Millaisia raskausoireita sinulla on?

[Palmuvehka]

Täällä jatkuva nälkä on vaihtunu siihen, että varsinkin iltaa kohti syönnin jälkeen tuntuu ettei ruoka vaju tai sula ollenkaan muuten olo ihan jees, varhain tosin alkaa aina nukuttamaan.

Lisäks rinnat turvonnu tässä viikon sisään melkosesti, isommat rintsikat ois jo paikallaan. En muista et esikoisesta ois näin aikasin rinnat jo kasvanu, nyt siis 9+3

 

[Yasemin]

Itsellä ollut voimakasta, iltapainoitteista pahoinvointia viikolta 6 eteenpäin. Huomenna alkaa rv 11+0. Helpotusta ei näy ainakaan vielä. Tällä viikolla olen oksentanut melkein joka ilta ja pahoinvointi on ihan käsittämättömän hirveää. Kävin ostamassa pahoinvointirannekkeet, jos niistä on mitään apua.

Samaten hajut on ihan kammottavia. Pahinta on paistettu rasva tai liha. Ollaankin syöty nyt enemmän lihakeittoa tai mitä tahansa missä ruokaa ei tarvitse käristää.

Eilen oli myös migreeniä muistuttava kova päänsärky ensimmäistä kertaa.

 

[Daiya]

Joo paistettu liha on tosi paha ja kananmuna! Meillä mies paistaa usein aamulla itselleen ja se haisee edelleen ihan hirveälle

 

[Isabelle]

Joo paistettu liha on tosi paha ja kananmuna! Meillä mies paistaa usein aamulla itselleen ja se haisee edelleen ihan hirveälle

Munkin mies paistaa aamuisin kananmunaa ja kuvottaa se haju .

 

[Yasemin]

Täällä on pidetty nyt pian viikon ajan joka päivä aamusta iltaan pahoinvointirannekkeita. Pahoinvointi ei ole vielä lähtenyt mihinkään, mutta jos vähän uskallan sanoa niin se on ehkä, EHKÄ, hieman lieventynyt. Tosin se muutenkin menee aaltoillen, niin saa nähdä kostautuuko tuo äskeinen lauseeni. Tällä viikolla olen oksentanut vain maanantaina.

Lisäksi otin käyttöön polka-karkkien imeskelyn pahimpaan vellotukseen. Muutaman kerran olen juonut piparminttuteetä, ja näiden kombo tuntuu tuovan hetkellisen, autuaan helpotuksen ainaiseen oksetukseen.

Ei varmaan mitään uutta monille, mutta jos tästä nyt jollekin lukijalle olisi jotain hyötyä. :) Tällä hetkellä mennään 11+4.

 

[Palmuvehka]

Tällä hetkellä oireet on tosi vähäiset, mikä saa epävarmaks koko raskaudesta. Vatsaa ja tissejä turvottaa ja lisäks yöllä saa aina kertaalleen käydä vessassa. Siinäpä ne.

Hankalalta kuulostaa teidän pahoinvoivien oireet ja kiitollinen oon siitä ettei itelläni oo ollu pahoinvointia oikeestaan ollenkaan. Silti sitä kaipais nyt jotakin vahvempaa oiretta tätä epävarmuutta poistamaan...

 

[Yasemin]

Huomenna alkaa 14+0. Onko muilla vielä ollut pahoinvointia tai jotain muuta nyt, kun raskaudet alkaa olla pidemmälle edenneitä?

Itselläni ei meinaa helpottaa tuo pahoinvointi millään. Pahin kuvotus on ehkä väistynyt, mutta edelleen oksennan melkein päivittäin. Paino ei ole noussut, vaan pikemminkin laskee. Mites teidän muiden paino?

Äidilläni oli esikoisen raskaudessa hyperemesis gravidarum. Hän oli kuulemma moneen otteeseen tipassa sairaalassa. Oksentelua kesti 7. kuulle. Synnytykseen mennessä painoi vähemmän kuin ennen raskautta.

HG:sta tiedetään vähän, mutta sen on uumoiltu olevan sekä perinnöllistä että linkittyneenä matkapahoinvoinnista kärsimiseen. Yllättäen minä ja äitini kummatkin kärsimme matkapahoinvoinnista. Eli taitaa olla geneettinen siunaus tämä pahoinvointi.

