Mitä jos vaan vihaa olla raskaana?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja corolla
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Corolla rankkaa luettavaa, mutta ymmärrän sua hyvin. Mulla oli itelläni se raskauden henkisesti kovin aika sillon viikoilla 20-30. Nyt on onneks ruvennu helpottaan kun loppu häämöttää. Mua se autto kun pääs jonkun kanssa juttelemaan mut eihän se välttämättä sovi kaikille. Toivon että sun olo helpottais! Jaksamista!
 
Mua taas supisteli koko yön ja tulin niin jumalattoman kipeeksi et teki mieli parkua kun kävi edes vessassa. Mutta edelleen tuo vaan tuolla masussa pysyy :confused: Tänään kaikki on aiheuttanu supistuksia. Jos syön, käyn vessassa, istun, makaan, kävelen ja jopa juominenkin saa mun mahan supistelemaan ! :eek: Mut edelleenkään ne ei tihene nii et olis syytä paukkaa sairaalaan. Perkeleen kipeitä kyllä ovat et reisistä repii ja selästä vääntää. Ja en pysty ees suoristaa selkää ku supistaa. Pakko olla ihan pikku kippuralla. Alkaa käydä liian rankaks kun tuo poikakin on hoidettavana :sad001 Surettaa niin pojan puolesta ku joutuu kattoo tällästä äitii
 
Mä oon ainakin ihan kyllästyny valittamiseen vaikka valittamisen aihetta olis jatkuvasti mielessä. Ei se valittaminen vaan auta. Pitäs siis olla hiljaa ja kiltisti oottaa että elämä helpottuu...
 
corolla, oon kyl samankaltanen ku sä tossa asiassa,et mä en menis kirveelläkään jutteleen mun ongelmista kellekkään ulkopuoliselle vaik ois kuinka paha olla.. Pystyn kyl ymmärtään noita sun fiiliksiä, ei oo mitään herkkua.. Ite oon kans jonkun verran saanu taistella ton henkisen puolen kans, mut sit se on vaan yhtäkkii menny ohi.. Uskon kyllä et se sullakin taas helpottaa!! Koita vaan sinnitellä!
 
hymykuoppa, Siis mä oon kans todennu ihan saman asian ton valittamisen suhteen, mä voisin valittaa ihan alvariinsa ja ihan mistä vaan, vaik siitä et mua ärsyttää kun pierettääkin koko ajan, mut ku ei se valittamalla helpota.. Sen sijaan se helpottaa edes hetkellisesti ku pöräyttää vaan meneen.. :grin Mut välillähän ny on toki pakko päästellä niitä höyryjä ihan vaikka valittamisen ilosta.. :wink
 
Corolla ja Pommiina Mä taas yritin vihjailla ja taisin itse ehdottaakin, että voisin jutella jollekin, koska en enää kestänyt olla raskaana. Flunssa ja kaikki raskausoireet oli ihan perseestä. Mutta ei en päässyt...

Haluaisin ymmärtää miksi koette puhumisen ammattilaiselle niin negatiivisena.

Itse koen, että kun avaa suunsa niin asiat menevät joko pahempaan tai parempaan suuntaan, mutta ei tarvitse painia saman asiankanssa yhtään enempää kuin on tarvis. Ja pariterapiassa kerran käyneenä voin sanoa, että se auttoi. Nimittäin poistuimme sieltä ja totesimme yhdessä ettei meidän "ongelmat" nyt niin isoja ollutkaan eikä meidän näkökannat ero toisistaan. Ehkä se avasi keskustel yhteyden takaisin puolueettomalla maaperällä.

Menisin siis uudestaankin toteamaan etten sitä tarvitse :D
 
Koko raskausajan oon ollu terve, varmaan kans ku lopetti röökin ni ei oo yskä tai kurkkukipu vaivannu, mut nyt se sit iski! Viikko laskettuun aikaan ja NYT mä sairastun:confused:
 
Birdy ehkä ehdit vielä parantua ennen kun tulee aika synnyttää, toivotaan ainakin niin! Nyt vaan lepoa niin että paranet :)
 
täälläkin kyllä ollu jotenkin hurjan kiireinen viikkono_O...keskiviikkoehtoo meni miehen enon kuuskymppisillä,torstaina sinkosin jo aamusta tampereelle hakeen gradut painosta,si oli jo iltapäivästä pelkopoliaika ym.eilen käytin 5h haravoidessa mökillä,mies sääti autoo sillä välin,kotiuduttiin vasta joskus puol11 illalla.ja tänään ollaankin oltu molemmat niin kualleita et just herättiin 2h päikkäreiltä ja mietitään vasta et mitäs tehtäs tänään :p:grin

mahan kans oon nimenomaan nyt vasta alkanu enemmän tuskaileen; liitoskivut aina seurana ja nyt tää pallo jo haittaa elämistä ja olemista.ei saakeli ees sohvalta tai sängystä pääse ylös ilman hirveetä ähinää,ja henkee ahistaa ja tää on tuskasen kuuma,ja kaiken huipuks vauva potkii ylöspäin ja se on ihan kamalaa.hyi.laskisin muuten jo päiviä siihen et pääsis tästä eroon mut edelleen on koulu kesken ym ettei se oikeen auttas kun kärsiä :confused:
 
Jaksamisii täs tarviikin. Mun vaavi on kiltti eikä itkeskele, mut mä oon 4 hengen huonees mis kolme vauvaa itkee vuoron perään ! Huoh :sad001 Yö oli ihan yhtä helvettiä !
 
No voi hitto, että sattuikin viel noin.. :confused: On se kyl toisaalta aika karua et siel joutuu oleen neljäkin äitiä vauvojensa kans samas huoneessa, ja tarkotus ois kuitenkin kerätä voimia ja rauhottua koitoksesta, vaikka kylhän sen ymmärtää et rahkeet ei tietenkään riitä siihen et olis omat huoneet.. Ei kiva... o_O
 
Takaisin
Top