Maaliskuun mutinat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Yomanda
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mun siskolla oli raskaana paha iskias ja kävi raskausvaivoihin erikoistuneella kiropraktikolla. Maksoi paljon, mutta auttoi kerrasta.
 
Ei toi artikkeli niin suolesta (tai no kyllähän siinä syyllistetään äitejä, vaikka vika on tuotemerkinnöissä ja tiedon levittämisen puutteessa). Suolesta on se, että tuotteissa on jotain lisättyä, mitä ei mainita tuoteselosteessa. Mä oon syönyt karkkia tavallista enemmän (yleensä en syö hedelmäkarkkeja miltei koskaan), ku on vaan tehnyt mieli ja salmiakkia ja lakritsia (isompia määriä) oon koittanut välttää. Ajattelin aluksi, ettei tarvitse kun neuvolan papereissa puhuttiin vain verenpaineesta. Hain kuitenkin tietoa ja löysin tästä haitallisesta aineosasta, (tosin siinä puhuttiin, että 35g lakritsia on päivän aikana turvallista). Mutta en oo kuullu että samaa ainetta (mikä ilmeisesti lakritsissa on luonnollisesti) on lisätty muuallekin.
 
Mä tahtoisin niin tehdä kans kaikenlaista, mutta ei pysty. Luulin kun jään pois töistä saan nauttia olostani. Tää on kyllä silkkaa kärsimystä tän selän takia.
 
Selkä kipee ihan koko ajan, ihan lepoasennossa tietyssä asennossa ei satu, muuten kestokipu päällä. Ja täähän loppuu siis tossa synnyttämisen jälkeen, can't wait!! Töissä kun käy pysyy parempana, kuin jos olis kotona koko ajan esikoisen kanssa. Surullista mutta totta. Sen verran paljon "joutuu" sit leikkiä lattiatasossa ja nostella.
 
Sori, tämmönen kiva pikku kevennys lauantai-iltaan, nooooot.. :/
Selailin iltalehteä jos löytyis uutisia siit Putinin "katoamisesta". Ei paljo putinit kiinnostan enää ku toi sattu tulee vastaa :/
 
En uskalla ees kattoo jos on jotain mikä laittaa itketää..

Mun äiti sanos et tää on ensimmäinen raskaus mulla kun en oo ollu kokoajan ihan törkeen kiukkunen :)
Oon ollu raskaana semmoset pauttiarallaa 56kk elämäni aikana ja nää viimiset 5kk on siis ollu ainoot kun en oo ollu tosi äkänen :D Kiva kuulla:grin
 
Mun entiselle työkaverille kävi samalla tavalla viime marraskuussa, viikoilla 36+. On tuonut ihan omaa ahdistusta omaankin odotukseen alusta asti, koska missään vaiheessa ei olla ns. varmoilla vesillä.
 
Ei todellakaan voi olla 100 varma et kaikki menee hyvin...Pelko kokoajan takaraivossa ettei tääkään pieni jaksa masussa loppuun asti :sad001 Mutta yritetään ajatella positiivisesti..Jos ressaa kokoajan ei pienikään voi hyvin..Kaikille positiivista mieltä loppuajalle :talk017
 
Mun täytyy ainaki ens viikolla mainita neuvolassa, että mua ahdistaa ja pelottaa synnytys ihan hirveesti. Sektiota en haluais ja mulla on myöskin hirvee piikkikammo eli en haluis sitä kivunlievitystä mitä laitetaan piikillä selkään. Kaiken lisäks mä lopetan hengittämään jos mua sattuu paljon. Nytkun on ollu noita selkäkipuja niin huomasin aina vähän väliä et lopetin hengittämisen kokonaan:o sitten vielä pelko kaikesta kohtukuolemasta ja muusta ni ei oo kivaa:(
 
Joo, en minäkään sitä kohtukuolemaa ole jäänyt niin pahasti hautomaan, etten itse uskaltaisi elää tätä raskautta ja hankkia tavaroita valmiiksi. Toinen työkaveri oli sitä mieltä, ettei uskaltaisi valmistella mitään, jos kävisikin samalla tavalla.
Olen miettinyt pelkopolille menemistä, koska pelkään lantion olevan liian ahdas, kuten äidilläni on, eikä multa suostuta sitä kuvaamaan. Välillä pelottaa kamalasti, että mitä jos vauva jää jumiin eikä saa happea tarpeeksi. Toisena päivänä ajattelen, että mä vaan meen ja hoidan sen homman (synnytyksen), ja pelkopolikäynti on turha ajatus. Toisaalta en haluaisi pelätä kun synnytän. Ja varmaan pelottaa, että jääköhän se jumiin. Synnytystoivelistaa olen alkanut sommittelemaan päässäni.
 
