Maaliskuun mutinat

Täällä taas herätty auringon kans yhtä aikaa. Huomasin tuossa eilen, että meilläkinhän on alkanu ihan selvästi löytymään jonkinlaista päivärytmiä sen jälkeen, kun aloin poikaa nukuttamaan ulos. Tosin kun nyt sen "sanon ääneen" niin varmaan palataan taas entiseen rytmittömyyteen.. :) Oon kyllä ite sotkenu sitä juuri muodostunutta rytmiä nyt parina iltana, ku oon ollu raksalla maalaamassa ja poika on sillä aikaa vedellyt sellaiset päikkärit ulkona ettei koskaan. (Taidanki viedä sen tästä lähtien aina raksalle nukkumaan. :D) Ajankohta pitkille päikkäreille ei ehkä oo ihan paras neljän jälkeen, mutta eipä tuo näytä yöuniin vaikuttavan millään lailla. Ihan yhtälailla nukahtaa yöunille yhdeksän aikaan ja herää viimestään siinä kuuden kieppeillä. :)

Pisti hymyilyttään tuo rock^peijpen vauvan temppu. Meilläkin on kyllä pissat tullu muutaman kerran tullu hoitopöydälle, lattialle, äidin päälle ym.  mutta kakannu ei ainakaan vielä oo. :)
 
Aivan ihanat kevätkelit ollu tällä viikolla. Ois kyllä ihana olla jossain Lapissa nauttimassa. Lomailehan Meemi meidän muidenki puolesta. :)  

En käsitä, miten joku voi väittää ydinvoiman olevan turvallinen vaihtoehto vielä tämänkin jälkeen.. No joo, onhan tilanne toki Suomessa vähän eri Japaniin verrattuna, kun maajäristysten todennäköisyys on pieni. Mutta silti. Noissa luonnonkatastrofeissa surettaa eniten kaikki lapset. Tai eihän ydinvoimalaonnettomuutta oikeastaan voi luonnonkatastrofiksi sanoa, vaikka se maanjäristyksestä aiheutuikin. Luonto kun ei oo yhtään ydinvoimalaa rakentanu.. Ite oon muuten syntyny silloin, kun Tsernobylin onnettomuuden laskeuma Suomessa oli pahimmillaan.. Liittypä taas hirveesti aiheeseen, mutta tuli mieleen tuosta Meemin sukulaisvauvasta. :)

Tättärällä muuten kiva blogi. Älä nyt kuitenkaan kokonaan tänne lopeta kirjoittelemasta. Mun mielestä on ollu kiva lukea sun juttuja, vaikka ite väitätki niitten olevan offtopic-jaarituksia.

Tulipa taas hypeltyä sujuvasti aiheesta toiseen.. Jospa sitä alkas pukea Kasperille vaatteita päälle ja lähtis käymään kaupassa, kunhan se tuossa hetken päästä aukeaa..

EDIT. Pyykistä vielä.. Meillä pestään pyykkiä suunnilleen kone tai kaks päivässä. Aika harvoin on pyykkikori tyhjänä, vaikka meilläkin on käytössä tuo pyykit suoraan koneeseen- systeemi.. Lajittelua harrastan sen verran, että vaaleat pyykit pesen erikseen ja nepä sinne pyykkikoriin tahtookin kertyä. Etenkin nyt, kun Kasperin vaatteista paljon on vaaleita. Pesettekö muuten vauvan vaatteet erikseen? Mun täytyy myöntää, että en pese, vaikka monesti oon kyllä miettiny pitäsköhän ne pestä. Mutta tuntuu, että sitte sais oottaa, että kaikki pojan vaatteet on pesussa ennen kuin niistä sais koneellisen. Etenkin ku meidän kone ei oo mikään pieni (9kg).. :P Jep, pyykkijemmari löytyy meiltäkin. Ehkä se vain on urospuoliseen lajiin kuuluva ominaisuus. ;)
  
