MARRASKUU keskustelu

[Poppy_86]

Käytiin tänään hakemassa loput ilmaisista "vauvapaketeista". Availtiin niitä kotona ja ihan ku ois joulu ollut, oltiin molemmat ihan täpinöissä miehen kanssa. Suomesta siis 3 pakettia ja täältä Ruotsista sai 5, ei huono milestäni :) ja sit käytiin kiinalaisessa! Ei mitään Take awayta vaan istuttiin ihan ravintolassa syömässä, ihanaa luksusta, molemmista tuntui että ollaan treffeillä lopun illan oon vääntänyt tota mattoa jonka aloitin joku 2-3kk sitten, onneksi alkaa loppu häämöttämään jo :)

 

[Indie]

Onnea täältäkin Browneyedgirl! <3

 

[Vadelmamami]

Ei mulla tietääkseni ole napatyrää.

Soitin kuitenkin varmuudeksi päivystykseen. Epäilivät että tosiaan jotain revähdystä tai vaan kipeytynyt kun vauva potkii samaan kohtaan. Tai että olisi vaan suolistovaivoja mitä en kyllä ymmärrä kun kipu on tuossa vatsan päällä...

Mutta noh, kipu ja krampit eivät ole helpottaneet ja ihan tuskaa aina kun vauva liikkuu. Täytyy kai vaan toivoa että vaihtaisi asentoa. Mutta pääasia ettei viittaa mihinkään vakavaan.

Meillä lukee synnytyssairaalan ohjeissa: "Kova kipu on aina syy lähteä heti päivystykseen!"
http://www.pshp.fi/fi-fi/Raskaus_ja_synnytys/Usein_kysytyt_kysymykset/Raskaudesta#vatsakipu

 

[Vius]

Muistan että mulla oli syyskuussa vasemmalla kyljellä tosi aristava kohta jonkun aikaa, mut arvelin että se oli suolen kohta joka oli pinteessä+ täynnä ilmaa.

 

[Vius]

On tää rankkaa.. Pikkunen on vielä niin heikko, ettei rinnasta saa tarpeeksi maitoo ennen voimien ehtymistä. Nyt sit käyttelen pumppuu monta kertaa päivässä. Onneks on kuitenkin melko hyvä rytmi, ni osaa ennakoida..

Mulla ei ollut mitään synnytystä ennakoivaa oiretta. Mies sanoi, et mun maha oli pari päivää laskenut. Ja synnytyksestä, ei kannata suunnitella liikaa. Jouduin synnyttää ilman kivunlievitystä, ku aukesin kuulemma todella nopeesti, eikä kätilö ehtinyt varautuu. Onneks tuli vaan yks "varmuuden vuoksi" tikki.

Kiva kuulla susta pitkästä aikaa!
Minkälaista se kipu oli ja miten se vaihteli synnytyksen eri vaiheissa? Miten siitä selvis ilman kivunlievitystä?

 

[Fuji]

Kiesus mikä yö taas ei vaan saa nukuttua..

 

[Caarina]

Mies hommas dna tv boksin. Asensin sen ohjelman myös kaikkien kännykköihin. Kattelin tässä että 4000 tuntia on meillä kyl nopeasti täynnä tallennettuja ohjelmia kun lapset oli panneet jokaisen elokuvan ja lastenohjelman tallennukseen :P just valitin pari viikkoa sitten ettei telkkarista tuu mitään, no nyt tulee :P :P

 

[histam-iini-]

Ihan uskomatonta miten parin tunnin ulkoilu pistää väsyttämään! En yksinkertaisesti meinaa saada pidettyä silmiä auki. Laitoin tuossa tunti sitten lihan uuniin ja sitä kyllä pitäisi vahtia, kun alkaa varmaan aika nopeasti loppua kohti nousta lämpötila. En uskalla nyt heittää pitkäkseni ennen kuin saan sen tuolta uunista pois, vois mies olla äkäsenä jos kärventäisin sen iltapalan Ehkä sitten ruuan jälkeen pienet torkut..

 

[Äippä82]

Ihanat rakkaat oli järjestänyt mulle baby showerit tiesin kyllä että on järjestelyn alla joten osasin odottaa koska sisko "järkkäs" ja oli aiemmin puhetta ystävistä ketä toivon paikalle ja ilmoitin ihmiset.. kun meillä on eri ystäväpiirit.. silti onnistui yllätys täysin, en osannut odottaa tällästä kun tultiin miehen siskon luo kylään..

