Maaliskuun mutinat

Meillä viikko sitten kokoarvio oli 2300g, eli syntymäpaino voisi olla siinä kilon enemmän lääkärin arvion mukaan, jos tämä tulee ihan ajallaan. Mitään varsinaisia merkkejä aiemmasta syntymästä ei nyt ainakaan vielä ole. Ainoastaan öisin on jonkin verran jonkinlaisia liitoskipuja alapäässä.

Eilen olin 3 tuntia kaupungilla liikkeellä, ja illalla supisteli taas vähän väliä. Kävin kääntymässä lastentarvikekirppiksellä, ja siellähän oli ihan kaikkea! Kestovaippoja muutamalla eurolla ja vaatteita sun muita juttuja vaikka kuinka. En ostanut mitään, mutta sinne on varmaan hyvä mennä käymään sitten, kun pikkuinen on tullut maailmaan.. Nyt ei oikein edes huvita ostaa mitään, kun tiiän, että tää viimeinen palkka on vain puolikas ja sillä pitäisi silti selvitä tuonne melkein huhtikuun loppuun saakka. Muutenkin ootan nyt mielummin siihen, että saa tietää onko tuolta tulossa tyttö vai poika :) Sitä paitsi juuri mitään ei enää tarvitse..

Niin. Ja meidän kissalla alkoi TAAS juoksu. Olihan se jo viikon poissa.. Se aloitti maukumisen taas eilen... Onneksi tänään mennään eläinlääkäriin sterilisaatioon. Tämä aamu vain pitää kestää kissaa, jolle ei saa antaa ruokaa :D
 
Juttelin aamulla puhelimessa äidin kanssa, ja tuleva mummo (joka on supertohkeissaan ekasta lapsenlapsesta) kyseli mun fiiliksiä. Kun sanoin että yli taitaa mennä, ei harkkasupistuksia kummempia vaikka kantaisin 30kg hiekkasäkkiä ja puunaisin lattioita kontallani - mamma "lohdutti" ettei hänelläkään ollu mitään ennakoivia merkkejä silloin kun minut sai. Ei harjoitussuppareita tms. kummempaa. Yksi yö oli vain vesi mennyt ja sit lähtö synnyttämään emoticon Saas nähdä.

 
Hyi helv... mikä olo. Ihan ku ois vuosisadan pahin krapula! Tää väsymys ei auta asiaa yhtään. Eikä se ettei voi käydä nukkumaan kun yheltä on neuvola.

Mä niin toivoisin että mun synnytys alkais vesien menolla, tietäspähän ainakin millon pitää lähtee sairaalaan ;) Eilen oli kyllä taas oikein supistusrikas päivä, neljän jälkeen alko ja hiipu sitten iltaa kohden. Koko ajan oli selässä tooodella polttava menkkamainen tunne ja taas oli että "joko nyt". Mut ei! Saas nähä onks beibi laskeutunu nyt tuonne lantioon, neuvolakuulumiset tuun sit laittaa omaan osioonsa :D
 
No voi nyt hyvä helvetti...

Ootteko seuranneet tässä lähiaikoina virinnyttä keskustelua siitä, että viisaat päättäjämme tahtovat sulkea todella ison osan pienempiä synnytysyksiköitä ja näin ollen keskittää synnytyksen vain isompiin laitoksiin?
Tässä on kuulemma taustalla ennen kaikkea se, että tahdotaan turvata synnytyksen hyvä hoito, joka ei kuulemma pienissä yksiköissä välttämättä toteudu (olkoonkin, että siitä ei oikeastaan ole mitään todisteita!).
Ja kappas, eiköhän sillä samalla säästetä vähän joissain kuluissakin...
Sillähän ei siis ole väliä, että monella synnyttäjällä matka synnytyssairaalaan tuplaantuu, triplaantuu jne.

Noh, tilanne tällä hetkellä Helsingin Naistenklinikalla on kuulemma se, että jo päiviä siellä on ollut aivan järjetön ruuhka! Sulku on jouduttu vetämään päälle vähän väliä (sulku=enempää synnyttäjiä ei voida ottaa koska ei ole tilaa) ja kun se on saatu purettua, on se jouduttu laittamaan uudelleen päälle ihan vähän ajan päästä. Sama tilanne on kuulemma Kättärillä.