 
Maailma on kyllä pieni... Toivotaan, että Japanissa kuitenkin saavat tilanteen hallintaan. Ydinvoimaa en ole koskaan pitänyt turvallisena -edes Suomessa - ja etenkin se jätteiden loppusijoituskin mietityttää. Minne ne Japanissa ne vievät, eivät kai ne maanjäristysalueella voi loppusijoittaa noita omaan maahan? Ja jos jonnekin kehitysmaahan rahtaavat niin siitähän vasta jossain vaiheessa riemu repeääkin.
Meemi: Mikä koira teillä on, kun noin fiksusti poluilla pysyy? Tuo meidän porokoira on ihan hoopo... Sen on aina pakko änkeä paksuimpaan hankeen koko 45cm ruhollaan ja vain korvankärjet pilkistävät. No se onkin lappalainen, joten kai sillä sitten on ihan verissä tuo lumessa kahlaaminen. Muutenkin se on kyllä nyt ihan teini, eli ei paljon järki päätä pakota. Juup, sujuvasti off topicia taas laskettelen. Mutta kun koirat on niin kivoja, MELKEIN yhtä hauskoja kuin vauvat.
Meillä onkin täällä ollut tänä aamuna oikein vauhti taas päällä, vauveli heräsi kuudelta ja sotki minun nettihetkeni, oli nimittäin pakko nousta ylös. Nyt tuo sitten  nukkuu jo päiväunia ja koululaiset sain potkittua ovesta pihalle, kaksi vauvasta isompaa on taas järkevästi tuolla DVD:n ääressä ja noita vahdin toisella silmällä. Eli tämä rytmi on kyllä sellainen, joka elää päivästä toiseen ihan omaa elämäänsä. Kumminkin viimeaikoina on mennyt siten, että vaikka Leevi nukkuukin tässä aamulla jonkin aikaa sisällä niin olen joka tapauksessa 11-12 välillä topannut tuon vaunuihin, joissa sitten vetelee 2-3h unia.
Joo, nyt tuli tuo 2v panemaan läppärinruutua kiinni, joten pakko lähteä hoitamaan velvollisuuksia.
 
Nopea eritekommentti :D

Kakkaa tulee enää kerran päivässä, jos sitäkään. Ou nou, mikä muutos aiempaan! Ihan kiva toisaalta, vaikka aina onkin sitten kauheet liisterit housussa.

Ja tosta yltympäriinsä pissimisestä ja kakkimisesta :) Meilläkin pissitään melkein joka vaipanvaihdon yhteydessä lattialle, äitin sukille, äitin paidan sisään, mihin vaan äitin päälle, omaan syliin, lavuaariin, hoitopöydän koreihin, hoitoalustalle... koska kuten aiemminkin sanoin, niin meillä vaippa vaihdetaan pitkän kaavan mukaan joka kerta, jos ei ole joku erityiskiire, eli ilmakylpyjä otetaan oikeastaan niin kauan, että ainakin yhdet pissat ehtii tulla. Kerran sain myös yhdet pierut naamalle, kun olin pesemässä pyllyä ja kurkkasin tuliko puhdasta. Pitikö se naama työntää sinne, oma vika :D Että joo, meillä ainakin sikaillaan kuin isot miehet konsanaan.

Sitä mun piti vielä jo eilen sanoa, että hui rock^peijpe! Miten oot uskaltanut nukuttaa ulkona ilman itkuhäläreitä ennen! Meillä on hälyt käytössä joskus sisälläkin, jos on vieraita tai nukkuu eri huoneessa muuten vaan. Aleksi on niin hienovarainen heräilijä, jos ei nälkäänsä herää, että menisi kyllä multa ihan ohi ja menee välillä hälystä huolimatta. Eihän se maailmanloppu ole, kun ei kerran hätä ole, mutta kuitenkin.

Edessä parin päivän reissu, mutta jospa sen jälkeen ehtisi muitakin juttuja kommentoida.
 
