Millaisia raskausoireita sinulla on?

Mulla nyt 7+0 ja jo vajaa kaksi viikkoa kestänyt aivan tolkuton kuvotus. Nelisen kertaa oksentanut viikon sisään, jatkuva ripuli joka on erityisen paha aamuisin. Oon sänkypotilaana, en pysty aikaa viettämään edes istualtaan kun olo on niin surkea. Kovaa närästystä joka suupalan jälkeen ja nukuin tänäänkin kymmenen tunnin yöunien päälle kahdet puolen tunnin päikkärit. Kävin myös terveyskeskuksessa tänään verikokeissa kun tuntuu ettei tästä tulee yhtään mitään. Odotan esikoista joten en osaa arvioida missä menee normaalin pahoinvoinnin raja, osaatteko auttaa arvioimaan? Pystyn olemaan jalkeilla heti oksentamisen jälkeen puolesta tunnista tuntiin kun silloin aina hetkeksi helpottaa. Muuten kaikki aika menee maatessa.


Hei, tulin tuolta kuumeilijoiden puolelta vähän huutelemaan, kun välillä käyn aina täällä kurkkimassa (ja elättelen toivoa päästä ryhmään mukaan näin piinapäivien alla...)

Mulla oli täysin vastaavanlaista kuopusta odottaessa vk 6+3-9+2, myös tuhruvuotoa tuli satunnaisesti. Useamman kerran kävin lääkärissäkin, mutta mitään selkeää syytä ei löytynyt. Elin sen 3vko käytännössä mustikkamehukeitolla ja makasin sohvalla. Kaikki muu ruoka teki niin huonon olon viimeistään 1h syönnin jälkeen. Sitten yhtäkkiä ne oireet vain loppuivat ja pystyin palaamaan töihin (kunnes tuli kaikkea muuta..) Terve poika syntyi täysiaikaisena.


Mutta siis tiivistetysti: Normaalin pahoinvoinnin rajaa on toisen vaikea vetää, ehkä se, että edes jotain pysyy sisällä, pissaa tulee tarpeeksi usein ja olon kanssa joten kuten pärjää ovat jonkinlaisia mittareita. Herkästi kannattaa olla neuvolaan/lääkäriin yhteydessä jos oireet pahenee, ovat sietämättömiä tms. Omaan vaistoon kannattaa myös luottaa :Heartred


Täällä ollaan hengessä mukana:Heartpink
 
Rinnat olivat hieman arat,ei mitenkään kosketusherkät,mutta selvästi kuitenkin kipeämmät kuin ennen menkkoja. Lämmöt oli korkealla ja nousivat joka ilta. Oli vähän kuumeinen ja flunssainen olo. Nenä tukossa,alavatsan nippailut olivat vähän niinkuin menkkojen aikaan,mutta silti erilaisia. Myös issiaksen tapainen selkäkipu ja nivusessa tuntuva jomotus kävellessä. Ihan pientä äklötystä,mm.hajuista. Suonenvetoja ja elohiiri nenässä,mitä mulla ei yleensä ole. :D


Oireet tulivat jo hyvän aikaa ennenkuin testi näytti positiivista. Oon aina ollut tosi herkkä aistimaan mun kehossa tapahtuvia muutoksia. JA,siispä mä kerroin eräässä riitatilanteessa mun miehelle,et oon 110% varma että olen raskaana,kun noiden ym.oireiden lisäksi pimahdin miehelle aivan mitättömästä jutusta. Riita loppui siihen,kun mies oli innoissaan. Kerroin samana iltana myös mun äidille ja seuraavana päivänä mies oli kertonut parille lähimmälle ystävälleen ja perheelleen. :D

Muutaman päivän kuluttua iski paniikki,että mitä jos mä en olekkaan raskaana?! Jos vain kuvittelinkin kaiken ja nyt oon lisäksi mennyt siitä muille malttamattomana kertomaan. Tein testin ja negaa näytti. Se ei paljoa oloa helpottanut ja kun negatiivisia testejä oli takana ainakin 3kpl,olin jo lähes varma etten olekaan raskaana,vaan luulosairas.

