Ensiksikin voimia keskenmenneille! Surullista, että aina joku joukossa ei selviäkkään. Onnea myös uusiin yrityksiin, sitten kun ajankohtaista.
Tuntuu vähän pahalta tähän perään höpötellä omasta raskaudesta, mutta elämä nyt on tällaista...
Eli meillä on huomenna ensimmäinen lääkäri. Neuvolatätillähän kävin jo pari viikkoa sitten ja sydän näkyi ultrassa sykkivänä. Nyt vähän jännittää sitten mitä lääkäri sanoo. Mies lähtee mukaan, kun lauantait on hänellä aina vapaita. Maanantaina on sitten se np-ultra. Sekin jännittää! Kaikkihan siinä ei näy ja toisaalta jos jotain näkyy se ei välttämättä tarkoita mitään. Miehen suvussa kuitenkin on lievää kehitysvammaisuutta, joten siinä mielessä jännittää. En edes tiedä onko se jotain periytyvää vai ei.. Ehkä tämä tiedottomuus just eniten jännittääkin.
Tuolla noista ultrakäytännöistä oli puhetta, kerron meidän tavoista.... Jos olen ymmärtänyt oikein, niin meille on ilmaisia kaikki neuvolassa tehtävät tutkimukset. Eli myös ne ultrat, jotka neuvolatäti ja lääkäri tekee neuvolakäynneillä. Ns. ylimääräisistä ultrista, jotka tehdään polilla (np ja rakenne) joutuu maksaa poliklinikkamaksun jotain reilu 20 euroa. Neuvolankautta saa kyllä kaikki tutkimukset, eli ei tarvi yksityiselle maksella. Paitsi tietysti, jos ei jaksa odotella vapautuvia lääkäriaikoja kun meillä on täällä maalla melkoinen lääkäripula.
Oma huono olo on taas pahempi! Välillä on "terveitä" päiviä, eikä väsytäkkään. Tänään jouduin ekan kerran aamulla ojentumaan wc-pöntön puoleen. No ei mitään tyhjästä vatsasta tullut, mutta yökkimisen jälkeen olo helpotti ja sain syötyä sen aamupalan. NYT TEKEE MIELI RYVITAN NÄKKÄRIÄ!!!! Ja valitettavasti tekee mieli laittaa siihen juuston päälle yrttisuolaa... Suola kun on mulle jo ennestään ongelma niin nyt pitäis kyllä hillitä! Se helpottais tuota turvotustakin!
Olen tosiaan reilusti ylipainoinen ja aluksi tuntui, että paino lähti alaspäin raskauden myötä. Tämän viikon olen mennyt pää kolmantena jalkana töissä ja syöminen on ollut vähän niin ja näin... (anteeksi toukka!) Nyt olen niin turvoksissa, ettei työhousuja haluais laittaa kiinni. Ei ainakaan automatkojen ajaksi! Aamulla kun katsoin peiliin vatsa näytti samalta, kuin synnärille matkaavilla mammoilla! Valmiiksi kun on läskiä ja siihen päälle turvotus niin vatsa oli kyllä valtava. Ja kivikova... Ihan kuin vauvamaha. No kun tympäsy meni ohi, leikittelin sitten ajatuksella miltä alan piakkoin näyttää.. [:)]
Muuten.. Pari tuttavaa sai hiljattain vauvat, kuudella on laskettu ennen meitä ja yhdellä vielä joulukuussa. Joukossa neljä ihan läheistä ystävää. Voisi kuvitella, että kyseessä on positiivinen joukkohysteria eli me likat päätetty iltaa istuessa, että nyt me kaikki halutaan kääröt. Todellisuus on kuitenkin paljon arkisempi ja nämä kaikki raskauden on nyt sitten ollut ihania yllätyksiä.
Huvittaa vaan, kun tietokonepöydältä löytyy albumi, jossa on kuvia meistä neljästä tulevasta äipästä ja yhdestä tulevasta isukista opiskeluajoilta pippaloista. Niin ne vaan vuosien varrella puheenaiheet muuttuu: silloin puhuttiin irtosuhteista ja arvioitiin mistä löytyisi kaupungin halvin kaljakori. Välissä on käyty läpi pitkän parisuhteen ongelmia ja talolainojen korkoja. Nyt puhutaan ummetuksesta ja monivitamiineista. Syksyllä vertaillaankin (jos vaan kaikki menee hyvin) vaippojen hintoja... Niin se aika muuttuu! [:)]
