Mammojen vointi

No enpä mie sitte soittanu [8|] Jotenki tuntuu ettei kukaan ota näitä mun "tuskia" tosissaan, edes mun mies. En haluis mitään turhanvalittajan leimaa otsaani... Ehkä ne sitte oliki niitä liitoskipuja. Saapa nähä. Pääasia että ötökkä pysyis kyydissä ainaki kuukauden vielä.
 
Huomenta heinämammelit! [:)]

Luojan kiitos Pumpulin äiti ja isäpuoli selvisivät onnettomuudesta ehjin nahoin!!!

Durina, minä kanssa kehotan menemään tutkituttamaan mistä noin kova kipu mahollisesti johtui. Jos on noin tuskaa, kovaa kipua, niin uskon että kannattaa tutkituttaa.

Sunnya patistaisin sairaslomalle tai edes jollekin lomalle. En tiedä kuinka hianot vehkeet teillä ammattilomittajilla on mutta mulla ainaski on yksinään talikkokin jo sen painonen etten sillä putkeen montaa kauhasua jaksa enää tehä! Ja en ole mikään heinänkorsi [;)] Siihen sitten vielä päälle sonnat, kyykistelyt ja kyyristelyt sekä heitot niin voipi olla hieman liikaa tässä vaiheessa. Toivon että sulla Sunny on mahollisuus saada jotain lomaa. Ite oon kyllä siunaillu sitä että nuo elukat on pitäneet mut liikkeessä hyvin koko raskauden ajan, koska muuten oisin varmaan nyt kankea ku rautakanki (ku inhoon muuta, ns. harrasteliikunta [:D] ) Mutta raskaita en oo nostellu aikoihin ja työskentelyni on nyt kevyempää työtä ja paljon pihalla eestaas talsimista.

Mulla oli ihan ihme kipu eilen koko päivän. Tuntui että joku olisi vääntänyt yhden oikeista kylkiluistani vähän kaarelle ja pitänyt sitä pingottuneena koko päivän niin että en pystynyt käyttämään oikean puolen lihaksiani juur lainkaan. Siinä sitte taiteilin... Sain vihdoin ja viimein vauvanlaatikoston johon sain pakata pesemiäni ja silittämiäni vauvanvaatteita. Mutta sen vanhan laatikoston putsaus... Varmaan 10 minuuttia kikkailin sitä maahan polvilleni menoa että saisin alaosan pyyhittyä! [:D] Eilinen meni tosi kankeasti ja mieskin jo kysyi illalla kotiin tullessaan että pitäiskö mennä lekuriin. Mutten kokenu tarvetta mennä koska oli selvästi joku ihme lihas- tai luukipu tai jotain, eikä millään tavalla hälyyttävää kipua vauvan kannalta. Yön nukuin kääntyillen ja mieheni taas peitteli vatsaani ja laittoi tyynyä jalkojeni alle [:)] Ja aamulla olikin jo jomotus tiessään!
 
mä kävin äsken siel sokerirasituksessa.. ei se ollukaan niin paha kuin luulin. siis se et mun piti tän selän kans siellä se pari tuntia istua.. kyllähän oli hankala välillä asento löytää mut meni sit kuitenki. saas nähä mitkä arvot sieltä pompsahtaa..
 