Kuitenkin,joka yö heräsin kesken oudon unen,joka jollain tapaa liittyi aina raskaana olemiseen tai lapsiin. Ja noina hetkinä se tunne vaan iski aina kovempaa,mä olen raskaana.

Muutama päivä lisää ja testiin tuli todella haalea haamu. Hain kaupasta herkemmän testin,joka iltapissasta näytti negaa. Taas meinasin heittää kirveen kaivoon,mutta seuraavina aamuina viivat kuitenkin tummuivat ja niin vihdoin plussasin! :) Nyt RV 5+0(ensimmäinen lapsi). Eilen olikin eka neuvola! :Heartred
 
Niin ja olen siis aikaisemmin,vuosia sitten,ollut raskaana kaksi kertaa (eivät päättyneet hyvin.) Ja jotenkin osasin tuon fiiliksen liittää silloin koettuun olotilaan.

Plussauksen jälkeen rinnat kipeytyneet aivan kunnolla,nyt ovat kosketusarat,pää jumalattoman kipeä ja iltaisin palelee.
 
Natasja, Täälläkin palelua iltaisin. Oon tosin huomannut että mulla on kiertoon liittyvää, eli on tosi usein muutenkin ovulaation jälkeen ja ennen menkkoja. Mutta raskauksien aikaan jos on enteillut plussaa se on ollut aina sellaista horkassa palelua. :confused:
 
Mulla nyt 7+0 ja jo vajaa kaksi viikkoa kestänyt aivan tolkuton kuvotus. Nelisen kertaa oksentanut viikon sisään, jatkuva ripuli joka on erityisen paha aamuisin. Oon sänkypotilaana, en pysty aikaa viettämään edes istualtaan kun olo on niin surkea. Kovaa närästystä joka suupalan jälkeen ja nukuin tänäänkin kymmenen tunnin yöunien päälle kahdet puolen tunnin päikkärit. Kävin myös terveyskeskuksessa tänään verikokeissa kun tuntuu ettei tästä tulee yhtään mitään. Odotan esikoista joten en osaa arvioida missä menee normaalin pahoinvoinnin raja, osaatteko auttaa arvioimaan? Pystyn olemaan jalkeilla heti oksentamisen jälkeen puolesta tunnista tuntiin kun silloin aina hetkeksi helpottaa. Muuten kaikki aika menee maatessa.

Hellevi, täällä toinen sänkypotilas. Nyt on tilanne se että koitan saada edes nesteet pidettyä sisällä. Tää oli jo helpottamaan päin pari päivää sitten mutta iski tosi kovana takaisin. Tänään lääkärille soittoaika.
 
Millä sitä sais ittensä mielen rauhallisemmaks, vähän väliä sitä miettii et onkohan tuolla oikeesti elämää, onks se oikeessa paikassa, miks oireet fluktuoi niin et välillä miettii et onko sitä ollenkaan raskaana ja taas välillä mahaa juimii niin et saa pelätä vuodon alkavan. Huoh, menispä aika nopsaan et eka ultra koittas.
 
Millä sitä sais ittensä mielen rauhallisemmaks, vähän väliä sitä miettii et onkohan tuolla oikeesti elämää, onks se oikeessa paikassa, miks oireet fluktuoi niin et välillä miettii et onko sitä ollenkaan raskaana ja taas välillä mahaa juimii niin et saa pelätä vuodon alkavan. Huoh, menispä aika nopsaan et eka ultra koittas.

