuoriutuikin oikea isi-kone! Kummasti se vaan konkretisoi sitä odotusta myös hänelle, kun näki pienen myllertävän ruudulla. Olemme käyneet yhdessä kaikissa neuvoloissa ja ultrissa tähän mennessä.. mies on paljon työmatkoilla ja todella kiireinen ihan perustyöpäivänäkin, mutta on silti järjestänyt joka kerta aikaa näitä käyntejä varten.. siitä olen todella, todella onnellinen.
Se kun ei ihan helposti ole varmasti onnistunut enkä sitä mitenkään itsestään selvyytenä pidä. Onneksi ollaan saatu kaikki käynnit tietoon hyvissä ajoin, niin moinen on ollut mahdollista.
Meillä hivellään masua, jutellaan välillä sille ja vahditaan, että äiskä lepää ja syö riittävästi. Isäntä on myös innostunu katseleen liikkeissä vauvan tarvikkeita.. etenkin niitä autovarusteita ja vaunuja eikä mun enemmän tai vähemmän heräteostokset vaaville herätä minkään sortin närinää tai marinaa.
Hän tuntuu ymmärtävän mun mielen oikkujakin ja sitä sänkyyn kaatavaa väsymystä. Hän rinta röttingillä kävelee mun kanssa kylillä ja hipeilöi masua, on kertonut jo hyvissä ajoin töissä, että hänestä tulee isä ja nyt tyytyväisenä ystävilleen selittää, että meille tulee perheenlisäystä. Oon ollut tästä kaikesta aivan totaalisen hämilläni. Uskoin, että miehestä tulee mahtava isä, kun lapsi on syntynyt, mutten osannut odottaa mitään tällaista odotusajalle. Olen siis positiivisesti pyörällä päästäni ja super onnellinen tästä
Mulla on vaikeuksia viihtyä mun omassa kropassa ja oon nuorempana sairastanu rajun anoreksian ja bulimian, mikä onneksi saatiin ajoissa kuriin. Oon koko ikäni jojoillut painoni kanssa.. se on vasta viimeiset 6 vuotta pysynyt enemmän vakiona. Oon kokenut hurjaa itseinhoa ja stressiä mahastani, johon on jäänyt tästä painon jojoilusta löysää nahkaa ja muutamia itsepäisiä ylimääräisiä kiloja. Oon viime kuukausina saanut mieheltä hirmuisesti kehuja siitä miltä näytän ja miten hän pitää mun kropasta ja pyöristyneestä kummusta. Juuri eilen totesi, että olen kuulemma hurjan seksikäs masuni kanssa sekä paljon itsevarmempi.
Tuuminkin miehelle, että nyt sitä jotenkin on armollisempi itseään kohtaan, kun jokaisen muhkuran,arven tai läntin kropassaan voi ajatella rakkaustuotokseksi.