Tänään on ollut ihan hyvä olo ja sain yölläkin nukuttua. Vuotoa ei ole enää ollut. Aamulla soitin taas neuvolaan ja kyselin, että mitenkä kannattaa tehdä, jos meinais sairaslomaa pitää. Sovittiin sen terveydenhoitajan kanssa, että soitan huomenaamulla hänelle ja hän voi kirjoittaa vaikka puhelun perusteella sen kolme päivää. Että näillä näkymin olis sunnuntaina vasta töihin meno. Jos oon enemmän/pidemmän sairasloman tarpeessa, pitänee käydä työterveyslääkärillä, mut tuo neuvolan täti vähän meinas että saattaa olla että jossei mitään ihmeellisiä kipuja/supistuksia/vuotoja ilmene, niin saattaa olla ettei lääkäri kirjoitakaan välttämättä saikkua pelkän pikkuisen tosi hetkellisen vuototuhrun takia! Vähän tuli mieleen, että en kai mä huvikseni hätäile ja soittele neuvolaan ja hakeudu lääkäriin, perkele sentään. Enkä lukeudu edes niihin työntekijöihin, jotka on vähän väliä mistä syystä tahansa ("flunssa, maha kipee, käsi/jalka/selkä kipee") sairaslomaa hakemassa. Kolmen ja puolen vuoden aikana oon tosiaan ollu sen neljä päivää saikulla keskenmenon/kohduntyhjennyksen takia. Että luulis sen lääkärin sit lomaa kirjoittavan jos sitä kerrankin haen! Tuli vähän jotenkin paha mielikin, että ei mulla oikeesti mitään vaivaa edes ole, kunhan laiskana en viitsi töihin mennä. Mut mä pelästyin ihan tosissani [:(] Vaikkei varmastikaan ole mitään vakavaa. Nyt vaan kuulostelee itseään paljon terkemmin ja jokainen pikku vihlaisu tai kiristävä olo tuntuu sata kertaa pahemmalta kun ennen. Mut jospa tämä tästä menis ohi ja itsekin rauhoittuis. Pitää sitten ensi viikolla mennä oikein lääkärille jos tulee vaivoja, toivottavasti ei. Jotenkin vaan jäi sellainen olo puhelun jälkeen, että turhaan mä mistään saikusta edes puhun, ei mua mikään vaivaa, ja ettei mun työ nyt mitenkään niin vaikeaa ole raskaanakaan tehdä... Että saa synnytys alkaa ennenkun on "oikeus" valittaa. Mies soitteli tänään jo (on siis reissuhommissa) ja kyseli että en kai huomenna ole töihin menossa ja vaikutti jopa hieman kireältä. Voi sitä rakasta, se niin huolestui että onko jotain vialla ja kun on itse siellä useamman sadan kilometrin päässä eikä mahda millekään mitään.
 
Jasmiini, kaikki riippuu tilasta jolla on töissä [:)] Joissain paikoissa saa mättää talikolla ja kottikärryillä satoja kiloja säilörehua päivässä, kantaa vettä sangoilla selkä väärässä, kantaa polttopuut jotta saa vesipadan lämpiämään, kiipeillä karsinan aitojen yli/välistä, käydä kolaamassa lannat karsinasta elukoiden seasta (ja toivoa ettei ne puske/potki paljon) jne. Joissain on sellaista kevyttä lannan kolaamista ja harjaamista lietekuiluun, tietty aina jonkin verran joutuu kantamaan tavaraa edestakas, mut kyllä mä sellaisesta selviydyn kunnen ihan invalidi vielä ole. Enää ei meinaa oikein hyvässä asennossa taipua lehmän alle lypsämään, varsinkaan jos on potkuri/vihainen/säpsähtelevä elukka. Mut jos työterveyslääkäri on sitä mieltä, että pärjään töissä, niin kyllähän hän sen mua paremmin tietää (nyt taas vihoittelen jo etukäteen mahdollista sairasloman "hylkäämistä"). Varmaan pitäs vaihtaa jo levyä [;)]
 
Kävin eilen ostamassa muutaman bodyn ja potkuhousut, mut mitään muita valmisteluja en olekaan sit tehnyt. Pitäs vaatehuone siivota (tai oikeastaan raivata, siivous on liian kevyt ilmaisu [:D]) että sais alkaa pestä ja laittaa pikkuvaatteita valmiiksi. Ensi viikolla voi tulla ä-pakkauskin jo, jospa sit sais siitä sellaisen kimmokkeen! Sänky, vaunut, kaukalo on hakematta vielä, saadaan siis tuttavilta. Mut edelleen tuntuu että enhän mä nyt vielä voi alkaa hössöttää jonkun vauvatavaroiden kanssa, herranen aika, vielähän on 11 viikkoa laskettuun aikaan [&:]
 
Tästä tuli nyt taas ihan omaa napaa ja vuodatusta koko kirjoituksesta, anteeksi.
 
Durina, mene ihmeessä käymään jossakin näytillä, jos et muuten niin edes oman mielenrauhan takia. Ei tosiaankaan ole kiva jos koko ajan pitää hermoilla ja pelätä, vauvakin siitä kärsii. Sehän olis vaan ihan hyvä juttu, jos tutkimuksissa ei mitään vikaa tai vaivaa löytyiskään. Tottahan me kaikki varmaan tiedetään että nipistelyt ja vihlonnat ja kiristykset kuuluu jossain määrin asiaan, mut kyllä tuo sun kokema kova kipu on/on ollut ihan todellista eikä sitä pitäs mitenkään aliarvioida tai vähätellä.
 
