Maaginen maaliskuu!

Madie: Ei, kyllä tää olis ensimmäinen laatuaan näin aikasin : eka syntyi 40+6, toka 38+2 ja kolmas 39+6.
Mutta toisaalta ihan hyvillä viikoilla olen jo, joten saa tulla jo pois.
Meillä vähän sama tuon hoitajan soittamisen kanssa, että kyllä pitää olla varma, että mennään sit, kun soitan hänelle..matkaa meille pikkasen yli tunti ja meiltä synnärille saman verran.
Hankalaa hankalaa..

TsN: No siellä, kyllä olis jo viikot täynnä, että ihme jos eivät käynnistä vaikka oliskin vain lievä raskausmyrkytys :-/ 
Ja olishan se muutenkin kiva, ettei turhia kasvais isoksi vauveli..

milin: Mulla on vähän sama tilanne ollut, mutta olen saanut korjattua tilannetta päivisin päiväunilla.
Ja tottakai se ukko vaan heräilemään pikkuisen kanssa nyt kun sinulla on muutenkin vaikeaa nukkua! 
Toivottavasti saat nukutuksi ennen synnytystä ja sitten synnytyksen jälkeen oletko ajatellut ,että olisit siihen saakka sairaalassa että saisit nukutuksi edes yhdet kunnolliset unet?

Omaa: Päiväunet takana ja nyt ruokaa laittamaan perheelle ja sitten lenkille ;)



 
Kaika, luultavasti käynnistetäänkin, tai lähinnä yritetään. Keskiviikkona on äitiyspolilla kontrolli, jossa tehdään päätös käynnistyksestä - ei siitä, tehdäänkö sitä vai ei, vaan siitä, milloin se aloitetaan. Mut mulla on jo edellisestä raskaudesta kokemus siitä, miten olin neljä päivää sairaalassa käynnistämässä synnytystä ilman mitään vaikutusta, ja sitten kolmen kotona olo- ja lepopäivän jälkeen synnytys käynnistyi itsestään. Sektio tehdään viimeistään laskettuna päivänä, jos ei synnytys käynnisty sitä ennen, koska mulla on raskaushepatoosi, joka nostaa vauvan rytmihäiriön riskiä ja sitä kautta kohtukuoleman riskiä, ja mitä lähemmäs la:aa mennään, sitä suuremmaksi riski nousee.

Ja ei, ei mitään merkkejä siitä, että synnytys olis käynnistymässä. Aiemmin tänään kun hain oman ja naapurin eskarilaisen eskarista, oli puolisen tuntia lantion alue tosi kipeenä, kuten normaalistikin. Sit huomasin yhtäkkiä, että häntäluussa tuntuu silloin tällöin kipuaalto, ja mulla on aiemmissa tullu supistukset ensin häntäluun tuntemuksina, ja sit vasta levinneet selkään ja vatsalle. Heti, kun hoksasin tän, ja rupesin kelloa tuijottaa, ei enää mitään tuntemuksia tullutkaan, että se siitä sitten.
 
Sellainen ilta sitten tänään.. Koko päivän tosissaan pientä jomotusta alaselässä ja ajottaista vihlontaa alavatsassa ja kohdunsuulla. Havahduinpa sitten joskus 18 aikaan illalla, että lady ei ole tänään liikkunut oikeastaan ollenkaan koko päivänä ja konsultoin asiasta mun kätilötätiäni. Käski kans liikelaskentaa 10/h, mutta kun totesin hälle että kokopäivän liikkeet mahtuu tuohon 10 niin katsoi parhaaks että soitan kättärille. Hölmöksi taas tunsin itseni kun toista odotan ja sit hätäilen tälläsiä.. No soitin kuitenkin ja pyysivät näytille. Käyrällä 1h20min ja alkoihan lady bilettämään vartin makoilun jälkeen! Pissanäyte ja verenpaineet ok:t. Sisätutkimus paljasti mun olevan nätisti 2 sormelle auki koko matkalta, vaikka kodunkaulaa jälellä about 1,5cm. Käsky tuli, että lanssikyyti jos vedet menee koska ei ollut kiinnittynyt -kuulemma normaalia toissynnyttäjillä- ja jos alkaa supistuksilla, niin omallakyydillä mutta myöskin haipakkaa koska esikon synnytys kokonaisuudessaan alle 8h! Nyt kotona ja odotellaan EDELLEEN.. Aamulla siis neuvolaan!
 
Ksmirre: mä pidän kaikki sormet ja varpaat pystyssä, että sun synnytys käynnistyisi än-yy-tee-nyt! Mä en tiennytkään, että tossa hepatoosissa on tuollaisia mutkia mukana... Taatu: no onpas siellä jännät paikat! Tässähän voi alkaa tapahtumaan itse kullakin ihan koska tahansa. Ehkä sun vauva otti rauhallisemmin ennen suurta koitosta "tyyntä ennen myrskyä" ;)
 
Än yy tee nyt, ei mitään merkkiä mistään synnytykseen liittyvästäkään tänäänkään. Ärsytys senkun kasvaa...
 
Ei täälläkään niin minkäänlaista merkkiä synnytyksestä. Kyllä mä meinasin jo masentua ku eilen rupesin laskeskelemaan et tätä voi kestää vielä yli kolme viikkoa. Tosin lyhyt aikahan se on mut tässä tilassa ja olossa se ei kyllä tunnu ollenkaan lyhyeltä. Eilinen päiväkin tuntui viikon mittaiselta. Tänään onneks on jotain tekemistä ollu nii en tuijota kelloa yhtenään ja katsele kalenteria ja suunnittele tulevia.. Perjantaina olis tarkotus käydä ostamassa vauvalle kaikki loput tarvittavat, vaipat yms mitä vielä puuttuu.

