Miltä raskaus tuntuu tänään ?

Pyytäkää sairaalassa peräruiske! Ellei sitten suoli ole tyhjentynyt omia aikojaan avautumissupistusten aikana (sekin kuulemma yleistä). Minulle on suositeltu monelta taholta tuota peräruiskeen ottamista ja sen kyllä aion tehdä.
 
Jotenkin huvittaa lukea näitä paskomispelkoja :D :D luulin että oon ainoo... :D synnytystä odotan, en niinkään pelkää :D
 
Mulla tuli esikoisen synnytyksessä ponnistusvaiheessa kakat ja voin tosiaan sanoa että ei ollut kivan tuntuista kun kätilö pyyhki mun pyllyä samalla kun ähersin pikkuista ulos. Mulla oli kyllä suoli tyhjentynyt kun synnytys käynnistyi, mutta pitkästä kestosta 18 tuntia johtuen sitä kakkaa sit tuli kuitenkin ponnistusvaiheessa.
 
Peräruiske ilmeisesti tyhjentää suolen melko hyvin eikä ole niin inhottava kuin miltä ehkä kuulostaa. Peräsuoleen ruiskutetaan vettä ja sitten saat vessassa rauhassa tyhjentää suolen.

Kuulemma etuna myös se, että tyhjä suoli antaa lapselle enemmän tilaa laskeutua ja se, ettei seuraavana (seuraavina) päivänä tarvitse heti ulostaa kipeällä ja mahdollisesti tikatulla alapäällä.

Mutta toki kukin valitsee juuri ne toimenpiteet mitä itse haluaa!

Sain myös ystävältä vinkin, että sairaalassa kannattaa pyytää pian synnytyksen jälkeen ummetuslääkettä että uloste pysyy heti notkeana ja helpottaa parantumisvaiheen wc-käyntejä.
 
Meilläkin kätilö puhui synnytysvalmennuksessa tuosta peräruiskeesta. Sanoi, ettei ketään pakoteta sitä ottamaan, mutta on oikeasti avuksi ponnistusvaiheessa. Vauva saa kaiken mahdollisen tilan käyttöönsä ja näin helpottaa ponnistamista.

Itsellä vatsa toimii melko vilkkaasti yleensä menkkojen ensimmäisinä päivinä, joten olen niin käyvän myös synnytyksen käynnistyessä. Täytyy sitten katsoa ja harkita tuota ruiskeen tarpeellisuutta, mutta en ole missään tapauksessa poissulkenut ko vaihtoehtoa.
 
Mua ei kans yhtään toi peräruiske houkuta :D Antaa paskan tulla jos on tullakseen :grin äitini sanoi et hänel just jollain vesiletkulla suoli tyhjättiin ennen sektioo ja sattu kuulemma aivan perhanasti ku täti tuuppas sitä letkua hanuriin oikeen elämäs ilosta.... :confused:
 
Kaipa sekin on vähän siitä kiinni kuka sen tekee.. Jotkut voi olla varovaisempia ja hellävarasempia ku toiset :grin
 
Tää herääminen vaan aikaistuu. Tänään hereillä klo 03:45 lähtien. Tätäkö tää loppuaika on?

No onneksi tykkään aamuista!
 
38+2. Raskaus tuntuu normaalilta. Olo on hyva, kroppa on ihan kuosissa, mutta maha vahan temppuilee ja nena on vahan tukossa. Eilen illalla lantiota sarki taas, mutta vanha ystavani kauratyyny auttoi. Olen herannyt yolla pari kertaa vessaan, janoon, nalkaan, pikkutiitiaisen liikkeisiin ja siihen, etta olen hikimarka, joten katkonaisen unen takia olen nyt vasynyt. Alitajuisesti odotan synnytysta alkavaksi, vaikka nyt intuitio sanookin, ettei se viela ala.

Eilen kannoimme vauvan sangyn makkariimme ja jarjestin tilaa vaihtopoydalle. Siita tuli hyva mieli, koska tuntuu, etta nakyvat merkit jotenkin kertovat, etta nyt olemme valmiimpia vauvan tuloon. Aloin opettaa kissaa nukkumaan olohuoneessa ja yllattavan hyvin meni! Tuossa lempityynyllaan se nytkin nukkuu. :) Eika meiltakaan loppunut happi makkarista, kuten pelkasimme.

Mieheni on maailman suloisin. Eilen synnytysvalmennuksessa puhuttiin, kuinka syntyman jalkeen kaikki muuttuu vauvan perspektiivista, yhtakkia on valoisaa, tilavaa, hiljaista eika ihokontaktia ole enaa samalla tavalla. Mieheni siis vietti loppuillan etsien rauhoittavaa musiikkia, jota voimme vauvalle soittaa (ettei imuria tarvitse laittaa paalle :)), seka pohtimalla, miten saisimme pinnasangysta pienemman, jotta vauvalla olisi turvallisempi olo. Siis tippa tuli linssiin - miehet. :Heartred
 
Voi teitä jotka ette saa nukuttua! Ite oon nukkunu megahyvin verrattuna esikoisen masuaikaan. Heräilen vaan kyljen vahtoon ja tyynyjen uudelleen asetteluun, mutta vessassa ei oo tarvinu käydä ku joskus satunnaisesti. Juon kyllä ihan reippaasti et siitä se ei johdu, et jois liian vähän. Pitää olla tyytyväinen. :)

Mies soitti eilen innossaan et oli kirpparilta löytäny pinnasängyn "keinujalat". Se ei yleensä eden käy kirppapeilla. Aina tuntuu et ei se oikein edes tajuu et kohta meil on vauva, mut näköjään se ei vaan tee siitä samanmoista numeroa kun minä. :grin

Tuntuu et mun ajatuksiin ei mahdu muuta kun tää pikkuinen. Välillä jopa hieman häiritsevää..
Nyt rv. 35 ja haluaisin jo pedata pienelle sängyn valmiiksi. Mut johan ne petivaatteet ehtii pölyttyä tässä reilu viiden viikon aikana. On niin tunne et menee yli..

