mää haluan ny vähän valittaa siitä,että ittellä alkaa olla sellanen loppuraskauspaniikki,et haluisin et kaikki olis jo valmiina jne;vauvalle ja ittelle ja haluisin alkaa silleen synnytykseen valmistautua jne...mutta tuo mies....ihme fatalisti kun se ottaa vaan kaiken silleen "eiköhän kaikki hyvin mee" ja mä voisin vaan itkee turhautumisesta kun tuntuu ettei se tajua mua yhtään.kaikkee puuttuu vaipoista lähtien ja kaikki miettimättä,ei viäkään esim.pinnikselle paikkaa jne...
ja se ei oo lukenu yhtään mitään esim.synnytykseen liittyen,ja mä taas toivosin että mulla olis ees jollain lailla valmistautunu tukihenkilö mukana.jätettiin se valmennus välistä just sillä et se lupas sitten kattoo ne samat asiat netistä; mutta ei...koska se aatteli niitä si lukee,siinä kohtaa kun pitäs sairaalaan lähtee vai?en kestä
kyllä ny ees sen verta vois kattoo et tietäs suunnilleen mitä tuleman pitää ja kävis sen toivelistan mun kans kaiken varalta läpi jne.mut ei...
samoin mulla on ihan kauhee paniikki siitä episiotomiasta etten sitä halua,mut en halua revetäkään,ja aattelin et vois ees kokeilla jotain välilihaa öljytä jos se auttas.ostin siis sitä ceridal-öljyä jo.mut joo.vituiks menee se homma,mulla ei oo yhtään tietoo miten toi niinkun pitäs tehä
eihän tonne alas ees tän mahapallon takaa ees yletä,ja tuntuu et sitä öljyä on polviin asti muttei siä missä pitäs ja tuskin mulla tohon hommaan mitään oikeeta tekniikaakaan on.vähän hölmöltä hommalta tuntuu...äh.
miehelle jo asiasta sanoin ja se oli ihan et joojoo hän voi kyllä jeesata ja ottaa selvää mut siihenpä se sitten jäikin,viikon lojunu toi pullo tyhjän panttina (no oon sillä kuivia kantapäitä voidellu...),ja kun ei musta tämmösiä ällärimpiä juttuja oo aneleen; oon kerran asiasta sanonu ja jos ei si inspaa niin olkoon.
ärsyttää taas kaikki.kiitos ja anteeksi.