Huomenta mammoille!
iines*: Voimia! Toivon, ja uskon, että vauvalla on kaikki hyvin! On varmasti erittäin vaikeaa olla stressaamatta, mutta koita olla itsellesi vähemmän ankara. Painoarviotkin ovat "vain" arvioita.
Omasta kokemuksesta ainakin tiedän, etten luota enää sokeasti painoarvioihin. Esikoista odottaessa rakenneultrassa olivat huolissaan, kun raskausviikkoja oli tuolloin 23+4, ja paino-arvioksi tuli 560g. Itselleni ei vielä siihen mennessä ollut tullut painoa yhtään, ja sain kauhistelut siitä, miten kasvatan mahassani "isohkoa" vauvaa! Tämän vuoksi minut sitten pistettiin sokerirasitukseen (muita syitä sokerirasitukselle ei tosiaan ollut, mutta olihan se sitten hyvä tarkistaa..), ja sain yllättyneen soiton, kun arvot olivatkin "täydelliset".
Tuntui ihan siltä, että he oikein toivoivat että jotain vikaa löytyisi. Vielä synnytystapa-arvioinnissa minulle sanottiin, että jos menee yli lasketun ajan, on vauva tuolloin reippaasti yli 4 kiloinen. Itsensä syyllistäminen ei tosiaan auttanut asiaa yhtään, varsinkin kun mentiin yliajalle. Stressasin ja murehdin, ja neuvolassakin vain voivoteltiin.
Raskausviikolla 42+4 syntyi (ilman käynnistystä) meidän esikoisemme, "ylipainosta" ei tietoakaan. 3,5kg & 52cm. Henkilö, joka teki synnytystapa-arvioinnin, tuli lastenosastolle katsomaan vauvaa, yllättyneenä hänkin vain tokaisi, että aika hoikka tyttö. Ei muuta. Sitten hän vain lähti pois. En todellakaan anna enää kenenkään pelotella minua näillä asioilla, ei tee vauvallekkaan hyvää stressata ja murehtia.
Päivä kerrallaan eteenpäin, ja lähetän sinulle paljon hyvää mieltä ja isot halit!
Tyyni, onnea tytöstä! Tytöille löytyy niin paljon ihania pieniä vaatteita, niitä onkin ihana sormet syyhyten ostella lastenvaatekirppiksiltä ja kaupoista! Itse teen tuttavuutta poikien vaatteisiin, ja olenkin jo löytänyt muutaman kivan vaatekappaleen! Tuntuu silti, että tyttöjen vaatteista on paljon enemmän tarjontaa, kuin poikien. Ainakin siis lastenvaatekirppiksillä. Täytyy silti ahkerasti käydä vilkuilemassa, kun esikoiselle sukulaiset ostivat vauva-ajaksi vaaleanpunaista mekkoa, ja muuta röyhelövaatetta. Ei sillä, että värillä olisi niin kauheasti väliä, mutta en nyt ihan mekkoihin halua poikaa pukea :)
Naapurit menivät hämilleen, kun sinisissä vaunuissa istuikin
VAALEANPUNAISEEN ja
neutraaliin sonnustettu lapsi! Voiko se olla tyttö, kun sillä on siniset vaunut... ei kai! Ja niinpä he kehuivat, että on teillä kaunis poika. Mutta eikö sinisiä vaatteita löydy, ja miksi kasvatatte noin pitkät hiukset? On myös erittäin outoa, että pojalle voisi laittaa pinnin päähän, saatika pompulan... Veisitte parturiin...
Että näitäkin löytyy silti edelleen, pilvin pimein. Mutta ehkä kaikki tämänhenkiset ihmiset ovatkin pakkautuneet juuri tähän kerrostaloon.
Mulla onkin tässä ollut projektina lastenhuoneen vaatehuone. Esikoisen pienet vaatteet laatikoihin, ja vauvanvaatteet hyllylle. Tänään jatkan tuon urakan (toivottavasti) loppuun asti. Tekemistä rajoittaa hyvin paljon se, etten saa nostella mitään painavaa vieläkään. Mutta, hitaasti ja varmasti, niin hommat etenee.
Esikoisella oli kuukausi sitten, 2-v neuvolassa mitat 100.4cm & 12kg. Tytön vaatehylly on vielä hieman tyhjänä, kun likka kasvaa niin hurjaa vauhtia. Jää todella nopeasti vaatteet pieniksi. Lisäksi, kaikki housut jotka ovat oikean mittaiset, ovat ihan liian isot vyötäröltä, eikä tämä mamma ole kertaakaan muistanut etsiä tytölle vyötä!! Arrgh. Seuraavan kerran kun suuntaan lastevaatekirppikselle, on tuo vyö priorisoitu tärkeimmäksi.
Mutta jos nyt jatkaisin tuota projektia. Palaillaan! :)