Menkat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Bettie
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mä odottelen sitä päivää, ku keksitään miesten ehkäisypillerit. :thumleft
 
Joo siis onhan ne jo keksitty mut tuli tosiaaan liikaa sivuoireita esim. joillain käyttäjistä väheni sittiömäärä pysyvästi kun niiden pillerien teho perustuu siihen, et siittiömäärä vähenee niitä käyttävillä ilmeisesti. Pilleri joka muuttaa sut eunukiks :D
 
Niin no siis toimivaa lähinnä tarkoitin tolla. :grin Se olis niin paljon helpompaa, kun ei miehet voi saada menkkoja ja sitä kautta sivuoireita niiden muodossa. Mä vuodan nimittäin vieläkin! :wtf
 
Mulla ei ole kuin yksi veli ja oikeestaan harmittaa ettei ole enempää sisaruksia. Itse olen aatellu jos saisin kolme tai neljä lasta niin se riittäis mulle :) Suvii sinä vuodat kuiviin! Ihme pillereitä oli...:eek:
 
No siltä tuntuu mustakin, mut nyt onneks tän päivän aikana alkanu hiipuun. Ei ihme, että on välillä vähän huimannu. :confused:
 
mulla ei alkanukkaa vielä,ihan hyvä vaan.torstaina pitää jo alottaa uudet pillerit,tuleepahan lyhyet menkat,jes:)
 
No nyt ne menkat sit alkoi. Niinhän tuo juili tutusti alavatsaa ja -selkää viikko kaks takaperin. Nyt sit alkoi. Tylsää, mut sitpähän on taas helpompaa laskeskella pikku kakkosta maailmaan... saas nähdä onko raskaus muuttanu menkkoja mihinkään suuntaan. Ennen oli mukavan niukat.. Toivottavasti pysyvät sellaisina. :p

Sent from my GT-I9300 using Vau Foorumi mobile app
 
En varmaan kestä, kun joku ilmottaa täällä odottavansa vauvaa! :rolleyes: Toisaalta haluais jo niin kovasti, mutta toisaalta taas ei. :think005
 
Noh.. ihan hyvä, että joudun sektion takia malttamaan mieltäni. Parempi, että poika ehtii vähän kasvaa ensin. Tosin, tota ekaakin puuhattiin puoltoista vuotta, et toivottavasti toinen ei ota nii kauan aikaa. Pitää taas tähtää tarkasti otollisimpiin päiviin pupuilut.
 
Mä en jaksa edes toivoa et tää kolmas tulis nopeemmin ku kaks edellistäkää, tai kyl varmaa joka kuukaus se toivo herää. Mut ärsyttää sellaset kuten kälyni joka sanoo et kyl se vaa tärppää helposti (tosin se ei tiedäkää et olis mul jo kova kuume). En ymmärrä miks se noin viittii edes sanoa ku on nähny nää meiän kärvistelyt kahden ekan suhteen, kait se sit sille on helppoo ku ite tuli pillereiden läpikii paksuks.

Mä oon kans miettiny et mitenkähä sitä reagois jos joku tääl ilmottas olevansa raskaana. Tottakai olisin vilpittömästi iloinen, mut ku ite vaan on niin kärsimätön... :smiley-ashamed008
 
kyllä mä ottaisin osaa jos joku täällä raskaana ilmoittais olevan:grin enkä tiiä että miks,kai toi tytsy on olevinaa niin hankala vaikka ei kai se oo.
 
Mä olen myös miettinyt suhtautumistani jos joku teistä kertoisi olevansa raskaana, kai sitä vähän kade olis :) Toisaalta sitä on vähän ristiriitaisia tunnelmia kolmosen suhteen. Niinä päivinä kun lasten kanssa on hankalampaa tulee miettineeksi että oliskos sittenkin parempi jättää lapsiluku kahteen. Helpompina päivinä taas sitä niin kovin haaveilee uudesta pikkuisesta :)
 
Mun raskaus ja synnytys oli niin kamala kokemus, etten ihmettelis (JOS JOSKUS vielä olisi raskaana) vaikka tulis synnytyspelko. Nyt ei siltä tunnu, mutta jotenkin semmonen tunne, että joku pelon peikko vois tuolta jostain pompsahtaa :(
 
Me sovittiin eilen, et aletaan yrittään. Tutkailin netistä juttuja ja puoli vuotta on se minimi. Et antaa tulla kun on tullakseen. :)

Ekat menkatkin jo tuli ja meni. Oli ihan samanlaiset kuin ennen raskauttakin. Kolme päivää vuosi enemmän ja sit kahdessa päivässä hiipui pois. Ja jos merkit pitää paikkaansa, nii tuossa parisen viikon kuluttua on taas oviksen aikaisia tuttuja alavatsan juilintoja.

Mulle jäi kammo synnytykseen. Raskaus oli ihanaa aikaa, vaikka kärsinkin RD:stä. Mut synnytys.. pidän jalat ristissä vaikka pikku kakkosen 18-vuotis synttäreihin asti, jos en saa sektiota. Luin eilen pitkästä aikaa koneelta oman synnytyskertomukseni. Siis sen, minkä kirjoitin itse silloin, kun vauva oli vielä hyvin pieni. Tuli niin käsittämättömän itkuinen olo kun kaikki ne fiilikset muistui yhtäkkiä mieleen siitä, miten sitä koki epäonnistuneensa naisena, pelko siitä, että lapsi olisi voinut vammautua epäonnistuneiden imukuppivetojen ja lantioon juuttumisen vuoksi.. jne jne.

Sektio. Kiitos. En keskustele asiasta.
 
Mie ymmärrän kyllä, jos jolla kulla on niin ikävä synnytyskokemus takana, että haluaa seuraavan sektiolla. Sinbun tapauksessa ei henkilökuntakaan ollut ihan ajan tasalla ja pätevintä, siltä ainakin tuntui kertomustasi lukiessa, joten en varmaan itsekään vastaavassa tilanteessa uskaltaisi enää synnyttää alateitse. Miulla meni ensimmäinenkin synnytys "oppikirjojen mukaan", ei ollut mitään ongelmia, silti ajatus uudesta synnytyksestä vähän hirvitti. Ihan vaan siksi, kun sattui niin kamalasti se ponnistusvaihe. Onneksi oli toisella kertaa lyhyempi kestoltaan koko touhu ja mikäs minun olisikaan synnyttää (tai yrittää ainakin, eihän sitä koskaan tiedä, mitä käy) vielä kertaalleen alateitse, kun homma on hoitunut niin sujuvasti. Kunhan vaan sairaalaan sitten ehdin mielellään. Sinbu ainakin ehdottomasti vaatii sitten sen sektion, täältä tulee hirmuinen mammalauma raivoamaan lääkäreille, jos eivät sitä siulle soisi! :D Niin, ja onnea yritykseen! :)

Ne menkat. Ei oo näkyny vielä. :)
 
Takaisin
Top