Niin samat ajatukset täällä!
Heti kun hetken oireetonta niin pelko hiipii.. :nailbiting:

No nuo liitoskivut on ainenkin tulleet ilmeisesti jäädäkseen. Sängyssä kääntyminen on aivan tuskaa, samoin ylösnousut, aivastus jne. :arghh:

Ja mulla oireilee viisuri jota ei ehditty tän koronan takia poistaa. Ovat joka raskaudessa oireilleet. Että eiköhän tässä taas paikata vain oiretta ja itse poistoa saakin odotella sitten h-hetken jälkeen. :shifty:
 
Niin samat ajatukset täällä!
Heti kun hetken oireetonta niin pelko hiipii.. :nailbiting:

No nuo liitoskivut on ainenkin tulleet ilmeisesti jäädäkseen. Sängyssä kääntyminen on aivan tuskaa, samoin ylösnousut, aivastus jne. :arghh:

Ja mulla oireilee viisuri jota ei ehditty tän koronan takia poistaa. Ovat joka raskaudessa oireilleet. Että eiköhän tässä taas paikata vain oiretta ja itse poistoa saakin odotella sitten h-hetken jälkeen. :shifty:

Mie ennätin sappirakon poistattamaan tammikuussa kun tuon taaperon odotus sotki silloset suunnitelmat, tosin nyt se oli kerenny jo tulehtua ja siks oli leikkaus nopeella aikataululla.

Mie täs mietin et tuolla kaapissa huutelee yks cb:n digi viikkonäytöllä et onko järkeä nyt koittaa pantata pissiä ja tehdä se illalla vai vasta sunnuntaina kun yövuorot on ohi??
 
Millä sitä sais ittensä mielen rauhallisemmaks, vähän väliä sitä miettii et onkohan tuolla oikeesti elämää, onks se oikeessa paikassa, miks oireet fluktuoi niin et välillä miettii et onko sitä ollenkaan raskaana ja taas välillä mahaa juimii niin et saa pelätä vuodon alkavan. Huoh, menispä aika nopsaan et eka ultra koittas.

Täällä samat jännitykset. Toivottavasti kaikilla pysys nyt vauvat matkassa :Heartred
 
äippä, Onneksi ennätit sappirakon poistaa. Olisikin sitten isompi operaatio varmasti ollut raskausaikana. Itsekin turhan pitkään vetkutellut ensin noiden poistojen kanssa ja nyt sitten korona sotki vielä kuviot pahemman kerran.
 
Mulla on oireet vaihtuneet pikkuhiljaa toisenlaisiin. Aamuyön valvomiset on onneksi jääneet pois ja nukun kuin tukki nähden kovasti unia. Aamulla tuntuu ettei raskaana olisikaan. Päivän mittaan rinnat ja maha turpoavat ja illalla vatsa on jo iso kuin mikä. Mahan tuntemukset vaihtelevat ihan normaalista menkkamaiseen poltteeseen, nippailuista sellaiseen kutitteluun tai pieneen pulputukseen. Eilen kaupassa hulahti housuun jotain ja pala kurkussa kiirehdin kotiin katsomaan, ja onneksi vain valkovuotoa oli pikkareissa. Kyllä säikäytti. Kyllä tässä itseä tulee tarkkailtua kuin vainukoira. Huono olo käväisee joskus ja ruokahalua ei aina ole. Yritän kuitenkin syödä säännöllisesti ja ulkoilla. Äitiysvaateostoksille tekisi mieli koko ajan. Mutta olen vähän taikauskoinen...:rolleyes:
 
Mulla on tää päivä ollut välillä aika kovaakin menkkamaista kipua, en sanois että niinkään alavatsalla vaan tuolla alapäässä? :joyful: Menee aina ohi kyllä. Onko kellään muulla ollut samanlaista? Mistähän voi johtua?
 
Mulla on kyllä kaikenlaista jomottelua ollut. Menkkamaista jomottelua, jonain päivänä tuntui myös polttoja alaselässä ja reisissä asti.
Varmaan vain johtuu siitä verekkyyden lisääntymisestä luulisin. :)
 
  • Tykkään
Reaktiot: SP
Huimausta, iltaisin palelee, repäisykipuja oli, mutta ne tuntuu nyt vähän vaimenneen. Samoin jatkuva pissalla ravaaminen on vähän vähentynyt. Tai no kyllä nyt kerran yössä pitää kuitenkin käydä vessassa. Levottomat jalat vaivaa iltaisin. Magnesium-suihketta oon laittanut ja se auttaa, mutta kuulin myös että kylmägeelistä vois olla apua levottomille jaloille.