Olen siis henkisesti varautunut, että pahoinvointi voi kestää vielä pitkään. Korkeintaan se kestää vielä puoli vuotta, tänään nimittäin on tasan 6kk laskettuun aikaan. Ja jos pahoinvointi päättyykin aiemmin, niin se on sitten positiivinen yllätys. Mutta on tämä ollut kyllä tosi raskasta, enkä voi sanoa juuri nauttineeni raskaudesta, kun elämä on pääosin makaamista ja oksennuksen välttämistä varmaan yhdeksättä viikkoa. En pysy laskuissa enää, tätä on kestänyt niin kauan. Toinen kurja juttu on huimaus. Eilen oltiin asuntonäytössä ja enhän minä meinannut jaksaa seistä siellä, kun silmissä sumeni. Verenpaineeni on ollut todella alhainen, toisinaan sekä ylä- että alapaine alle 100. Yllättäen äitillänikin oli ihan samaa.

Kuntoni on tainnut romahtaa aika paljon sattuneesta syystä. Ainoa liikuntamuoto, mitä olen jaksanut tehdä, on käydä satunnaisilla kävelylenkeillä, jotka nekin toisinaan hampaat irvessä, koska yllättäen sangen darraisessa olossa ei ole mukava liikkua ja tulee ikävä takaisin makuuasentoon. Yleensä olen ollut melko intohimoinen joogi ja pilates-treenaaja, mutta niistä ei kyllä tule tällä hetkellä yhtään mitään.

 

[Elly_]

Huomenna alkaa 14+0. Onko muilla vielä ollut pahoinvointia tai jotain muuta nyt, kun raskaudet alkaa olla pidemmälle edenneitä?

Itselläni ei meinaa helpottaa tuo pahoinvointi millään. Pahin kuvotus on ehkä väistynyt, mutta edelleen oksennan melkein päivittäin. Paino ei ole noussut, vaan pikemminkin laskee. Mites teidän muiden paino?

Äidilläni oli esikoisen raskaudessa hyperemesis gravidarum. Hän oli kuulemma moneen otteeseen tipassa sairaalassa. Oksentelua kesti 7. kuulle. Synnytykseen mennessä painoi vähemmän kuin ennen raskautta.

HG:sta tiedetään vähän, mutta sen on uumoiltu olevan sekä perinnöllistä että linkittyneenä matkapahoinvoinnista kärsimiseen. Yllättäen minä ja äitini kummatkin kärsimme matkapahoinvoinnista. Eli taitaa olla geneettinen siunaus tämä pahoinvointi.

Olen siis henkisesti varautunut, että pahoinvointi voi kestää vielä pitkään. Korkeintaan se kestää vielä puoli vuotta, tänään nimittäin on tasan 6kk laskettuun aikaan. Ja jos pahoinvointi päättyykin aiemmin, niin se on sitten positiivinen yllätys. Mutta on tämä ollut kyllä tosi raskasta, enkä voi sanoa juuri nauttineeni raskaudesta, kun elämä on pääosin makaamista ja oksennuksen välttämistä varmaan yhdeksättä viikkoa. En pysy laskuissa enää, tätä on kestänyt niin kauan. Toinen kurja juttu on huimaus. Eilen oltiin asuntonäytössä ja enhän minä meinannut jaksaa seistä siellä, kun silmissä sumeni. Verenpaineeni on ollut todella alhainen, toisinaan sekä ylä- että alapaine alle 100. Yllättäen äitillänikin oli ihan samaa.

Kuntoni on tainnut romahtaa aika paljon sattuneesta syystä. Ainoa liikuntamuoto, mitä olen jaksanut tehdä, on käydä satunnaisilla kävelylenkeillä, jotka nekin toisinaan hampaat irvessä, koska yllättäen sangen darraisessa olossa ei ole mukava liikkua ja tulee ikävä takaisin makuuasentoon. Yleensä olen ollut melko intohimoinen joogi ja pilates-treenaaja, mutta niistä ei kyllä tule tällä hetkellä yhtään mitään.

Itellä menossa vasta 12+ viikko, mutta samaistun oireisiin. Oon tässä nyt tehnyt 2h lähröä ruokakauppaan, mutta vellon pahan olon ja stabiilin etomisen välimailla, eikä yhtään huvittais lähteä liikkeelle. Huimaus on kans vahvasti läsnä. Melkeen pyörryin terveyskeskuksen tiskille alkuviikosta, ku kävin hakemassa saikkulapun ja noin 5min kyseisen tilanteen jälkeen oksensin kaiken, mitä olin siihen mennessä saanut syötyä. Ja yhtälailla olen myös matkapahoinvoiva, eli sukulaissielu täällä hep! En sentään tiputukseen ole vielä päätynyt, mutta sohvan pohja hyvinkin tuttu...

 

[Rinttastiina]

Mulla on tosi kova matkapahoinvointi, mutta olen välttynyt oksentamiselta nyt kahdessa raskaudessa.
Kurjaa kuulla että teillä on joillakin edelleen tosi kova pahoinvointi

 

[Meibibeibi]

Mulla kans aika pahaa matkapahoinvointia, matala verenpaine, ja äidilläni ollut pahat raskauspahoinvoinnit.