 

[Fuji]

Jaa että semmonen päivä.. Lähdettiin miehen kanssa käymään keskustassa ja miehen puhelin hajos! Siis se ei enää käynnisty ollenkaan.. Oltiin viemässä sitä huoltoon mut mies on maksanu semmosta vakuutusta että saa korvaavan laitteen vuorokauden kuluessa siitä kun tekee ilmoituksen sinne palveluun..

Sitä kävin hakemassa vihreitä kuulia ja glögiä :) ja nyt ollaan sit loppu aika katsottu leffoja Netflixistä vaan ku ei huvita tehdä mitään..

 

[ampiaispesä]

Tässä kuvia ensimmäisistä joululahjoista.
Teejoulukalenteri 1 on siskolle, sekä synttäri- että joululahja
teejoulukalenteri 2+3 ovat menossa miehen veljelle+vaimolla ja kolmas kampaajalle
Valolaatikot on sitten 2 siskolle sekä synttäri- että joululahja.

tänä iltana ois tarkoitus tehdä 1 joulukortti jo malliksi.. sitten niitä pitäis ruveta tekee liukuhihnalla, kuten kynttiläkirjakortteja..
------

Itsellä alkanut kyllä nyt tunteet heittelemään laidasta laitaan.. Lapset eivät tottele eivät sitten mitään.. Minun on turha heille yrittää puhua yhtään mitään.. Hypitään silmille, haukutaan, huudetaan, että mene pois jne.. minua ei arvosteta mitään, vaikka minä heitä kuskailen kouluun/huolehdin läksyistä.. järjestän kaverisynttärit, sukulaissynttärit jne.. Heidän ei edes pahemmin tarvitse kotitöihin osallistua, mutta jos jotain pyytää, niin se on liikaa vaadittu.. Nyt olen ihan tarkoituksella yrittänyt hellittää..
Kaikkea kyllä ollaan vailla..

Mie oon miettinyt, että sitten, kun vauva syntyy ja tullaan kotiin, niin miten mä tulen pärjäämään jne.. Jos tosiaan minun kunnioittaminen/kuuleminen/totteleminen on tätä samaa luokkaa.. Keskustelu huutamalla. Ja jos en kommentoi takaisin, niin entistä enemmän huudetaan.. ja toisten sisarusten kanssa vain tapellaan..

Tai miten minä huolehdin heidät kouluun, koska pitikö se 2vkoa pysyä ihan totaalisesti kotona?

Vai oisko kuitenkin paras, että minä lähden kävelemään vauvan synnyttyä, koska sitä näkyy jokainen toivovan.. Ja isännällekin olisi paras, koska ei meillä mitään sänkypuuhia ole ja eipä muutakaan läheisyyttä =/.
Tekis mieli vain koko ajan itkeä.

Mietin myös, että ajattelenko/toivonko liian sinisilmäisesti, että nyt onnistuisi imetys, että yritän kaikkeni, teet yms, että maidon saisin nousemaan.. kun aiemmin ei ole onnistunut..

 

[Fuji]

Ei tartte olla 2 viikkoa kotona.. Se on vain suositus koska lapsen oma immuunijärjestelmä on vielä kovin puutteellinen.
Itellä kans on iskenyt noita tollasia epätoivon tuntemuksia.. Miten pärjään, mitä sit ku mie palaa töihin, miten sopeudutaan arkeen Vauvan kanssa jne.. Nyt seksielämä on jo ihan mitätöntä ku en koe itseäni millään tavalla haluttavaksi jne niin toki miettii että mitäs sitten kun lapsi on syntynyt ja on vaikeampaa järjestää aikaa lapsenhoidolta jo pelkästään ihan yhteiseen aikaan..

 

[ampiaispesä]

joo tuota mietinkin, jospa ei ois hirveät pakkaset.. toisaalta toivois menevän yliajalle, niin lapset jäisvät jo joululomalle. isäntä aikoo pitää vapaata sen aikaa, mitä joudun sairaalassa olemaan, mutta ei hän voi ikuisuutta töistäkään olla poissa.. isoimmat nyt osaa itse mennä kouluun, mutta eskarilainen ja ekaluokkalainen.. ja kuopus on muutaman vkon kotona äidin ja pikkusisaruksen seurana.

Heh, yhteinen aika XD, mitä se on. Meidän ns. yhteinen aika oli viimeksi kesällä, kun kävimme iskelmäkesässä ja siten runnirockissa molempina iltoina :).

 

[Fuji]

Joo ja siis meillä neuvolan mukaan ei myöskään siitä pakkasrajasta myöskään tarvitse välittää.. Muistaa vaan pukea lapsen lämpimästi.

En kyllä ymmärrä miten oikeasti joku voi sanoa että tää on nautinnollista aikaa..