Durina

Voin kokemuksella sanoa etä kovat kivut, supistelut tai mitä nyt onkin on normaalia mutta kivun iskiessä pelästyy todella.
Jos asia vaivaa kannattaa käydä neuvolassa siinä ei voi menettää mitään.
Mulle sanottiin että jos kipujen kanssa tulee runsasta verenvuotoa silloin pitää heti lähteä sairaalaan tai kipu ei hellitä pitkän ajan kuluessa. Panadolia voi kokeilla jos siitä on apua.

Mulla alko kovat supistukset jo raskauden puolessa välissä. Ramppasin pari kertaa lääkärissä koska pelkäsin kanssa että vauva syntyy ennenaikojaan. Alakerrassa kaikki on ok mulla vaan on kivuliaat harjoitussupistukset.
Mä olen jo hyvin treenannut näitä supstuksia, "normaaleja vatsakovaksi" supistuksia on monta kertaa päivässä.
Kivuliaita "menkkamaisia" supistuksiakin on nyt päivittäin (harjoitussuppareita kuulemma tulee vaan enemmän mitä lähemmäksi h- hetkeä tullaan) ja sitten tosi kivuliaita "selkäsupistuksia" muutama viikossa. Särkee alaselkään niin kovaa että kerrankin yöllä "halvaannuin" puoleksi tunniksi. en pystynyt kääntämään ees kylkeä.
Liikunta tai joku pienempikin nostelu voi laukaista supistelun mutta mulla kyllä supistelee yölläkin levossakin.
Mulla supistelu on rajoittanut elämää sen verran että vaikka ennen aikasen syntymän vaaraa ei pitäis olla niin en uskalla käydä selassissa paikoissa jossa en tiedä että pääsisin makuuasentoon. sikiöasento tyyny jalkojen välissä on mulle paras asento.
Ja jos oon ollut liikeellä/lenkillä ja silloin on pikkasen supistellut mutta en oo välittänyt siitä vaan jatkanut matkaa niin se kyllä kostautuu varmsti illalla kovilla suppareilla.

Mut niille lohdutuksen sana jolla on ollut kivuliaita harjoitussupistuksia. Luin jostain että synnytys menee sitten nopeammin ja vähemman kivuliaammin
 
Heipsan!
Tänään löysin tämän sivuston ja päätin heti kirjoittaa omasta voinnistani.
Kävin tänään sokerirasituksessa, sormenpäästä eka arvo oli jo 6,6 ilmeisesti aika korkea, koska sen labratätin piti tarkistaa ohjeista, voiko edes aloittaa koko testiä. On varmaan pakko huomenna soittaa neuvolaan ja kýsyä tuloksista.
Mulla on kans selkä ollu tosi kipeä, mutta olen saanut kipuihin akupunktiota. On auttanut ainakin mulla, että pääsen edes vähän liikkeelle. Odotan siis 4 lastani. La 24.7.
Tsemppiä kaikille selkävaivaisille ja muillekin!!
 
Arvatkaapa mitä hassua koin eilen? No, makasin sängyllä ja pidin kättä vatsan päällä odottaen vauvelin potkuja. No liikkeitä tuntuikin mukavasti mutta tällä kertaa taas erilailla. Nimittäin aina kun vauveli liikkui niin tunsin sellaisen "tynkämäisen" raajan vilistävän kämmeneni alla..en oikein tiedä oliko kyseessä käsi vai jalka, mutta kova raaja se oli [:D][:D] Naureskelin sitä itsekseni koska se tuntui niin mainiolta! Pitihän siinä sitten odotella seuraavaa liikehdintää ja kyllähän sitä raajaa sitten siinä tarjoiltiinkin koko ajan enempi. Ihanaa tilanteesta teki se, että tuntui kun vauva olisi yrittänyt ottaa kädestäni kiinni! [:)][:)] Voe että!

Olo on mainio (taas vaihteeksi), mutta yöllä kyljen kääntäminen aiheuttaa edelleen, ehkä jopa enemmän, työtä kuin aiemmin. Oikeanpuoleinen alaselkä on niiiiiin kipeä maatessa ja etenkin asennon vaihtamisen yhteydessä tuskaa on. Herään siis aina siihen, kun pitäisi vaihtaa asentoa!