Odotuksena oli että jäätävää purjoamista tiedossa mun raskauteen, no enpä ole oksennellut. Yksi ehkä vähän muista syistä johtunut ihan alkuraskauden oksennusvuorkasi oli kylläkin.

Etovaa krapulaista oloa, kuvotusta, huimausta, päänsärkyä, väsymystä ja yleistä ryytyneisyyttä on kyllä ollut ja hajut tuntuu tosi voimakkaina ja etoo, ruokien ja juomien suhteen täytynyt olla aika valikoiva, hampaidenpesu aikamoista kakomista ja välillä muutenkin kakomista syystä jos toisesta on ollut mutta jotenkin oon säästynyt oksentamiselta. Terkka toki sanoi 10. viikolla että voi olot vielä muuttuakin, toivon että ei. Ehtiihän tässä vielä kaikenlaista vaivaa tuleen, pian 12 viikkoa täynnä.

Raskasta ollut välillä tällä tyylillä jo, joten kaikki sympatiani teille joilla pahoinvointi ei ole pysynyt lievänä

 

[Timja]

Kuulostaa todella rankalta tuo jatkuva pahoinvointi! Valtavasti voimia

Mulla on mennyt koko alkuraskaus yllättävänkin sujuvasti. Välillä (lähinnä iltaisin) etoo, mutta oksentaa ei ole tarvinnut. Äidillä oli kuulemma myös hyvin oireettomat raskaudet ainakin pahoinvoinnin osalta, ja uskon kyllä että tämä on vähintään jossain määrin periytyvää.
Paino on silti pudonnut kolmisen kiloa viimeisen 4vkon aikana, mitä en ihan ymmärrä: tuntuu että jatkuvan nälän takia syön koko ajan ja samalla liikkuminen on väsymyksen vuoksi hieman vähentynyt. Annoskoko on tosin luontaisesti pienentynyt, kun syöminen on ollut hidasta ja alkaa tökkiä tavallista nopeammin. Olen myös aika krantusti kelpuuttanut ruokia viime viikkoina, kun suurin osa tuntuu jo ajatuksena ällöttäviltä :angelic: Nyt siis menossa 12+2.

Alussa (n. 5. viikon ajan) oli menkkamaisia kipuja ja silloin myös paleli jatkuvasti. Väsymys on ollut koko ajan tosi suurta, pahimmillaan varmaan vkoilla 7.-11. Päikkärimahdollisuus on ollut ehdottomasti etätöiden parasta antia! Nyt tuntuu onneksi jo huomattavasti pirteämmältä kuin ihan vaikka viikko sitten. Sitä innokasta ja energistä keskiraskautta odotellessa

 

[Yasemin]

Onko teillä muillakin sellaista, että yöllä nukkuessa sängyssä kääntyminen tai sängystä nouseminen tuntuu ihan oudolta vatsassa?
Ei varsinaisesti satu, mutta tuntuu tosi oudolta. Tosi vaikea kuvailla sitä tunnetta. Olen varmaan jotenkin tottunut nostamaan itseäni sängystä vatsalihaksilla ja nyt en sitä ikään kuin voi enää tehdä. Tai voin, mutta se tunne on sen verran voimakas, että se helposti virkistää sen verran, ettei saakaan enää unenpäästä kiinni. Ikään kuin jo pitäisi täysin välttää vatsalihasten käyttäminen. Sängyssä kääntyilyn uudelleen opettelu on yllättävän vaikeaa.

 

[Elly_]

Onko teillä muillakin sellaista, että yöllä nukkuessa sängyssä kääntyminen tai sängystä nouseminen tuntuu ihan oudolta vatsassa?
Ei varsinaisesti satu, mutta tuntuu tosi oudolta. Tosi vaikea kuvailla sitä tunnetta. Olen varmaan jotenkin tottunut nostamaan itseäni sängystä vatsalihaksilla ja nyt en sitä ikään kuin voi enää tehdä. Tai voin, mutta se tunne on sen verran voimakas, että se helposti virkistää sen verran, ettei saakaan enää unenpäästä kiinni. Ikään kuin jo pitäisi täysin välttää vatsalihasten käyttäminen. Sängyssä kääntyilyn uudelleen opettelu on yllättävän vaikeaa.

Minä ainaki herään joka kerta, kun käännän kylkeä. Toki nukun nyt jo ekstratyyny reisien välissä, ni ehkä havahtuu myös siirtämään sitä, kun ei muuten tule luontevasti mukana. Sängystä noustessa en sentään vielä ole kiinittänyt huomiota.

