Moikka pitkästä aikaa :)
Meille tosiaan syntyi poika 17.3 klo 4.22 mitoin 3665g ja 51cm. Poika joutui olemaan sairaalahoidossa keskiviikkoon 21.3 asti ja siitä oltiin kotisairaanhoidossa perjantaihin. Nyt ollaan saatu olla rauhassa kotona ja poika voi hienosti.
Voisi vähän synnytystarinaa kertoa. Melkein jäi traumat, mutta onneksi meille ei enempää lapsia ole hetkeen tulossa, jos enää ollenkaan :D
Pe-la yönä heräsin hieman puoli 12 jälkeen, kun alapäästä kuului poks. Säikähdin, että meni vedet, mutta ei mennytkään. Mikä lie tuo ääni olikaan.. Kävin sitten vessassa ja olo oli aika normaali. Ensimmäinen supistus tuli 23.54 ja siitä heti kipeästi 5 minuutin välein. Yhdeltä soitin synnärille ja varoittelin, etten ehkä kauaa kestä. Sanoivat, että tervetuloa heti kun siltä tuntuu, mutta kuumaa suihkua ja panadolia voisi koittaa vielä. No kävin suihkussa ja varoitin miestä, että kohta lähdetään. Kahden jälkeen oli sitten pakko lähteä kun sattui jo yhtä paljon kuin Niklaksen synnytyksessä sen ainoan helvetillisen vartin aikana ennen epiduraalia.
Ennen kolmea oltiin sitten synnärillä, jossa selvisi, että olin 5 senttiä auki. Käyrällä ollessa melkein jo itkin, kun sattui ihan pirusti. En oikeesti muistanut, että synnytys sattuu niin paljon :D Sen jälkeen sitten peräruiske ja saliin.
Salissa pyysin heti epiduraalin ja sitä alettiin valmistellakin samantien, kun näkivät miten kipeä olin. Siinä sitten makoilin selkä kaarella, kun vedet meni 4.08 ja samantien tuli ponnistamisen tarve. No tuikkasivat kuitenkin sen epiduraalin 4.10 ja melkein heti aloin ponnistaa. 7 minuutin ponnistamisen jälkeen oli poika maailmassa. Ei siis ihan ehtinyt se epiduraali vaikuttaa :D Ehdittiin siis olla salissa vajaa puoli tuntia ennen syntymää.
Sain toisen asteen repeämän ja multa katkesi TAAS joku suoni, minkä ansiosta menetin 1150g verta enkä pysynyt pystyssä koko päivänä. Enpä muista koska viimeksi joku olisi pessyt mut mun puolesta :D Hb oli sunnuntaina 84 ja naaman väri on vieläkin valkoinen eli saa nähdä milloin ollaan taas normaalin näköisiä.
Sain sitten vauvan rinnalle ja söi siinä jonkin verran, kunnes alkoi itkeä. Katselin, että ihan kun hengittäminen olisi vähän hankalaa. Kätilöopiskelija otti vauvan pesulle ja puntarille ja sen jälkeen mitattiin happisaturaatiot, jotka oli liian alhaiset. 82 taisi olla lukema, kun pitäisi olla 95-100. Lääkäri kävi katsomassa, mutta sanoi, että odotellaan vielä tunti, kun poika saattaa olla vaan järkyttynyt nopeasta syntymästä. Arvot ei kuitenkaan nousseet ja poika hengitti mun mielestä jo selkeästi huonommin ja piti välillä taukojakin. Siinä meidät kärrättiin sitten sairaalasängyllä lastenosastolle, jossa vauva laitettiin happikaappiin ja mut vietiin omalle osastolle.
Seuraavana päivänä tulehdusarvot oli noussu 70 päälle ja keuhkoissa oli jotain märkää. Aloitettiin antibioottihoito, joka siis jatkui perjantaihin. Keskiviikkona päästiin kuitenkin kotisairaanhoitoon, koska poika söi todella reippaasti eikä ollut yhtään kipeän oloinen. Hoitaja kävi aamuin illoin antamassa antibiootit perjantai-iltaan asti. Oma maito riittää hienosti eikä poika enää edes suostu pullolle vaan on melkoinen tissitakiainen. Tänään meillä kävi neuvolatäti ja paino oli noussut 330g 6 päivässä! Eli todella hienosti :) Saatiinpa selville, että kuka ne mun kilot syö kun paino tippuu 1-2 kiloa vuorokaudessa.
Onnea siis kaikille muillekin synnyttäneille ja tsemppiä vielä odottaville! :) Onkohan Kaika ja Milin päässyt jo tositoimiin?!