 

[histam-iini-]

Kovin on hehkeä ja seksikäs olo! No ei todellakaan. Eipä tässä ole enää pariin kuukauteen juuri halailua kummempaa ollutkaan, ainakaan mun osalta ei oo tehny mieli yhtään..
Oikein nautinnollista siis.. Mieskin iltaisin ennen kuin nukahtaa, muistaa kommentoida, että onpa mulla iso maha. Ja sit ähisen ja puhisen ja kääntyilen vaikeesti ja kun yritän päästä kainaloon, asento on lopulta jotain aivan järkkyä, kun en mahani kanssa mahdu kovin lähelle. Niin ja tartten vielä sen tyynynkin siihen mahan tueksi, eli meillä on semmonen hyvänlainen hajurako nykyään. Aiemmin nukuttu tosi lähekkäin..

Mutta väliin jotain positiivistakin. Ollaan viime päivinä miehen kanssa juteltu paljon kaikista pienistä käytännön jutuista. Tähän asti on ollu niin, että minä suunnittelen ja järjestelen ja hoidan asiat. Nyt siis puhuttiin mm. tutin ja tuttipullon käytöstä. Että mitä mieltä kumpikin ollaan ja ollaan onneksi ihan samoilla linjoilla. Eli tuttia jos ei välttämättä tarvitse, sitä ei käytetä. Ja toiveissa olisi, että vauva oppisi juomaan myös pullosta, niin pääsisi mieskin sitten osallistumaan (tai joku muu hoitaja joskus) enemmän. Sen sitten aika näyttää, miten kaikki onnistuu.
Esittelin miehelle myös, mistä löytyy mitäkin vaatetta vauvalle (olen siis aivan itsekseni saanut kaikki laitella eikä hän ole mihinkään puuttunut). Tämän "kierroksen" päätteeksi hän kävi vielä itse läpi hoitolaukun sisällön ja totesi sitten, että minä taidan olla aika innoissani. No, niin taidan :D Nyt taas ollut hyvin positiivisia ajatuksia kaiken kaikkiaan, synnytyksestä ja muusta. Huomenna taas uusi päivä, voi olla että pelottaa enemmän..

 

[Vadelmamami]

Tässä kuvia ensimmäisistä joululahjoista.
Teejoulukalenteri 1 on siskolle, sekä synttäri- että joululahja
teejoulukalenteri 2+3 ovat menossa miehen veljelle+vaimolla ja kolmas kampaajalle
Valolaatikot on sitten 2 siskolle sekä synttäri- että joululahja.

tänä iltana ois tarkoitus tehdä 1 joulukortti jo malliksi.. sitten niitä pitäis ruveta tekee liukuhihnalla, kuten kynttiläkirjakortteja..
------

Itsellä alkanut kyllä nyt tunteet heittelemään laidasta laitaan.. Lapset eivät tottele eivät sitten mitään.. Minun on turha heille yrittää puhua yhtään mitään.. Hypitään silmille, haukutaan, huudetaan, että mene pois jne.. minua ei arvosteta mitään, vaikka minä heitä kuskailen kouluun/huolehdin läksyistä.. järjestän kaverisynttärit, sukulaissynttärit jne.. Heidän ei edes pahemmin tarvitse kotitöihin osallistua, mutta jos jotain pyytää, niin se on liikaa vaadittu.. Nyt olen ihan tarkoituksella yrittänyt hellittää..
Kaikkea kyllä ollaan vailla..

Mie oon miettinyt, että sitten, kun vauva syntyy ja tullaan kotiin, niin miten mä tulen pärjäämään jne.. Jos tosiaan minun kunnioittaminen/kuuleminen/totteleminen on tätä samaa luokkaa.. Keskustelu huutamalla. Ja jos en kommentoi takaisin, niin entistä enemmän huudetaan.. ja toisten sisarusten kanssa vain tapellaan..

Tai miten minä huolehdin heidät kouluun, koska pitikö se 2vkoa pysyä ihan totaalisesti kotona?

Vai oisko kuitenkin paras, että minä lähden kävelemään vauvan synnyttyä, koska sitä näkyy jokainen toivovan.. Ja isännällekin olisi paras, koska ei meillä mitään sänkypuuhia ole ja eipä muutakaan läheisyyttä =/.
Tekis mieli vain koko ajan itkeä.

Mietin myös, että ajattelenko/toivonko liian sinisilmäisesti, että nyt onnistuisi imetys, että yritän kaikkeni, teet yms, että maidon saisin nousemaan.. kun aiemmin ei ole onnistunut..

