sipriina
Vauhtiin päässyt keskustelija
Voi enkuli :( todella ikävä tilanne. Jos sun miehelle on tullut joku "paniikki" uuden lapsen tulosta johtuen. Onko hän siis aikasemmin raskauksien lopussa reagoinut mitenkään ikävällä tavalla? Tai jos hänellä on joku 30 kriisi? Oletan sun nimimerkistä, että olisitte sen ikäisiä. Töissä paineita tms. Syitä voi olla monia jos se on alkanut yhtäkkiä..
Meillä siis molemmat otettiin ennen raskautta viikonloppuisin ja mies saa ottaa edelleen olutta, mutta kyllä hän on vähentänyt hurjasti. Eikä siis koskaan juo kännejä kuitenkaan. Baareissa hän ei käy, ne juoksut on juostu nuoruudessa. Kyllä mäkin pahoittaisin mieleni jos hän yhtäkkiä alkaisi juoda enemmän ja lähtisi baareihin. Mun mies on aikapaljon siirtynyt juomaan mun oluita, eli alkoholittomia. Hän niin tykkää oluen mausta, niinkun minäkin.
Mutta tosiaan, ikäkriisi, elämänmuutoksen aiheuttama paniikki, joku muu paine voisi olla syynä. Pystyttekö puhumaan asiasta? Tuo saattaa pahentuakin, jos siihen ei yritä puuttua. Toivottavasit kuitenkaan hän ei koskaan ala väkivaltaiseksi tai mitään muuta kamalaa. Mutta kyllä sen alkaa väkisinkin lapset huomaamaan jossain vaiheessa ja se ei ole kivaa.
Oma enoni oli alkoholisti, kiltti sellainen, mutta silti pelkäsin häntä pienenä kun hän tuli humalassa kotiin. (siis mummolassa kun oltiin, hän asui siellä) Nyttemmin vaikka hän on parantunut, niin en ole moneen vuoteen halunnut nähdä häntä,sillä minulle jäi ikävä muisto lapsuusajoista.
Puhuminen varmaan olisi parasta nyt ja yrittää saada selville mikä juomiseen on syynä ja kertoisit miltä se sinusta tuntuu. Jaksamista!!
Meillä siis molemmat otettiin ennen raskautta viikonloppuisin ja mies saa ottaa edelleen olutta, mutta kyllä hän on vähentänyt hurjasti. Eikä siis koskaan juo kännejä kuitenkaan. Baareissa hän ei käy, ne juoksut on juostu nuoruudessa. Kyllä mäkin pahoittaisin mieleni jos hän yhtäkkiä alkaisi juoda enemmän ja lähtisi baareihin. Mun mies on aikapaljon siirtynyt juomaan mun oluita, eli alkoholittomia. Hän niin tykkää oluen mausta, niinkun minäkin.
Mutta tosiaan, ikäkriisi, elämänmuutoksen aiheuttama paniikki, joku muu paine voisi olla syynä. Pystyttekö puhumaan asiasta? Tuo saattaa pahentuakin, jos siihen ei yritä puuttua. Toivottavasit kuitenkaan hän ei koskaan ala väkivaltaiseksi tai mitään muuta kamalaa. Mutta kyllä sen alkaa väkisinkin lapset huomaamaan jossain vaiheessa ja se ei ole kivaa.
Oma enoni oli alkoholisti, kiltti sellainen, mutta silti pelkäsin häntä pienenä kun hän tuli humalassa kotiin. (siis mummolassa kun oltiin, hän asui siellä) Nyttemmin vaikka hän on parantunut, niin en ole moneen vuoteen halunnut nähdä häntä,sillä minulle jäi ikävä muisto lapsuusajoista.
Puhuminen varmaan olisi parasta nyt ja yrittää saada selville mikä juomiseen on syynä ja kertoisit miltä se sinusta tuntuu. Jaksamista!!