Hyvää aikaa koneella kun tyttö vetelee sikeitä kuistilla, pesä täynnä puita ja ruokakin on jo uunissa. :)

tättärä: meillä on tuollanen sekarotunen karvakoira. :) Ikunen pentu. Oikeesti ikää on pari vuotta. Puuterilumessa sekin vetelee täysillä kaikista pahimmissa kinoksissa, mutta täällä kun lunta on tosiaan mahdottomasti joka paikassa ja se on puuterilunta raskaampaa niin se ei jaksa loputtomiin tehdä uusia uria. Välillä se lepää hangessa niin, että tassut on upoksissa ja maha kantaa. :) Samoja juttuja harrasti Lapinkoira vielä muutama vuosi sitten...

On täällä kyllä ihanaa. Harmi vaan, että aika menee niin nopeesti ja maanantaina olis taas lähtö kotiin. Inhottaa kyllä jo valmiiksi se matka Meten takia. Onneksi täällä ei sentään tarvi joka päivä sitä kaukaloon laittaa.

Niin ja itkuhälärit on kyllä meillä ainakin ihan ehdottomat. Eilen huomasin, että hälytin oli edellisenä päivänä jäänyt päälle ja akku tyhjentynyt. Mies oli siinä vaiheessa kaupassa käymässä. Oli kurja fiilis laittaa pihalle ilman hälytintä. Meninkin sitten itse ulkoilemaan ja lopun aikaa istuin melkeinpä siinä ikkunan vieressä, että kuulee itkun.
 
Pääskynen.: no saatiin hommattu vasta vähän viiveellä ne hälyttimet, mutta ei mua nii paljoo oo pelottanu, kävin vaa tosi usein ulkona.. ja kun meijän ulko ovi on nii huono et siit kuuluu pienetki äänet nii kuulin aina kun siitä joku käveli tai auto meni nii menin vilkasee samalla aatua.. nii ja meijän koira tuli ilmottaa aina kun aatu itki.. tuli haukkuu ja juoksi ovelle. :)
 
No me ollaan sitten tässä pyykkihommassakin IHAN eri päässä janaa muiden kanssa!

Mä taas tuskailen välillä sitä, kun en saa konetta täyttymään millään ja pyykit seisoo iät ajat odottamassa. Sitten, kun tulee joku kakkapläjäys hoitopöydällä harson päälle, on pakko haalia jostain loput pyykit koneeseen, kun ei viitsi noita kakkapyykkeja kauaa seisottaa. Jos ei muuta pyykkiä ole, laitan ämpäriin vettä ja sinne sitten likoamaan ja odottamaan pesuvuoroa.

Välillä oikein harmittaa, kun tyttö kasvaa ja vaatteet jää pieniksi ilman, että niitä ehtii montaa kertaa käyttää, kun tuo kierto on niin hidas. Meillä ei vaipat falskaa, eikä vauva ole pulauttanut kuin pienen suullisen kolmesti elämänsä aikana. Joskus oma paita menee sen takia ennen aikojaan pyykkiin, kun liivinsuojista tulee maito läpi. Ja toisinaan vauvan suupieli falskaa syödessä niin, että olkapää on kastunut maidosta. Eihän nuo pikkuvauvan vaatteet muuten mitenkään likaannu! Pari-kolme päivää pidän vauvalla samoja vaatteita ja laitan sitten pyykkiin ihan vain siksi, että tuntuu, että kai niitä vaatteita nyt joskus on vaihdettava, hehheh, vaikka olisivat ihan hyväntuoksuisia ja puhtaita.

Niin, meillä siis pestään pyykkiä noin 1-2 koneellista viikossa. (Lakana-ja pyyhkeenvaihtoviikoilla tulee tietty vähän enemmän.) Pesen erikseen tummat ja vaaleat. Joskus yritän haalia koko koneellisen pelkkää valkoista, että saisin vähän valkaisuainetta heitettyä mukaan.
 
Pyykeistä täältäkin: Meillä on ihan samat jutut ku teillä Pajunkissa! Pyykkiä pitää oikein haalia ympäri taloa, että saa koneellisen kasaan. Meillä käytetään useimmiten kestoja päivällä, mutta vaikka niitä on pestävänä, niin sit melkein mitään muuta ei ookaan... Pesen pyykkiä ehkä kerran viikossa, toisinaan tulee useampi koneellinen (kun oon siis koko viikon keränny niitä tuonne koriin) ja joskus sit vaan se vaippapyykki. Pitäis muistaa ostaa sitä etikkaa, että vois hyvällä omallatunnolla seisottaa niitä pisuvaippoja tuolla ämpärissä...