Pahoinvoinnin puuttumisesta oon ihan ihmeissäni. Aiemmissa raskauksissa se on tullut samantien ja pysynyt kurissa vain syömällä jotain koko ajan. Tästä oon kyllä hyvilläni enkä kaipaa sitä vaivaa yhtään. Tosin pelkään, että tässä ehtii vielä sitäkin kokea. :bag:
 
huimausta,väsymystä,outoja ruokahimoja sekä tänä aamuna nenä tukossa. joka aamuyö meinaa oksettaa ja iltaisin jos syö jotain runsassuolaista. viikkoja 6+5.
 
5+3 ja etova olo alkoi tänään. Muuten vaan turvotusta ja arat tissit. Jotenkin toivoin, et pääsis ilman pahoinvointia
 
Onko muilla odottajilla tunteet pinnassa? :smiley-angry017 Musta tuntuu että kaikki tunteet on jotenkin potenssiin 100! Itkusta ei aina tuu loppua jos se alkaa. Se voi olla joku tosi mitätön asia, tai puhtaasti vaan onnestakin.
Aivan kuin hormoonit ois saaneet mut täysin valtaansa.

Aikaisemmista muistan vain sellaisen rauhallisuuden.
 
No on kyllä täälläkin tunteet pinnassa. :banghead: Ja erityisesti näkyy pinnan lyhyytenä uhmaikäisen ja eskari-ikäisen tottelemattomuus-tilanteissa. Eilen myös mies onnistui ärsyttämään joka käänteessä. :arghh: Ärsyttää olla tällainen kiukkuinen ja väsynyt.
 
Mulla nyt 7+0 ja jo vajaa kaksi viikkoa kestänyt aivan tolkuton kuvotus. Nelisen kertaa oksentanut viikon sisään, jatkuva ripuli joka on erityisen paha aamuisin. Oon sänkypotilaana, en pysty aikaa viettämään edes istualtaan kun olo on niin surkea. Kovaa närästystä joka suupalan jälkeen ja nukuin tänäänkin kymmenen tunnin yöunien päälle kahdet puolen tunnin päikkärit. Kävin myös terveyskeskuksessa tänään verikokeissa kun tuntuu ettei tästä tulee yhtään mitään. Odotan esikoista joten en osaa arvioida missä menee normaalin pahoinvoinnin raja, osaatteko auttaa arvioimaan? Pystyn olemaan jalkeilla heti oksentamisen jälkeen puolesta tunnista tuntiin kun silloin aina hetkeksi helpottaa. Muuten kaikki aika menee maatessa.

On normaalia tuo pahoinvointi. Jotkut asuu viikkoja wcn lattialla. Ikävä kyllä. Huolestua pitää jos ei mikään pysy sisällä. Silloin pitää mennä sairaalaan jossa pääsee tiputukseen.

Kannattaa kokeilla syödä pieniä annoksia ja usein. Taskussa kannattaa pitää vaikka mantelipussia josta popsii silloin tällöin. Mulla auttoi se esikoista odottaessa. Pahoinvointirannekkeita voi kokeilla.

Pahoinvoinnista ei ole kuitenkaan vaaraa sikiölle. Joillain vain se tulee voimakkaampana. Tsemppiä. Yleensä se loppuu about rv12 paikkeilla.

Itellä jatkuva kuvottava olo. Oksentanut en sentään vielä ole. Silti tuntuu kuin se oksennus olisi kokoajan tossa kurkussa tulossa.

Niin ja hei, renniee kannattaa ottaa myös. Närästys voi pahentaa myös sitä pahaa oloa.

Onneksi viikot kuluvat nopeaan niin kai tää tästä helpottaa jossain kohtaa. :shy:
 
Takaisin
Top