Näinä samoina päivinä odottaa yksi tuttavapariskunta vauvaa syntyväksi ja heille oli Naikkarilta sanottu, että kannattaa varautua siihen, että Jorviin joutuu (Jorvin sairaala on Espoossa). Ei vaan mahdu mihinkään!

Eiköhän kohoteta malja näille viisaille päättäjille, jotka haluavat taata, että esim. näissä ruuhkasuomen suurissa yksiköissä on vastaava hässäkkä ja kiire tulevaisuudessa IHAN JOKA PÄIVÄ! Sama toki toistuu kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa ja muissa isommissa keskuksissa. 
Pikkusen pistää kyllä miettimään, että ihan tarkalleen miten olisi tarkoitus taata "parempi hoito" synnytyksessä jos henkilökunnalla on aivan tulipalokiire koko ajan ja siis ihan fyysiset tilat - synnytyssalit ja muut - loppuvat kesken...

Erityisesti tää asia toki pyörii mielessä nyt, kun itsellämme olisi tarkoitus tuonne Naikkarille lähipäivinä päästä. Saas nähdä syntyykö Pätkä sitten kuitenkin Espossa... (Joskin se voi olla parempi vaihtoehto, jos naikkarilla on niin järjetön hässäkkä, ettei kätilöt yksinkertaisesti ehdi olla tarpeeksi paikalla tai epiduraalia joutuu odottamaan liian pitkään jnejne... Onhan sinne meiltä matkaa, mutta minkäs teet.)

Noh, tämmöstä yhteiskuntavalitusta tähän väliin, näin vaalien alla sopivasti. :)
 
Juu Cava olen myös lukenut tuosta pienten yksiköiden sulkemisesta. Mutta oikeesti, mitäs sitten jos kaikissa kolmessa paikassa on synnytyssalit täynnä? Nytkin kun oltiin tutustumassa viikko sitten Jorvissa, niin se lapsivuodeosasto oli ihan täynnä. Että kyllä sielläkin aika täyttä alkaa olemaan, synnytyspuoli näytti olevan hiljaisempi. Huh- huh mitä suunnitelmia.
Noista synnytyskivuista vielä, samaa minäkin olen miettinyt, että miten sitä kestää siinä vaiheessa kun mitään lääkitystä ei saa. Ja kun se kipu on pitkäkestoista, siis tunnista toiseen kestävää ja sen tietää. Toki supistus tulee ja sitten on vähän aikaa (ehkä) helpompaa, mutta kun tietää että kohta taas tulee uusi. Itse pelkään, että uuvun niin täysin, että en jaksa enää ponnistusvaiheessa tehdä mitään. Tai vaivun niin epätoivoon, että vaan itken ja itken enkä pysty tekemään mitään. Tai mitä jos sattuu niin kovaa, että pyörtyy?
No, ken leikkiin ryhtyy sen kestäköön emoticon
 
Sipriina:
jos Naikkari, Kättäri ja Jorvi ovat täynnä, niin sitten on toki Hyvinkää ja Porvoo olemassa... Ei mikään herkkuajatus lähteä synnytystuskissaan Hyvinkäälle tai Porvooseen taksilla (niinkuin meillä tulee tilanne olemaan).
Mutta ilmeisesti kuitenkin on niin, että ikinä koskaan ei ole ollut tilannetta että nuo kaikki kolme olisivat yhtäaikaa sulun alla.
Ja: ne tilanteet elävät tosi nopeasti. Yhtenä päivänä syntyy Naikkarilla kaksi vauvaa, toisena kaksikymmentäkaksi... :)
 
Voi jehna!
Nyt on päälle 2h supistellut 5-7min välein ja supparit kestää tommosta 30-40s kerrallaan. :D
Aika lupaavaa, etenkin jos tää nyt tässä vielä jatkuu eikä tyssää. On huomattavasti tiheämpää ja kipeämpää tää supistelu nyt kuin aikaisempina iltoina.

Jos sama meno jatkuu, pitänee tässä vielä tämän vuorokauden puolella soitella naikkarille ja kysellä että ensinnäkin mahtuuko sinne ja jos, niin millon pitäis harkita paikalle saapumista.
Tai sit tää kestää hetken ja loppuu sittemmin. Voihan se olla että kroppa vaan reagoi kun kävin pidemmällä lenkillä tänään.
Mut jänskää, saas nähdä... :)
 
Cava: siitä se lähtee, eikös? Ja nyt jos se on sulla menoa niin kohtahan se on aprillipäivä, jolloin olit päättänyt synnyttää. Tsemiä!
 