Työstressi alkaa vähenemään pikkuhiljaa koska enää olisi 8 pv töitä! [:D] Ah, miten ihanaa onkaan päästä sitten rentoutumaan kotosalle ja alkaa laittamaan kotia kuntoon.

Ja tervehdys margelle! [:)] Mukava kun tulee uusia odottajia mukaan vielä tässä vaiheessa!

Ihania vointeja kaikille ja kyllä tämä AURINGON paistekin saa odottajankin hyvälle tuulelle! [:D][;)]
 
Mulla oli n 20 viikon asti melkein joka päivä päänsärkyjä. Pahoinvointia loppui vasta 18 viikkolla. Nyt vaa yritään sietä mun selkäkipuja. Se käy kyllä jo mun hermoile. Ainoa paikka missä selkä ei särke se on mun keinutuoli, muualla särke aika pahasti =(
 
Heips! :) Nyt kun vihdoin olen saanut koulun päätökseen tältä keväältä päätin liittyä seuraanne [;)] tosin töitä olisi sitten vielä jäljellä kesäkuun ekalle viikolle saakka.. Kyselisinkin teiltä kanssaodottajat, että miten noitten sairaslomien kanssa oikeen menee, kun mulla oli vajaata kaksi viikkoa sairaslomaa järkyttävän kylkikivun takia tossa reilu kuukausi sitten ja nytten olen kärvistellyt töissä sitten taas kuukauden peläten kelansaikkukorvauksille pudotusta ja tuntuu, että taas olisi pakko päästä lepäämään kotio... Eli miten pitkään voi olla saikulla samasta syystä ilman kelanrahoille putoamista eli työnantajan laskuun..? (työsuhde kestänyt yli vuoden) Joku on sanonu joskus että max 6viikkoa vuodessa!?!? Ku mun mammarahat tullaan laskemaan 6kuukauden tulojen mukaan ja jokainen penni olisi tärkeä ja mikäli kelanrahoille putoaisin oisin vaikka puolikuolleena duunissa [:(] en vaan väkisin haluis olla siellä ku en tiedä mitä se masuvauva siitä oikeen ajattelee... btw poika tuntuu pötköttelevän masussa poikittain [:)] Kiitos avusta kanssaodottajat! :)

Mitäs muuta höpöttelisin, ku tekee mieli purkaa sydäntä...Eli la 13.7 ja elämä aika riekaleena. Toisena päivänä kaikki tuntuu unelmalle ja toisinaan toivoisi, että olisi uskonut muiden neuvoja. Osa suvustani ja tuttavistani "hylkäsi" minut tämän raskauden takia, sillä raskauduin suhteen alussa (parin kk tuntemisen jälkeen) ja minulla on edelleen koulut kesken. Eivät usko pätkääkään että saisin maisterin paperit joskus koulusta ulos ja ovat vahvasti sitä mieltä, että pilaan elämäni.. tosin näytin kynteni ja valmistun kuukauden päästä kauppatieteiden kandidaatiksi [:)] äitin kanssa onneksi ovat välit hieman parantuneet, mutta eivät edelleenkään normaalit [:(] Mies on, mutta se ei tunnu ymmärtävän pätkääkään mun oloa ja sillä menee kaikki aika ja tarmo tupakanpolton lopettamiseen ja remontoimiseen.. Diagnosoivat raskauden aikaisen masennuksen, mutta eteenpäin mennään ja koitetaan pysyä kasassa![:)] olisi mukava kuulla muiden ajatuksia, myös niitä vaikeampia sellaisia! ja jos löytyy toinenkin yksinäisempi odottaja, niin ottaisin hänestä mielelläni itselleni kirjoittelukaverin [:)]