Ja tuurilla yleensä kakatkin tulee vaan niihin kertseihin (joita yleensä käytetään yöllä ja pitkillä päikkäreillä). Meillä kakataan nykyään noin muutaman päivän välein, välillä vähän useammin ja välillä taas vähän pidemmällä välillä.

Ja mulla on just sama harmitus, kun tuntuu että vaatteet jää pieniksi ennen ku niitä ehtii ees käyttää. Ei niitä nyt ihan jatkuvasti viitti pestäkään, kun eivät oo likaisia. Meillä käytetään yleensä samoja vaatteita kaks päivää, kun joka toinen ilta käydään suihkussa. Eli aina seuraavana aamuna sit laitetaan puhtaat vaatteet, vaikkei ne edellisetkään ollu likasia.

meemi: sitä piti kysymäni jo aiemmin, että miten on mahollista että ne kertsit silleen falskaa..? Onhan sulle joku huomannu kertoa, että ne lahkeissa olevat "hörhelöhelmat" pitäis olla kunnolla ulospäin...? Kun jos sitä helmaa on vähän rytyssä sinne vaippaa kohti, niin siitä kyllä falskaa. Meillä ei oo kertsi vuotanu pissoja kertaakaan ja "selkäkakkakin" on tullut vain pari kertaa, lähinnä väärän asennon vuoksi.

Ja meillä Olivia oli tuossa parvekkeella nukkumassa jo ennen ku saatiin itkuhälärit. Mulla oli sit olkkarin ikkuna raollaan, että kuulin sit kun tyttö jo huuteli melko kovaa. Kattelin myös vaunuja parvekkeen oven ikkunasta, että jos ne heilui, niin tyttö todnäk huusi tai oli alkamassa huutamaan. Hälyt saatiin siis vasta noin viikko sitte, ja ne kyllä helpotti elämää hurjasti!! Ei tarvi äitin enää palella sisällä ;) Meillä Olivia on nyt sit viime aikoina nukkunu parvekkeella semmosia 4-5 tunnin päikkäreitä. Ihanaa!

Ja oon kade meemille, kun saa olla Lapissa mökillä!! Meillä on kans reissu tulossa, mutta vasta pääsiäisenä, joka kyllä tänä vuonna harmittaa, kun se on niin myöhään. Katotaan vielä millä mennään, kun meidän PITI saada auto siihen mennessä, mutta se on nyt vähän epävarmaa ehtiikö. Jos ei saada, niin varmaan täytyy sit lentämällä mennä. Sukulaisia menee kans sinne enemmän ku tarpeeksi, eli saadaan onneks kyydit Rovaniemeltä mökille järjestymään helposti.
 
Taitaa olla yleinen ongelma tuo vaatteiden pieneksi käyminen liian nopsaa, koska täälläkin tuskastellaan sitä. Olen tehnyt jo pariin otteeseen inventaarion tytön vaatteisiin ja molemmilla kerroilla bongannut vaatteita, joita en edes ole ehtinyt pukea tytölle, kun ovat jääneet jo liian pieniksi. Ikinä, ikinä ei saisi mennä vaateostoksille heti ultran jälkeen, kuten me tehtiin. Siinä hypriksessä tuli sitten ostettua työkaverilta kamala kasa käytettyjä lastenvaatteita, joista yli puolet oli aivan liikaa. Typerimmät ostokset oli t-paidat, koska harvemmin Suomen talvessa t-paitoja tarvitaan. ;) Lahjaksi ollaan saatu myös niin kamalasti vaatteita, että itse on tarvinnut ostaa vain kaksi yöpukua ja muutama pari sukkia.

