Mitä jos vaan vihaa olla raskaana?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja corolla
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
No me asutaan keskellä kaupunkia että ihan noin ihanaa aamukokemusta ei täällä saa, mutta toi aurinko, linnut ja järvenranta toimii kaupunkiympäristössäkin piristäjänä :) Aion ottaa tavaks ehdottomasti!
 
Heippa hei :) Mä oon vähän sekasin teidän jutuista täällä ku on taas pitkä väli ku oon lukenu :grin:oops::confused:

Tänään on alkanu olee tosi outoja merkkejä et ehkäpä tää vauva haluis vihdoin ulos :) No eihän tohon laskettuun aikaan oo enää pitkä aika. Fiilikset on paljon paremmat ku viimeksi vaik asiat nyt ihan solmussa on. Koitan vaan keskittyy vauvaan ja poikaan ettei rupea masentamaan. Pienii ahdistuksii tulee välillä et tekis mieli haudata ittensä jonnekkin. Nyt on ollu tosi ihunat säät ja oon ollu pojan kanssa aamusta iltaan ulkona :) Ja vois täs kai valitellakkin et mul on ihan törkee turvotus jaloissa !
 
Kiva kuulla susta taas Cranberry, sua on kaivattu tuolla toukokuisissakin kovasti :) Me ollaan oltu täällä paljon vähäpuheisempia kun oot ollu poissa! Mutta ihan ymmärrettävää että oot jutuista pihalla, se ei haittaa yhtään :)

Hyvä jos on parempi tilanne kun viimeks. Oon yllättyny että oot vielä yhtenä kappaleena! Eiköhän se pikkunen sieltä pian tuu. Toivottavasti munkin pikkutyyppi tajuis tulla!
 
Onks sulla tietoa mikä tilanne on tällä hetkellä kohdunsuulla ja onko sulla edelleen supistellu yhtä paljon kun ennen?
 
Kohdunsuun tilanteesta en tiedä nyt kun oon ollu van ktg:ssä viimeks ja en halunnut edes et joku ronkkis kun se on alkanu tehä niin julmetun kipeää. Supistuksia on joka päivä ja kipeitä. Ne vaan aina lopahtaa. Et viikonloppuna tuntu yöl et nyt pitää mennä, mut silti ne hävis. Viime yönä heräsin neljältä, tuskaseen kipuun ku alko supistaa. Taas supistuksia 10 min välein. Mut ei mitää. Tosin vauva vääntelehti nii tänää et musta tuntuu ku se ois puoliks jo tulossa :confused:
 
No mua huolestuttaa kans se ku lekuri sano sillo mulle et jotku voi olla sen 4 cm auki eikä vauva tuu ennen laskettuu aikaa :confused: Mut mä kyl ihmettelen et tää ei mihinkään tipu vaikka noi supistuksetkin on alkanu tuntuu reisis ja seläs myös. Et mun liikkuminen kyl pysähtyy täysin kun supistelut alkaa :confused: Noh onneks sulla ei oikeest pitkään enää oo ! :) 7 pv kuulostaa niin hurjalta ! :)
 
Cranberry, Kävin toukokuisista vaklaan et mitä oli käyny ja Tekee kyl niin pahaa sun puolesta! Ihan tuli taas tippa linssiin kun luin mitä oot taas joutunu kokeen.. Siis jopa mut veti kyl ihan sanattomaks, en ees kykene laukoon kaikkee mitä mieleen tuli.. Yritä jaksaa! Sä oot kova nainen ja selviit kyllä! :Heartred
 
En pysty lopettaa itkemistä. Oon ihan sekasin ja nyt en tiedä ollenkaan onko kaikki muutenkaan ok en oo yhtään pysyny supistusten perässä. Ja särkee aika mielettömästi. En tiedä onko stressi vai mikä. Oon niin loppu.

Ja kiitos teillekkin rakkaat <3
 
Koita rauhottua ja keskittyä hetki niihin supistuksiin ja jos ei onnistu niin lähe vaikka suoraan synnärille käymään! Et nyt kaipaa yhtään lisähuolia!
 
Joo kuulostat jo todella väsyneeltä. Nyt menet synnärille näytille ja kerrot jollekin tilanteessasi. Kun avaat "pelin" niin rattaat/apu lähtee rullaamaan. Sinun täytyy nyt tehdä aloite! Voimia ja tsemppiä!
 
Mitä kaikille kiukkupusseille on tapahtunu? Onko raskausaika muuttunu kevätauringon myötä vähemmän raivostuttavaks?

Mä voin kyllä kiukutella vaikka loputtomiin ihan vaan siitä että vauva on edelleen mahan puolella! Mun ulkomailla asuva sisko tulee tänään Suomeen ja on täällä viikon, joten varmasti vauva ei synny ainakaan nyt. Odotellaan nyt sit vielä ainakin se viikko... Murr!
 
Ihan yhtä raivostuttavaa tää on, ja pahemmaks vaan menee, mut kun on niin perkeleesti hommaa ettei yksinkertasesti ehdi tääl raivoon! :grin Mäkin raivoon näitä liitoskipuja tossa itekseni kun koitan lyllertää eteenpäin ja viel tällä hidastuneella tahdilla yrittää saada jotain aikaseks!! Neuvolalääkärillä kävin tänään, niin yleisesti ottaen sentäs kaikki ok, nestettä tuntuu kropassa olevan ja painoki noussu siihen malliin taas.. :angry3 Vehkeet sain mukaan niin pääsen nyt sit niitä arvoja mittaileen.. Lääkäri vähän noista synnytysajatuksista kyseli ja kerroin sit mitkä fiilikset jäi edelliskerrasta, mutta totesin sit vaan et ei se mun yöuniani vie enkä pahemmin vielä oo koko asiaa ees miettiny ja vaikka ne ajatukset sielt rupee puskeen niin sillä fiiliksellä meen eteenpäin et synnytys menee miten menee, turha sitä on etukäteen murehtia.. Lääkäri vaan totes et se oiskin tosi hyvä jos tällä asenteella pystyy meneen loppuun asti.. :)
 
Täytyy sen verran päivittää omaa tilannetta, että on kamalampaa kuin koskaan. Diagnosoin jo itse raskausmasennuksen. Neuvolassa en aio asiaa mainita. Jollekin terapeutille määräisivät. Enkä halua asioistani ventovieraille tilittää. Mikään ei kiinnosta, oon ärtynyt ihan koko ajan kaikille, kaikista. Mikään ei tunnu miltään, hyvätkään asiat. Kiukuttaa, väsyttää, vituttaa. Yhtä vitun paskaa tää raskausaika. Tupakkia taas menny. Sekin vituttaa. Aurinko paistaa ja kauhee hiki. Sekin vituttaa. Päätä särkee ja kauhee nuha kolmatta päivää. Sekin... Tekis niin mieli vetää kauheet kännit, sais pään lomalle ees hetkeks. Tulee hulluks näiden ajatusten kans. Miehen kanssakin tossa joku kolmas maailmansota, sitä nyt yrittäny sovitella. Mutta vittu kun ei jaksais millään keskittyä mihinkään muuhun, kuin että miten helvetissä tästä raskaudesta selviää edes hengissä?!? Yli sata päivää vielä. Ensimmäinen raskaus oli vaikee fyysisesti, mutta nyt voi sanoo, että jos vika on henkisellä puolella, niin siinä saa olla vaikka molemmat jalat irtipoikki, eikä vieläkään tunnu yhtä kamalalta kuin tää henkinen helvetti.
 
Takaisin
Top