Kaikesta huolimatta odotan tuon pienen ihmisen ihon tuoksua ja maailman suloisimpien simmujen loistoa enemmän kun mitään!! <3
 
tervetulos uudet[:)]

mulla kans ollu selkä taas melkoisen kipeä.. [:@]
uutena vaivana on lonkka kivut, onko muilla tällasta? siis välillä ihan sairaalloinen pakotus lonkkiin, niin eteen kuin taakse.. koko lantiota pistelee. kai tää on niitä liitoskipuja kun lantio alkaa leveneen.... ei kivaa mutta kestettävä.. [;)]
hmm, ja vielä nää iiiiihanat potkut kohti alapäätä! voi että se sattuuuu!!! [:@] tiedä oikein miten päin olisi, kun poitsu jytää tulemaan 100-0. ja sit tuntuis niinku kohdun suulle jotenki pistäis ihmeellisesti.. oon ehtiny jo kaikkia kauhukuvia ennen aikasesta synnytyksestä maalailla mieleeni mutta sitte taas toppuutellu itteeni ja kysyn näistä kivuista sit maanantaina nauvolassa. viikon-parin päästä kait olis neuvola-lääkärikin.. siellähän sen näkee mikä on kohdun suun tilanne. tuttua kellekään muulle?? [&:]

vali vali jatkuu...... sokerirasitustestissä pomppas yks arvo hiukka liian koreelle.. [:(] voin kertoa et kyllä vitutti ku neukka täti soitti ja pyysi menemään neuvolaan sitte maanantaina ja kertoi testin tulokset.. ärsytti vaan niin paljon!! en edes tiiä miks mut olin niin varma jotenki ettei niissä tuloksissa oo mitään valittamista (en tiiä mistä tällanen yht'äkkinen varmuus) mut sitte ku se soittiki nii tuntu et itkun puhallan!! [:(] yks hyvä puoli et pääsen kait ainaki yhteen ylimääräseen ultraan.. [;)]

no juu, tulipahan sitä kuuluisaa omaa napaa taas tälle iltaa.. huoh. akko vaan jonneki purkaa ku kehtaa miehellekään koko aikaa valittaa.. [;)]
 
Täällä sitä jo lomaillaan :( Verenpaineet alkoi kummittelemaan ja nyt sitten olisi levättävä. Muuten vointi ok.
 
Tervetuloa vaan uusille!


Tiiamiii: mun käsityksen mukaan voi olla saman syyn vuoksi saikulla 60 päivää vuoden aikana ennen kun tippuu kelan sairasp.rahalle.
mää olin 19 kun esikoisen sain(tosin siitä on jo 11v) ja koulut myös kesken ja kaveriporukassa todellakin ainoa joka oli raskaana..aika yksinhän sitä oli siinä tilanteessa,oma äiti oli kyllä iso apu kun oli oasta järkytyksestä toipunu..ja niin sitä vaan selvittiin[:)] koulun kävin loppuun ja entistä suuremmalla tarmolla ja elämä on nyt mallillaan[:)] eihän se aina niin häpöstä ole mutta kelläpä olis? onhan se raskaus ihan hirvee mullistus,mää olin ihan hirviö ensimmäiset kuukaudet,nyt on onneks tuo mieliala tasaantunut[:)]
Tuo kyllä tuntuu tosi pahalta kun suku ja tuttavapiiri alkaa tuomitsemaan,kuka se on niin täydellinen että on vara toista arvostella?Sulla kun on nyytti kainalossa niin saattaapi olla nuilla "paremmillakin" ihmisillä eri ääni kellossa[:)]
 
apuva, täällä taas hermoja koetellaan. nimittäin issias hermoa. ihan järkyttävä kuinka selkää taas juilii, ja nuo lonkat! argh!! [:@]

eikä siinä vielä kaikki (kuten ei koskaan ostos tv:ssäkään....[:D]) epäilempä että olis taas emätintulehdus, ainaki samat oireet on kuin alkuvuodesta ja sillon diagnoosi oli tulehdus. eikun aamulla lääkäriin.. huh hui..

onnea te joilla ei oo kipuja&tuskia, mulla on teidänki puolesta, mutta silti tyytyväinen.. [:)]
jospa se kipukynnys kasvais tulevaa varten edes pikkuisen.. [;)] *toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato, ja kuoli uskossa..[:D]*
 
Kävinpäs sitten eilen neuvolalääkärillä niiden vatsakipujen kanssa. Oli yhtä tyhjän kanssa, nyt on vain entistä pahempi mieli [:(]