No niin Cava jospa se nyt sitten :) Tsemppiä!!
Itselläni oli yöllä ensimmäiset voimakkaammat harjoitussupistukset. Jotenkin se tunne oli aika lamauttava, mietin vaan, että huh, miten sitä oikeesti kestää niitä oikeita?? Voimakas kramppaus - menkkamainen jomotus toistui muutaman kerran yöllä. En kattonut kelloa kun yritin vaan saada rennon olon, että ne loppuisi. Ja sainkin sitten nukahdettua. Mutta juu, nyt alkoi pelottaa mitä tuleman pitää emoticon
 
Tsemppiä Cava :)

Mulla oli vähän katkonainen yö, kun tuo alapää vihloi ihan tosissaan vähän väliä. Ei ole ihan freesi olo... Kaiken lisäksi aamulla katsoin ekana tilitiedot.. Olo ei yhtään parantunut. Tuli viimeinen palkka tänään ja tilillä oli muutama satanen.. Tais nuo sairaslomapäivät sittenkin ylittää ne lakisääteiset 6 pvää per kk, kun muutaman päivän palkka tuosta selvästi puuttuu. Siitä vaan paskamainen, et mä olin sairaslomalla yhtenä päivänä töissä (menin jotain juttua selvittään ja tarvivat apua..) ja tein jotain juttuja kotoa käsin. Että kiitosta vaan.
 
Huih, olipas paljon tullut tekstiä sitten viime käynnin, ihanaa jotenkin kun on niin aktiivista porukkaa täällä emoticon

Noihin synnytyskipuihin on mainittava, että minä pelkään niitä kans ihan hitosti ja mitä lähemmäs synnytys tulee sitä enemmän niitä mietin. Mua ei oo tähän saakka tai sanotaanko että viime viikkoihin saakka pelottanut lainkaan koko synnytys, ajatuksena vaan ollut, että lähtö tulee, muksu syntyy ja parin päivän päästä ollaan kotona. Mut juu ei. Ei se aina tosiaan mee ihan niinku elokuvissa. Nyt kun on ollu näitä supistuksia, kivuliaita harvakseltaan, mutta silloin tällöin, niin oon alkanu miettimään että miten sitä oikeesti sitten kestää ne kivut. Miestäkin nauratti yks päivä, kun aiemmin oon puhunu että haluisin  luomuna kokeilla, siis ilman mitään puudutteita, niin nyt ekojen kivuliaiden supistusten jälkeen sanoin, että kyllä saa kaikki mahdolliset puudutteet laittaa emoticon Saahan nyt nähdä että mitenkä tässä loppujen lopuksi mennään..Mut kaipa tuosta selviää, onhan siitä muutkin selvinny.

Mulla on jotenkin nyt tooooooosi hyvä fiilis, siis ollaan etsitty sitä häidenviettopaikkaa jo kuukausi tolkulla, ekat paikat kateltiin jo viime kesänä... Eilen käytiin kattoo kahta paikkaa ja olin tosi toiveikkaana liikkeellä että josko nyt jo tärppäis ja eka paikka oli suoranaisesti aivan täys paska meidän juhlia ajatellen. Hyvä etten itkuun purskahtanu kun ajattelin, että ei ikinä löydy sopivaa, kunnes mentiin seuraavaan paikkaan. Siis ihastuttiin kumpikin välittömästi siihen ja ai että. Kuin tehty meille emoticon Tänään pitää vielä laittaa vähän sähköpostia sinne ja kysellä vielä muutamia juttuja mut eiköhän me se varata meille. Ja vieläpä kun siellä ei ens kesälle ollu kuin kaksi vapaata viikonloppua joista toinen sattuukin juuri olemaan se meidän suunnittelema viikonloppu, jee!! Yksi stressin ja huolen aihe vähemmän emoticon

Jeeba, mut nyt pitää tästä taas aktivoitua tähän päivään, ettei mee taas nuokkumiseksi koko päivä :)
 
Go Cava Go!!!! emoticon  Jokohan on nyytti sylissä ;)

Mulla ei taas mitään muuta ku suppareita jotka loppuu ku seinään siihen mennessä kun käyn nukkumaan, rrräyh!! emoticon  Eilen illalla oli aivan sairaan kipee alaselkä parisen tuntia mut sit sekin loppu. Ihme meininkiä :(
 
Huomenna on jo huhtikuu, jihuuemoticon! Täällä paistaa aurinko niin nätisti että kaivoin puolen päivän aikaan riippumaton esille ja virittelin se parvekkeelle. Olipas lekoisaa loikoilla auringossa ja lukea uusinta naistenlehteä.
Jännittävää odottaa uusia vauvauutisia!
 