Oli kauhhee tuo blogi-kirjotus. :'(ku lukkee nuita juttuja ni sillon vasta ruppee itekki miettimmään nuita omalle kohalle. No jospa ei ressais etukätteen ni vauvalla siltä osin ois hyvä olla.

Lyydia, pelkopolin kautta luulis kyllä pääsevän kuviin. Kannattaa puhhuu neuvolassa siitä ni pääset niihin.
 
mä en halua ajatella mitää että mitä vois käydä.. haluan luottaa että kaikki menee just niinku mennäkseen ku ei elämää etukätee voi suunnitella.. eikä me itekkää voida ku miettiä miten haluttas kaiken menevän.. ja jos jotaki käy nii sitte käy ja sit mietitää mut en jaksa ressata. välillä käy mielessä toki asioita, mut yritän laittaa sivuu ettei tarttis ressata
 
Luin ton tekstin ja sen jälkeen siirryin iloisempiin aiheisiin, tosin jäihän siitä nyt semmonen että "aivan, tolleeki voi käydä" ku toiki tavallaa mulle ns.uus asia vaikka onhan noita uutisia tullu joskus muulloinkin vastaan. Mutta tän raskauden kanssa oon osannu olla onneksi tosi tyyni ja ajatella positiivisesti koko ajan enkä oo jaksan jäädä murehtimaa inhottavia ja surullisia asioita.

Pelkopoli ei oo turha. Siä et häviä siinä mitään, päinvastoin jos vähääkää tuntuu siltä. Mulla terkkari kirjotti tietoihin että pelkopoli mahdollinen, vaikka en vielä tiedä pelottaako mua vai ei. :) en oo sitäkää osannu ajatella ja stressata ku emmiä tiiä mimmosta se on ja mitä se tuo eteen. :D mutta miä voin käyä pelkopolin kautta jos siltä tuntuu.

Oon kauheesti kiinnostunu kuulemaan kavereiden synnytystarinoita, ja etenkin näitä missä kaikki ei oo menny ihan niinku pitäny. Yhdeltä kaverilta lähti kohtu samalla reissulla ku oli niin pienestä hengenlähtö lähellä (tän tarinan pääsen joku pvä kuulemaan kokonaisuudessaan)... harvemmin missään kerrotaan näitä "kauhutarinoita" ja että mitä siinä todellisuudessa VOI käydä. Pari synnytystariaa kuunnelleena nyt, on ollu huumoriaki :D, tuntuu ku oisin vaa enempi levollisin mielin tulevan koitoksen kanssa. Kauhutarinat enempiki rauhottanu mun ajatuksia. :D

Mutta katotaapahan vaan ku synnytys lähestyy, meikä varmaan tääl läyhäämäs siit kuinka pelottaa ym ym ym... :D
 
Sitä pahinta ei voi edes kuvitella ennen kuin se sattuu kohdalle. Meillä tulee esikoisen kuolemasta vuosi.

Pakko on uskaltaa kuitenkin kiintyä masuasukkiin. Jos jotain menisi taas pieleen, niin en haluaisi katua sitä, että en uskaltanut kiintyä.
 
että voi jurppia. Jääkaapi-pakastomen pesun ja sulatuksen yhteydessä huomattiin kosteus vaurio keittiössä. Mennyt laminaatin alle oikein kunnolla. Selvisi syy miehen jatkuviin ylähengitystie infektioihin. Onneksi on täysin kattava kotivaakuutus, joka kaorvaa kaiken. SILTI V****AAA ihan sairaasti.

Onneksi huomattiin se nyt. Miettii mitä se olis ollu kun vauva olis tässä samaan aikaan ja mitä terveyshaittoja pikkuiselle olis tullu
 
Voi miten ikävä tarina! :-( Mun serkulle kävi samoin rv 40+. Tuntuu, että koskaan ei ole ihan turvallisilla vesillä. Mutta yritetään kuitenkin ottaa rennosti ja nauttiakin!
 
Takaisin
Top