Kyllähän mä tiedän että mulla on ylimäärästä, muttei nyt mitenkään huolestuttavan paljon. Mutta tämä virolainen eukko sanoi heti kun olin kuvaillut kipua, että kaikki johtuu siitä että olen LÄSKI. Siis iiiiiihan kaikki, alkaen tästä minun nuhasta ja kurkkukivusta aina perinnölliseen astmaani yms. Sana "läski" tuli noin 15-30sekunnin välein koko puolen tunnin ajan. Oon muutenki ressannu liikakiloistani, mutta niin lihava en ole että olisin moisen ansainnut (pari ystävääni jotka ovat minua HUOMATTAVASTI tuhdimpia, eivät ole häneltä kuulleet sanaakaan, mutta eräs täsmälleen minunpainoiseni ystävä oli raskautensa aikana kokenut häneltä saman) Hän kysyi, liikunko yleensä OLLENKAAN, vai syönkö vain päivät pitkät (Siis ihan sanatarkasti näin)
Kun kerroin hänelle että kävelen päivässä muutamia kilometrejä koiran kanssa, mutta kipujen takia hitaasti, hän sanoi epäilevänsä ettei minulla koiraa olekaan ja etten vain kehtaa lääkärille kertoa että makaan päivät kotona ja syön! Siinävaiheessa jopa mun kova ulkokuori alko romahtaa ja lysähin ihan kasaan. Sitten se eukko sanoi että nyt sitten vain mahollisimman paljon liikuntaa ja mahollisimman vähän ruokaa. Kysyin sitten jo aika heiveröisellä äänellä että voisko hän suositella jotakin liikuntalajia, kun nää kivut on välillä aivan sietämättömiä. Sen naisen silmät oikein leimahti! "Kuvitteletko sinä tyttö ettei synnytys tee kipeää? Sinä et selviä synnytyksestä etkä varsinkaan jaksa hoitaa lasta, siihen tarvitaan kuule hyvä lihaskunto!" Siinä kohti multa tuli itku. En saanu sitä itkua loppumaan [&:] Pyysin anteeksi itkukohtaustani (joka siis vain jatkui ja jatkui) ja sitten se nainenkin sanoi että hänkin on pahoillaan, ettei hänen ollut tarkoitus minua itkettää. Tämä ei kuulemma missään nimessä ole hänen henkilökohtainen mielipiteensä vaan hän on huolissaan minun lapseni terveydestä, koska minä olen niin itsekäs etten itse lastani ajattele (!!!!!)
Kylläpä jäikin mukava mieli lääkärilläkäynnistä. En saanut selvyyttä kipujen syyhyn, mutta nyt ainakin tiedän etten enää mene lääkäriin vaikka henki olisi kysymysessä. Mun mies oli niin vihainen tämän kerrottuani että meinas lampsia suoraan sen lääkärin tykö kertomaan miten raskaanaoleville naisille kuuluu puhua, voi sitä ihanaa miestä.

Toiset varmaan aattelee tätä lukiessaan et "mitäs oot läski". Mä en ihan oikeasti ole "Läski". Tuhti ja joo, ylipainoinenkin, mutta en niin paljon ettei minusta olisi äidiksi [&:] Mä en uskaltanu eilen syödä mitään ja talsin mun mielikuvituskoirani kanssa niin pitkään että pääsi itku ihan vaan selkäkipujen takia. Onneks mies sitten tako muhun järkeä ja käski syömään. En voi ymmärtää tälläistä, tuntuu ihan henkilökohtaiselta hyökkäykseltä tämä. Just kaks päivää sitten terveydenhoitaja sanoi että joo, painoa on tullu mutta ei nyt mitenkään huolestuttavasti. Se vielä sanoi että nauti ihan rauhassa jäätelöä, niin pysyt tyytyväisenä!
Ei helvetti, sanokaa te, ylireagoinko mä vai häh? On oikeesti tosi, tosi paha mieli [&:]
 
Durina: Voimahali miulta siulle. Ku luin kirjoituksen niin melkein tippa tuli linssiin.
Siis aivan hirveä neuvolalääkäri [:@]! Miulla neuvolalääkäri sanoi heti alussa et miulle ei sais tulla painoa ku 7-8 kg. Kysyin neuvolasta asiasta niin hän sanoi et toisille tulee painoa enemmän ja toisille vähemmän.

Itse olen kanssa ylipainoinen ja ennen kuin tulin raskaaksi niin olin laihduttamassa, mutta se nyt jäi kesken tosin ihanan asian takia. Ja meinaan jatkaa sit ku olen synnyttänyt ja toipunut niin laihdutustani...

No mulla todettiin raskausdiabetes ja työkaverini vihjaisi et eipä ihme ku lähtöpainoni on ollut ylipainoinen. Onhan tuo totta, mutta tiedän myös normaalipainoisia, jotka ovat saaneet raskaus diabeteksen.