 
Kivat päikkärit tänään...ekat 2,5h, tunti hereillä toiset 7h ja jatkuu vaan edelleen... Kello on 18:30, pitää kai alkaa herätellä, ettei myöhästy yöunilta....buahhahaa. :D Miten voi vauvalla unta riittää, kun viimeyökin oli 10-tuntinen?
 
Lomailu jatkuu. :) Tänään Mette on ripulin puolesta voinut paremmin. Käytiin jäällä kävelemässä Manducan kanssa koko perhe. Upea sää kyllä.

Päikkärit nukuttiin taas kuistilla. Vähän mokattiin kun tyttö heräsi parin tunnin jälkeen. Olisi vaan pitänyt ymmärtää hyssyttää takas uneen, mutta liian myöhään tajusin, ettei ole vielä oikea aika herätä. Siispä tyttö oli aivan väsynyt ja laitettiinkin sisällä uudetaan nukkumaan.

Vaipoista: Joo, kyllä nuo röyhelöjutut vaipoissa on ihan tuttu juttu. Ne on opittu kantapään kautta muita vauvoja vaipattaessa jo aiemmin. Ja niitä röyhelöitäkin on siellä kaksi riviä. Jos ne molemmat ei ole kunnolla aseteltu, niin falskaaminen on taattua, mutta kyllä yökäytössä vähintään kertavaippa falskaa meillä lähes aina ja se johtuu hoikasta ruumiinrakenteesta ja runsaasta pissimisestä. Vaipasta yksinkertaisesti loppuu imukyky. Liberoissa on vähän enemmän imukykyä ja ne pitää paremmin. Siispä kertavaipoista jatkossa laitetaan Libero yöksi jos sellaisia tarvii käyttää.

En tajua, miten mun selkä on näin älyttömän kipeä. :-/ Imetän täällä oudossa paikassa ilmeisesti huonoissa asennoissa... toinen syyllinen on varmaan matala "hoitopöytä". Tuollanen tosi matala taso löydettiin ja pyyhe siihen päälle. Saadaan siinä vessassa vaippa vaihdettua. Selän päälle kyllä ottaa ja siksi pukemaan mennäänkin sängylle kun voi itse istua. Kai se sitten noista syistä se selkä on aivan tulessa. Särkylääkettä olen ottanut, mutta ei edes auta.
 
Meillä taasen on päiväunet aivan hakusessaan. Nyt on menty koko tämä viikko joka päivä muutamilla 15min-1h30min päikkäreillä. Tyttö ei vaan nuku pitempiä päikkäreitä, vaikka kuinka hötkyttäisin vaunuja partsilla. Silloin nukkuu pitempään, jos teen pitkän kävelylenkin ja saan raahattua vaunut partsille ilman että tyttö herää. Ei pitäisi valittaa, koska yöt sujuu hyvin, mutta välillä tämäkin äiti kaipaisi omaa aikaa päivällä.
 
Hipsukka: Minusta nuo 1,5h päiväunet eivät kuulosta ollenkaan lyhyiltä, nimittäin täältä löytyy parikin lapsukaista, jotka eivät vauvana koskaan nukkuneet sen pidempiä pätkiä kerrallaan. Tämän nykyisen vauvelin kanssahan olen ollut aika ihmeissäni, kun yhdet päiväunet päivittäin ovat yleensä sen 3h, muut pätkät sitten kyllä lyhyempiä (20min-1h)
Aah, mikä ihana yö taas... Meidän kiimaisella teinihirviöllä (siis koiralla) on pari päivää pyörinyt sulhasehdokas tuossa pihapiirissä ja NYT sillä on sitten ne pahimmat päivät päällä, eli huusi puoli yötä ulos sitä poikaa (tai oikeammin harmaantunutta papparaista) katsomaan. Minä olen yrittänyt neidille selittää, ettei kannata kenen tahansa perään haikailla. Tuokin kosija niin charmantti kuin onkin on varmasti 10 kertaa meidän tyttöä vanhempi ja yksinhuoltajan arki olisi tytöllä hyvin äkkiä edessä, kun sen matkaan lähtisi. Neljän aikaan yöllä oli pakko käyttää mimmi pihalla ja kun tulin sisälle niin sängyssä killitteli vauveli kirkkain silmin ja oli sitä mieltä, että aamuneljä on hyvä aika harjoittaa treenaamaan masulle kääntymistä, eli siinä sitten ährättiin noin tunnin verran. Ja jostain syystä kävi niin, etten jaksanut sitten viideltä nousta sängystä... Vaan torkahdin ja näin unta, että joku bullterrieri (sellainen brindle possu) oli astumassa meidän Minniä... Juu, nyt on päätetty ainakin se, kuka meiltä ensin lähtee sterilisoitavaksi. Eläinlääkärin soittoaika muuten alkaa justiinsa.
Ja lomailusta.... muuttakaa maalle, täällä on niin leppoisaa - aivan lomailua päivästä päivään.
Meillä on muuten tänään 10-v tapaamispäivä ja mietin, pitäisikö tuo noteerata jotenkin ja mainita isännälle vai olla ihan kuin ei muistaisi koko juttua... Ettei vain sitten vahingossakaan muistaisi, että minulla on huomenna syntymäpäivä.
 