Kuokkavieras tässä moi emoticon! Alunperinhän olin täällä huhtikuisissa (4.4. la menkkojen mukaan), mutta np-ultra muutti lasketun ajan lauantaille 19.3. "Yliajalla" mennään ja 3.4. aletaan synnytystä käynnistämään, joten vauvan voi hyvinkin syntyä juuri tuolloin 4.4 :D .

Onnea matkaan kaikille huhtikuisille synnyttäjille! emoticon
 
Huii..täällähän alkaa porukoilla olemaan jo tosi kyseessä :) Itellä tuntuu, että ne supisktuksetkin, mitä on ollu on hävinny.. Vaan niitä lähes kivuttomia muutama päivän mittaan. Selkää jomottaa ja niitä menkkajomotuksia on, mutta nekin niin vähäisiä. Ihan sama kuinka siivois ja touhuis, ni sama meno jatkuu... Eihän tässä tosiaan mitään kiire viel ees oo, kaks viikkoa laskettuun aikaan mut joo. Varmaan vielä kuukaudenkin päästä odottelen, et jotain tapahtuis.. emoticon
Aivan järjetöntä v***tusta melki joka päivä! Ihan ihme, ei pysty yhtään hallitsee sitä. Huomenna taas neuvolaan. Viimeks siellä ollessa, ku aikaa varattiin ajattelin, et sillon en varmaan enää tuu, ku oon ihan varmana jo jakaantunu emoticon .

Tänään tuli postissa tilaamani Manduka. Jee jee. 

Mä en muuten jotenkaan osaa pelätä synnytystä. Kyllä sitä synnytystä joka päivä vähän miettii, mut onneks ei oo vielä ainakaan tullu mitään kauheeta pelkoo.
 
Cavalle sinne tsempit ja toivottavasti syntyis! ;)

Akinnalle hullut onnittelut pienokaisesta!! :)
 
Akinnalle isot onnittelut poikavauvastaemoticon . Ja Eiffe, sähän oot sitten niinkuin paluumuuttaja. Tsemppiä käynnistykseen.
Nyt menee omat fiilikset ihan vuoristorataa. Olin illalla konsertissa ja Ipana jammaili ihan hulluna mukana koko esityksen ajan. Väliajalla onneksi huilasi muuten olis ollut aika pitkä rypistys. Oli hauska kuunnella isoa sinfoniaorkesteria ja katsoa omaa mahaansa joka meni puolelta toiselle. Olin siis hyvällä tuulella konsertin jälkeen mutta sitten tuli viesti mieheltä. Sillä olis nyt viikon loma (to-ke)  ja oli tarkoitus vihdoin saada lastenhuone ym. järjestelyt loppuun ennen kuin Ipana syntyy. Nyt taitaa jäädä kaikki myöhemmälle kun mieheltä oli mennyt illan säbäpelissä nilkka aika pahasti. Mies pelaa toisen kaupungin joukkueessa ja on nyt sitten motissa siellä kun ei pysty ajamaan autoa ja odottaa nyt aamua että pääsee joukkueen lääkärille. Siistii, siinähän se loma sitten menee kainalosauvojen kanssa. Ehtiihän tuon lastenhuoneen tehdä myöhemminkin, ei siinä mitään. Eniten melkeen ärsyttääkin se että tämä tietää että koirien lenkitys on edelleen mun vastuulla. Viime päivien raihnasuuden vuoksi olisin niin mielelläni jättänyt nuo lenkitykset muille... Voi plääh! Ja ärsyttää omakin ärsytys , koska eihän se nyt miehen vika ole että sillä meni nilkka just nyt, kun joukkuekaveri kaatu sen päälle, mutta silti mä purnaan täällä.
 
Takaisin
Top