Olen huomannut että jotkut ihmiset sanovat negatiiviset asiat vaan niin törkeästi. Eivätkä osaa ajatella et raskaana oleva nainen ottaa asiat todella herkästi muutenkin.

Meillä oli eilen ensimmäinen perhevalmennus ja yllättäen mieheni oli töissä ja ei päässyt mukaan.
 
Durina - ihan oli pakko kommentoida, kun eihän toi voi olla todellistakaan!! Toki ymmärrän, että lekuri huomauttaa, jos painoa liikaa ja kertoo niihin liittyvistä riskeistä, mutta se on sitten eri asia MITEN ASIAN ILMAISEE! Sinuna kyllä sanoisin asiasta eteenpäin, ainakin neuvolantädille, että millaista törkeää kohtelua olet saanut ja taatusti olisi vika kerta, kun menisin moisen eukon vastaanotolle, vaatisin toisen lekurin. [&:]

Ja mene ihmeessä vaikka terveysaseman kautta lekurille... Yleensä kyllä raskaus(sullakin jo pitkällä raskaus[:)]) tuo tullessaan mitä ihmeellisempiä kipuja ja kolotuksia, se vaan kuuluu asiaan. Mä itse kävin edellisessä raskauksessa terveysaseman kautta, jos jotain ongelmia oli. Neuvolalekuri oli kuitenkin niin harvoin...

Tsemppiä sulle kovasti! [:)]
 
voi durina..[:(] nyt et kyllä jätä asiaa tuohon!! minäki oon samanlainen etten saa sanottua koskaan mitään mihinkään..mutta onneks miehellä ei mene jauhot suuhun ja saa suun auki.Ota oma mies mukaan tueksi ja turvaksi ja yhessä selvittäkää asia.Eihän ketään saa noin kohella[:@][:@] haleja
 
ei helvetti vie voi olla totta!! suuuuuri piristyshali durina!!
mulla pääs itku kun luin tuon jutun.. voin vaan kuvitella itteni tuohon tilanteeseen, itku olis kyllä päässy ja olisin jääny aivan sanattomaksi.
ehkä maailman törkein lääkäri eihän kellekään voi puhua noin! ja asiaa et kyllä jätä tuohon, ehdottomasti viet valituksen ylemmälle taholle! ties kuin monelle samassa tilanteessa olevalle tuo eukko puhuu noin.. kamala akka!

"Kun kerroin hänelle että kävelen päivässä muutamia kilometrejä koiran kanssa, mutta kipujen takia hitaasti, hän sanoi epäilevänsä ettei minulla koiraa olekaan ja etten vain kehtaa lääkärille kertoa että makaan päivät kotona ja syön!" ja tuokin, ihan mielettömän törkeää kyseenalaistaa etteikö sulla olisi koiraa ja että pokkana valehtilisit lääkäreille päin näköä.. huh huh! mulla ihan raivo nousee kun ajattelen sitä tilannetta millanen se on ollu.. [:(]

ja hemmetti vie, eihän lääkäri voi sanoa raskaana olevalle et mahdollisimman vähän ruokaa!! idioottiko se akka on!!!!!!
perusteliko se mitenkään tuota että sä et muka ajattele lastas ja siksi hänen pitää olla huolissaan? vai oliko perustelut siinä ettet muka liiku ja syöt liikaa ja oot hänen mielestään läski?! voi kamala mitä sä oot joutunu kestämään, eihän tuollain voi puhua kellekään, olis sitten raskaana tai ei! ihan pöyristyttävää.. mulla menee varmaan koko päivä tästä toipumiseen.. [;)]
mut onnea, huomasin et sulla lähti viimeset kymmenen viikkoa käyntiin..[:)] perästä tullaan huomenna.. [:D]


sain muuten iltapäiväks ajan lääkäriin sen tulehduksen vuoksi.. saas nähä mitä sanovat..
 
Kylläpä oli hirveä lääkäri sulla Durina!!! Oon pahoillani että oot joutunut tollasta ämmää kuuntelemaan [:@]
Mä en kyllä jättäis asiaa tohon, vaan pistäisin valitusta eteenpäin, ei ihmisiä voi tolla lailla kohdella. Tsemppihaleja!!!
 
Takaisin
Top