Rentoudu hyvä ihminen. Stressi tekee hallaa imetykselle. Mikäköhän siinä sitten on aiemmin ollu, ettei oo onnistunu..? Oot varmaan tarjonnu tissiä vauvantahtisesti, koittanu nukkua syöttövälit mahd. hyvin, vältelly korviketta jne.. Ootko terkalta saanu niksejä? Imetystukea pitäis saada puhelimitsekin.. "Tampereen napapiiri imetystuki" googlettamalla pitäis ainakin löytyä.

Sänkypuuhista ei kannata mitään pulttia ottaa, eikä ainakaan verrata muiden tiheyteen tms. Puhukaa miehen kanssa, kuiski sen korvaan tuhmia, lähettele päivällä kuumottavia tekstareita sille tms. Just go for it


Hyvä kasvatusteos, jota perheneuvola kerran vinkkas mulle, on Ihmeelliset vuodet (Carolyn Webster-?), jos jaksat(te) plärätä. Ja tärkeetä tietty sopia miehen kans samat käytännöt eri tilanteissa. Me tehtiin kerran koko sakilla perheen pelisäännöt. Nyt meillä on isojen kanssa sopimus kriittisimmistä pöllöilyistä, joista rankut (pelikieltoa, karkkipäiväkielto yms.) kirjattu ylös. Samalla pelaa kaikkien muksujen kanssa kannustinleimataulu, jota täydennän onnistumisien myötä. Pienet saa 10 leimasta valitsemansa jätskin, isot tarvii 15. Kullakin on omat haasteensa, jotka ollaan siis määritelty tarkkaan leiman saannin kriteereiksi, esim. kohtelias ja hyvätapainen käytös (ja purettu tääkin atomeihin) ruokailussa. Ihan tyytyväinen olen tuloksiin, mitä nyt yhden luupään kanssa on vähä haastavampaa. Kyl se siitä, vaikka tiukille välillä ottaa!!

 

[Aamutorkku]

En kyllä ymmärrä miten oikeasti joku voi sanoa että tää on nautinnollista aikaa..

Mulla on kyllä vielä nautinnon puolella. Toki vatsa vähän hidastaa tahtia, mutta ihanaa silti että voin herätä vasta sitten kun huvittaa ja muutenkin viettää päivät omaan tahtiin (nyt ennen kuin se tahdittaja syntyy). Toki öisin joutuu ramppaamaan vessassa ja vatsa vähän hidastaa tahtia, mutta muuten olen päässyt raskausvaivojen suhteen uskomattoman helpolla, joten en voi valittaa.

 

[Vius]

Minä tässä tajusin että jos mentäis ultrauksen ikäarviolla, niin mulla ois kahden viikon päästä LA. Toisaalta olo on loppujen lopuks niin hyvä että eiköhän se ole vielä se pitkä kuukaus odotettavana. ..toisaalta saisin varmaan provosoitua synnytyksen alkamaan, jos kävisin pitkällä kävelyllä, sillä roskiksellekin kävellessä iskee kramppia niin että pitää pysähtyä hengittämään. Että jos meinaa yli mennä niin minä lähen urheilemaan.

Vitsailin miehelle että jos se nukkuis pinnasängyn vieressä ja aina nostais vauvan mun viereen syömään, ni se oli ihan tosissaan että voi se siinä nukkua ja nostella :D voivoi raukkaa kun on niin ahkerasti auttanut mua että taipuis vaikka mihin, mitä vaan kehtais pyytää.

Tänään näin vanhempani viimeistä kertaa ennen synnytystä, meinas tulla epätoivo ja ahdistus, että tässä sitä mennään. :S

 

[Fuji]

Ei toivoakaan että saisin herätä sillon ku huvittaa ja nautiskella vaan.. Heräsin taas vessaan toista kertaa tänä yönä ja hetken pyörin sängyssä ennen ku totesin että nyt on vaan noustava.
Vasen lonkka särkee tosi paljon ja alavatsalla tollasta herkkyyttä niin että kun vauva liikkuu niin melkein niinku sattuisi.. Helpompaa vaan nousta ylös ku jäädä sänkyyn pyörimään ja kipeyttämään lonkkia lisää..

 

[Caarina]

Mäkin mielummin nauttisin, mutta kun isommat lapset ja koti vaatii niin paljon että on vaan pakko painaa vaikka tuntuu pahalle. Kello soi klo 6.00 aamuisin vaikka oon kotona, päivälliset, imuroinnit, läksyt, eläimet kaikki hoidettavana... Mielellään vain makaisin ja kävisin pikku lenkeillä, mutta mä on niin väsynyt ja kipeä illalla päivän askareiden jälkeen ettei toivoakaan omasta ajasta ja itsensä hellimisestä.

Nauttikaa te ketkä voitte :)