Mut olo on hyvä ja ei valittamista. :)
 
36+1 yö oli mitä hel*etillisin.. yhdentoista aikaan alko kauheen kipeet supistukset, ne tuli jo 5 min välein.. lämpötyynykään ei niihin enään auttanut ja kivut poltti selkää, alamahaa ja tuntui että jalkoja revittäis irti lantiosta.. tuntui siltä että ehkä jopa kuolee! Olin jo nousemassa kahden aikaa ylös sängystä pakkaa tavaroita lähtöä varten ja valmistautuun soittaa synnärille niin supistukset alko harveneen ja kivut helpottaa! :D alko jo oikeesti pelottaan et kuinka kipeitä nuo supistukset enään voi olla ku nyt jo tuntu etten enään pysty olemaan niiden kipujen takia! :o tännään pakkaan kyllä sairaalakassin valmiiksi! voi luoja mää varmaan kuolen sinne synnytykseen! :D
 
12h unta takana, sori ladyt :D
Mutta sitten tulikin äkkiherätys... Tuli tunne, että nyt kun lähden vessaa kohti saatan, SAATAN ennättää ajoissa..
Joku käyny tuuppaamassa mulle viime yönä sen letkun hanuriin??
 
Mulla eilinen oli aikas ärsyttävä päivä tai oikeastaan ilta... nivuset, tai en mä oikein tiedä, missä se kipu tarkalleen ottaen on, mut sanotaan nyt et vyötäröstä alaspäin hirvee kolotus. Takareidetkin alkaneet kettuilemaan, vaikka kuinka venyttelee. Kipeitä suppareita ei ole vielä ilmaantunut, ja ehkä ihan hyvä niin.

Näin unta "synnytyksestä"... siis kävin synnärillä ja siellä käynnistettiin synnytys. Sanottiin, että kahen viikon sisään se sitten tulee ja voit jatkaa normi elämää. Sain samalla kissalle matolääkkeet. Joo-o.
...mies oli siinä sitten kun itse uinuin seurannut maha-asukkaan yö toimintaa. Kysy vaan aamulla, että miten mä voin nukkua?

Mieli tai intuitio on muuttunut siinä suhteessa, et nyt musta tuntuu, et mennään LA:n yli, vaikka muuten ollut kyllä tunne, et kaveri on etuajassa. Sairaalapelko on myös voimistunut, mä en tosiaan halua joutua rapaamaan siellä turhaa tai viettämään yhtään ylimääräistä tuntia/päivää. Saa kaveri tehdä yhteistyötä, et päästään mahd helpolla ja nopeasti kotiutumaan (:
 
<- en voinut vastustaa kiusausta, vaikka olinkin jo päättänyt, etten yhtään kuvaa pikkumiehestä laita mihinkään yleiseen jakoon.

eli tuo kuva siis viime viikolta ultrasta, ja mun mielestä kyllä tosi onnistunut (:

pahoittelut kun oon näin imelä ja laittelen kuvia tänne :P
 
Vooooi että miten ihana kuva! Niiiin jotenki... selkeä! Ja niin suloinen <3 Voi että en malta enäääään....
 
Ihana kuva! :) Mä oisin niin halunnut edes nähdä jotain tollasta viime viikon ultrassa, mutta ei.. :/ Eikä oo kyllä se neuvolan ultrakaan mistään parhaimmasta päästä, että olisi tuollaisen kuvan saanut.
 
Ihan perus, tai siis 4D-kuva, mutta siis kontrollikäynnin yhteydessä, ihan naistenklinikalla siis. Olin yllättänyt, et saatiin kuvat, kun edellisellä kontrollikerralla ei saatu, vaikka kysyttiin. Tän vikan kontrollin ultraajasetä oli kyllä tosi mukava muutenkin.

On kyllä kiva, kun voi sitten näyttää poitsulle, kun on vähän vanhempi, että tolta sä näytit silloin aikoinaan :)
 
Mä tykkään katsella ultrakuvia. Eilenkin googlettelin "4d 34 weeks", kun itsellä on nyt menossa 33+4 ja halusin nähdä sitten vaikka muiden kuvista vähän osviittaa, miltä tuolla mahassa näytetään.

Mulle tuli tänään niin kipeä maha yhtäkkiä myöhään illalla, ja oksetus ja silmissä vähän sumeni, että melkein pelkäsin että onko nää nyt jotain supistuksia vai vaan maha löysänä vai maha löysänä koska supistuksia. Kun on lukenut, että toiset ei tunne supistuksia niinkään kivuliaina ja sitten että ne voi sekoittaa siihen, että on vaan kova kakkoshätä, vaikka synnyttäminen siellä jomottaa.
Multa sitten tuli tosi löysät pariin kertaan ja oli oikeasti niin huono olo, etten muista koska olisi viimeksi ollut..
En tiedä mistä johtui tuommoinen "kohtaus", hyh ei enää kiitos.

Mies on ihana, rakastettava, suloinen. :)
Hän puhuu niin hyvin tästä elämänmuutoksesta, kuinka ennen ei edes huomannut raskaana olevia eikä leikkipuistoja ym., mutta nyt niitä "näkee kaikkialla" ja tottakai siksi, että on silmät avannut uudelle maailmalle oman lapsen saamisen myötä.
Tuntuu, että rakastan häntä vain enemmän ja enemmän.. :')
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top