voi tättärä... näitä sun juttuja on niin ihana lukea kun saa aina hymyn huulille. ;)

Niin ja maalle muutosta. Voi kun haluttais molemmat niin kovin lähteä pois pk-seudulta. Mutta miehellä on niin hyvä työpaikka täällä. Ei uskalla ihan tyhjänpäälle lähteä... Nyt kyllä kun etsitään uutta asuntoa, niin pyritään kyllä hieman pk-seudun ulkopuolelle niin, että työmatka pysyy kohtuullisena.
 
Ihanaa kevätpäivää kaikille <3 Löysin runon joka kosketti niin paljon että oli pakko jakaa teidän kanssa :)

Ennen kuin minusta tuli äiti.
Tein ja söin lämpimiä aterioita.
Minulla oli tahriintumattomat vaatteet.
Minulla oli hiljaisia puhelinkeskusteluja.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
Nukuin niin myöhään kuin halusin,
enkä kantanut huolta siitä,
kuinka myöhään menin nukkumaan.
Harjasin hampaani ja hiukseni joka päivä.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
Siivosin kotini joka päivä.
En koskaan kompastunut leluihin tai unohtanut tuutulaulun sanoja.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
en tullut ajatelleeksi,
olivatko minun huonekasvini myrkyllisiä vai eivät.
En miettinyt koskaan rokotuksia.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
Minun päälleni ei oltu koskaan
oksennettu,
kakattu,
syljetty,
pureskeltu,
pissitty
eikä nipistelty pienillä sormilla.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
Minulla oli täydellinen mielenhallinta,
-ajatuksieni ja vartaloni hallinta.
Nukuin koko yön.
En ollut koskaan pidellyt kirkuvaa lasta,
jotta lääkärit voisivat tehdä
kokeita tai antaa rokotuksia.
En ollut koskaan katsonut itkuisiin
silmiin ja itkenyt.
En ollut koskaan ollut äärettömän
onnellinen yksinkertaisesta hymystä.
En ollut koskaan istunut myöhään yöllä
katsellen nukkuvaa lasta.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan pidellyt nukkuvaa vauvaa,
vain sen vuoksi,
etten halunnut laittaa häntä sänkyynsä.
En koskaan ollut tuntenut sydämeni
murskaantuvan miljooniksi pieniksi palasiksi,
kun en voinut lopettaa kipua.
En koskaan ollut tiennyt,
että jokin niin pieni voi vaikuttaa elämääni niin paljon.
En koskaan ollut tiennyt,
että voisin jotakuta rakastaa niin paljon.
En koskaan tiennyt, että rakastaisin olla äiti.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
En tiennyt miltä tuntuu
kun sydämeni on ruumiini ulkopuolella.
En tiennyt kuinka ihanalta voi tuntua,
kun syöttää nälkäistä vauvaa.
En tiennyt siteestä äidin ja lapsen välillä.
En tiennyt, että jokin niin pieni
voisi saada minut tuntemaan itseni niin tarpeelliseksi.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan noussut ylös
yöllä kymmenen minuutin välein
tarkistaakseni, että kaikki on kunnossa.
En ollut koskaan tuntenut sitä
lämpöä
iloa
rakkautta
sydänsärkyä
ihmetystä
tai tyytyväisyyttä, joka äitiydestä tulee.
En tiennyt, että voisin tuntea niin paljon…

Ennen kuin minusta tuli äiti.