 

[musicbox]

Itselläni on onneksi jokunen viikko sitten pahoinvointi ja oksentelu helpottanut, luojan kiitos! Ajoittain toki on huonoa oloa ja närästys on riesana.
Voimia kaikille tuon inhottavan vaivan kanssa eläville

Töissä olen ollut nyt vaihtelevasti koska tosiaan tuli uusi vaiva eli kovat selkäkivut.
Tänään kävin fyssarilla ja diagnoosiksi sain että SI-nivelhän se siellä joka vaivaa.
Sain nyt hyvät jumppaohjeet jotka toivon mukaan vähän auttaisi tätä kipuilua.
5 päivän sairasloma jotta saan nyt rauhassa kokeilla noita liikkeitä ja sit taas kokeilemaan työntekoa.

 

[Grin]

Onko teillä muillakin sellaista, että yöllä nukkuessa sängyssä kääntyminen tai sängystä nouseminen tuntuu ihan oudolta vatsassa?
Ei varsinaisesti satu, mutta tuntuu tosi oudolta. Tosi vaikea kuvailla sitä tunnetta. Olen varmaan jotenkin tottunut nostamaan itseäni sängystä vatsalihaksilla ja nyt en sitä ikään kuin voi enää tehdä. Tai voin, mutta se tunne on sen verran voimakas, että se helposti virkistää sen verran, ettei saakaan enää unenpäästä kiinni. Ikään kuin jo pitäisi täysin välttää vatsalihasten käyttäminen. Sängyssä kääntyilyn uudelleen opettelu on yllättävän vaikeaa.

Ei oo tällaista, mutta auta armias jos aivastan kun on selällään, niin sattuu jonnekin syvälle vatsaan niin lujaa, että sitten saa hetken keräillä itseään. Oon miettiny johtuuko ehkä leikkausarvista tms kun ovat vielä niin tuoreet.

 

[Meibibeibi]

Onko teillä muillakin sellaista, että yöllä nukkuessa sängyssä kääntyminen tai sängystä nouseminen tuntuu ihan oudolta vatsassa?
Ei varsinaisesti satu, mutta tuntuu tosi oudolta. Tosi vaikea kuvailla sitä tunnetta. Olen varmaan jotenkin tottunut nostamaan itseäni sängystä vatsalihaksilla ja nyt en sitä ikään kuin voi enää tehdä. Tai voin, mutta se tunne on sen verran voimakas, että se helposti virkistää sen verran, ettei saakaan enää unenpäästä kiinni. Ikään kuin jo pitäisi täysin välttää vatsalihasten käyttäminen. Sängyssä kääntyilyn uudelleen opettelu on yllättävän vaikeaa.

Mulla on samantapaista. Myös sohvalta makoiltaessa noustessa käy samoin eli refleksinomaisesti yritän ensin vatsalihaksilla ja sit vasta muistan että onnistuu paremmin muulla tavoin.

Myös aivastaminen ja kaikenlainen kurottelu ja ”painavien” kauppakassien kantaminen varsinkin toispuoleisesti jne tuntuu jo nyt vähän oudolta.

 

[Vaapukka]

Ei oo tällaista, mutta auta armias jos aivastan kun on selällään, niin sattuu jonnekin syvälle vatsaan niin lujaa, että sitten saa hetken keräillä itseään. Oon miettiny johtuuko ehkä leikkausarvista tms kun ovat vielä niin tuoreet.

Ai hurja, kuulostaa hirmu kipeelle!!

 

[Vaapukka]

Mulla varmaan hauskin raskausoire tähän asti on ollu hirvee himo multapeukaloida! Mies on onneksi ollut kärsivällinen ja kiltisti raahannu multasäkkejä ja kukkaruukkuja kotiin. Täällä on varmaa kohta viidakko! tää on varmaan sitä kuuluisaa pesän rakentamista!

 

[Ninni22]

Mulla varmaan hauskin raskausoire tähän asti on ollu hirvee himo multapeukaloida! Mies on onneksi ollut kärsivällinen ja kiltisti raahannu multasäkkejä ja kukkaruukkuja kotiin. Täällä on varmaa kohta viidakko! tää on varmaan sitä kuuluisaa pesän rakentamista!

Kunhan ei tuu pica-himoja ja alat syödä sitä multaa

 

[miri83]

Mulla oli alkuun aivan jäätävää pahoinvointia ympäri vuorokauden. Viimeviikolla pahoinvointi kuitenkin loppui lähes kokonaan ja tästä seuras hirveä huoli onko vaivalla kaikki hyvin.. tänään oli onneksi eka ultra ja pienellä oli kaikki kunnossa Tännän alkoi illalla uusi vaiva nimittäin kova alaselkä kipu. Istuminen sattuu ja oikein missään asennossa ei saa oltua.