 
Ihana runo :)

Pakko tulla kertoo, et meijän vauvalla tuli ekat hampit! Vauva siis nyt 3kk ja 3vkoa vanha. Sitä ne yöheräilyt ja päivittäiset pikkukitinät sit enteili. Ajattelin et 3kk:n tiheä imu jatkuu ja jatkuu vaan...jospa nyt sit loppus, ennenku uuet hampaat tulee. Vähän kuitenki aavisteltiinki, ku pullotti ikenet siihen malliin ja eilen sit huomattiin, et hampithan sieltä puhennu on :) 

Oltiin mummulassa reissussa neljä päivää, eilen tultiin. Oli mukavaa ja piristävää. Vaavin ensimmäinen reissu ja oikein lentokoneella. Hyvin meni matkat. Menomatka sylissä nukkuen ja rinnalla, tulomatkalla sai kaukalon ottaa matkustamoon mukaan, ku oli sen verran tilaa koneessa, niin vauveli sit siinä nukku. Laskunajaksi heräs sit syömään. Vähän tuo lentäminen onki helppoa pitkiin juna- ja automatkoihin verrattuna! Vaikka autolla tietty tulee halvemmaks, mut junasta ois joutunu pulittaa melkein saman verran.
 
Meidän neidin suömiset on mennyt ihan mahottomaksi itkuksi. Tänää syönyt aamulla kunnolla ilamn itkua ja loput syömis kerrat olleet kauheeta huutoa. Saattaa syödä 40 ml ja sit loppuu syönti. Ennen söi 120 ml ilman itkuja.  Tää alkoi alkuviikosta. Meillä syödään pullosta. Kakka tulee kerran päivässä, pieru kulkee ja röyhyt tulee ihan hyvin ruokailun jälkeen. En enää tiedä mitä tekisin?!
 
Ihana ja tuttu oli tuo pikkunipsuttimen laittama runo. Laitanpa minäkin itseäni erittäin paljon koskettaneen runon. Tämä on hieman toisenlainen ja kuuluisi ehkä tuonne omiin jaarituksiini, mutta kuvaa niin hyvin meidän suurperheellisten ajatuksia. Kyseessä on vanhollis lestadiolaisen runoilijan runo ja vaikken lestadiolainen olekaan niin kyllä tämä on ihana:

ÄITIYSMEKKOBALLADI

Pyydän teitä,
lukekaa Aale Tynnin Rohdinmekkoballadi,
niin kerron sen jälkeen tarinan,
jonka nimenä voisi olla äitiysmekkoballadi
ja joka voisi alkaa:
Ja äitiysmekko yllä oli vaimosella,
joka tuli klinikkaan synnyttämään
yhdeksättä lastaan.
Hän tuli kaukaa järvien ja metsien takaa
ja oli niitä, jotka tulevat taas ja taas.

Vaikka siellä sipistiin ja supistiin,
hän käveli rohkeasti kuninkaan luo
ja sopeutui hovitapoihin.
Mutta kun häneltä kysyttiin yhä uudestaan:
Mitenkä te luulette jaksavanne?
Ettekö yhtään ajattele?
Montako te vielä aiotte?
Eikö nyt oltais järkeviä?
hän vaikeni
aivan kuin olisi ajatellut:
Ei, kuningas, et kaikkea tiedä.

Näin hänen katsovan miehensä
ja kahdeksan lapsensa kuvaa
ja hymyilevän.
Ja hän halusi pian takaisin maahansa,
missä hän voi vapaasti itkeä ja nauraa
ja missä on kevyt kulkea.

Kuulin hänen laulavan sille yhdeksännelle
vanhasta kehtolaulusta:
"Taivahast`on lapsi tullut, taivahan tulen kisoista,
Luojan lemmen leikinnöistä, ei vahingon valkeoista"

Hän kiitti ja lähti kääröineen omaan maahansa.
Minä näin hänen kulkevan äitiysmekossaan
ja tiesin hänen unohtavan neuvot kuninkaan.
Minä ikkunasta katsoin ja kauan vaikenin
ja sanoja kehtolaulun minä hiljaa muistelin.
Pirkko-Liisa Linjama
 
Joo, vaatteet tuntuu jäävän aivan liian nopsaan pieneksi. Eikä noissa vaatekoissa (tyhmä sana, taivutetaanko se oikeesti noin?! :D) tunnu olevan mitään järkeä. Tuntus, että 60cm pitkälle miehen alulle pitäs koon 62 vaatteiden sopia ihan hyvin, mutta ei - melkeen kaikissa alkaa olla hihat ja lahkeet lyhyet. Muutenki kaikilla vaatemerkeillä tuntuu olevan ihan omat koot.. Muutama 50cm vaatekin mahtuu vielä.. :P Meillä on ongelmana, että Kasperin reidet alkaa olla niin pulskat, että monien bodien lahkeen suut puristaa, vaikka body muuten saattaa olla vielä reilunki kokonen.

Ihania runoja ootte laittanu. Törmäsin raskausaikana tuohon "Ennen kuin minusta tuli äiti"-runoon ja se kosketti jo silloin, ja nyt vauvan synnyttyä vielä enemmän. Se on niin totta. Minäkipä laitan tähän yhden runon, jonka mun oma äiti on poiminu jostain ja kirjoittanu mun vauvakirjaan, ja jonka minä laitoin tietysti kiertoon Kasperille, kun se on niin ihana.

TULI PIENI POIKA

Kuukausia vatsassani potki pieni ihminen,
jota en tuntenut vielä.
Oli aikoja, jolloin potkusi eivät herkistäneet minussa mitään:
vain hankalaa oloa
ahdasta ja tukalaa
ja taas pelko siitä, josko sinä tulet jo,
vaikka et ole siihen valmis
enkä minäkään vielä - en mitenkään.
Ja kuitenkin tuli päivä, jolloin en olisi jaksanut
odottaa sinun tapaamistasi enää hetkeäkään:
missä oikein viivyt?
Ja tulithan sinä:
Pieni hellyttävä poika,
persikkapää,
omenanaama.
Tulit ja valtasit paikkasi perheessä
itkien, valvoen, vaatien,
hymyillen, nauraen, rakastaen
ihana pieni Kasperi! 
 
Mä oon kanssa ollut ihmeissäni noiden vaatekokojen kanssa. Enimmäkseen joutuu käyttämään 68 cm ja jopa 74 cm vaatteita! Metellä pituutta on varmaan vähän yli 60 cm. Ja todellakin eri vaatemerkkien koot ei todellakaan vastaa toisiaan. Tutta-vaatteilla tuntuu olevan ainakin tosi reilu mitoitus. Niitä jos vaikka vertaa Ciraf-vaatteisiin niin Tutta 62 cm tuntuu olevan meilkeinpä Ciraf 68 cm. Olis ihan kiva jos jotain yhdenmukaisuutta löytyis.

Zoe: jos bodyt kinnaa reisistä, osta kapeita bodyn jatkopaloja. Ne antaa samalla lisätilaa reisiin. Ja saa myös pidennettyä bodien käyttöikää. :)

Ja taas valitan näitä mun hartioita. On ollut suorastaa tuskaista tämä vauvanhoito tänään kun hartiat on niin jumissa. Yöllä oli vaikea saada tyttö nostettua pinniksestä ylös. Täällä kun on tuollanen vanha pinnis, josta pohjaa ei saa säädettyä ylemmäs. Kävin kysymässä apteekista särkyvoidetta hartioihin, mutta ei löytynyt tuolta apteekista sellaista, jota voi imettäessä käyttää. Burana 800 mg oon kyllä ottanut, mutta ei auta. :/
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top