Pientä menkkajomotusta on välillä onneks selässä ja alavatsalla, paineen tunne alapäässä on välillä aika kova joten ehkä se on merkki jostain tulevasta. Oikeestaan mä en muuta tarvis ku et synnytys käynnistyis kotona ja saisin täällä olla alun eikä tarvis taas käynnistellä lääkkeillä ja kärvistellä yksin osastolla..

Viikkoja 38+3, mukavasti tullu kurkkukipu ja yskä mulle ja tytölle, viikonloppuna oltais varmaan jo paremmassa kunnossa niin olis hyvä hetki synnyttää! :) Voi ku sen voiski ite päättää..

Kaika, kiva kuulla et jollain muullakin yöunet on vähäisiä, loppuraskauteen se taitaa kuuluakkin melko yleisesti et on vähän uniongelmia.. Mä sain niitä nukahtamislääkkeitä mut kyllä viimeseen asti sinnittelen ettei niitä tarvis ottaa, oon jotenkin tosi arka käyttämään mitään tollasia. Viime yönä pillerin puolikas oli vieressä mut en joutunu ottamaan, muutaman tunnin sain onneks nukuttua ja tänään on jaksanukkin hieman paremmin vaikka väsymys onkin melko kova. Jos sitä tänä iltana rohkenis ja ottas sen napin ennen nukkuman menoa niin sais edes yhden hyvän yön alle ennen synnytystä :) Niin ja tuo ehdotus et olisin sairaalassa niin kauan kunnes saan nukuttua kunnolla kuulostaa hyvältä, mut mä vähän pelkään et se ei onnistu - mä nimittäin oon sellanen ihminen et oudossa paikassa en saa nukuttua senkään vertaa mitä kotona ja uudet asiat kuten muutto tai muut vastaavat mulla vaikuttaa heti yöuniin :/ Jos sitä olis kuitenkin sen verran väsyny et silmät painautuis kiinni vaikka nojatuolissa...

Onneks ulkona on mitä mainioin kevätkeli (mitä kylläkin katselen vain ikkunan sisäpuolelta) nii piristää mieltä kummasti!
 
Täällä kans ärsyyntymiskäyrä senkun kasvaa!
Perkele, ku koskaan tämmöistä ollut. Mutta nyt pahasti näyttää siltä, että saan luvan tottua unettomuuteen ja supisteluihin. Ei kuulemma mitään kerro, jos on kohdunkaula hävinnyt ja reilu pari cm auki, vauva kiinnittynyt ja alhaalla ja supistelee säännöllisesti, aika-ajoin napakastikkin...se voi olla tämmöistä joillain viikkojakin. 

No mun mutsi tulee tänään tänne yöksi ja on huomisen päivän - pääsepähän kiukuttelemaan omalle äipälle edes :D

Ny ottaa päästä.
 
Täälläkin ärsyyntymiskäyrä senkun kasvaa... mutta jotain uutta - mulla on ollut tänä iltana ainakin neljä supistusta. Olin kaverin luona kattomassa leffaa, ja siinä sit huomasin että hitto, tässähän tulee supistuksia, ja kolmannen kohdalla jo mietin, että pitäisköhän laittaa miehelle viestiä, että vois sittenkin varautua lähtee synnyttää. Kelloa katoin siinä vaiheessa, ja kun seuraava supistus tuli, huomasin, että väli oli jtn 20 minuutin luokkaa, joten jäi viesti laittamatta, enkä kaverillekaan mitään maininnu. Sit olikin jo kotiinlähtöaika, eikä tääl kotona mitään sit enää ookaan ollu, joten taisi olla siinä.

Aamulla suunnataan äitiyspolille, ja siellä tehään päätös siitä, milloin käynnistys alkaa. Voi jippii.
 
Joko sää Kaika lähdit? Mä vaan oon suunnitellut lähteväni päivän sun jälkeen, niin ku viimeksikin, et tiedän alkaa orientoituun :)

Tsemppiä kaikille supistusten kanssa! Mulla ei oo taas illan jälkeen mitään supistuksia, mutta alapää on kyllä sen verran hellänä,että ois voinut peittoja heilutella ihan urakalla, mitä tän uljaan ulkomuodon kanssa en kyllä aio enää tehdä. Eilen illalla tuli sellaisia sukkapuikko pistoksia tuonne alas ja musta tuntuu, et mä tunnen kuinka siellä paikat lyhenee. Enpä sitten tiedä, et oonko tulossa hulluksi :) Odottelempa tässä ylihuomista lääkäriä/ äippärahaa, niin pääsen vielä shoppaileen. Tietty toivon, et lääkäri päättää käynnistää synnytyksen, mutta yritän olla toivomatta liikoja, jos kuitenkin annetaan mennä loppuun asti. Siihenkin onneksi enää kolmisen viikkoa. Jospa toisenlainen kolme ässää tekisi tehtävänsä: Shoppailu, Siivous ja Sauna, mitä vielä tällä viikolla luvassa..
 
Heh hee - Thilduska, en lähtenyt vielä(kään).

Mun äiti tuli tänne eilen ja en tiedä, mutta mä nukuin oikeat yöunet. Ihan koko yön, enkä edes herännyt vaikka pissalla piti käydä kerran.
Oli erittäin kummallinen fiilis aamulla, kun oli saanut lepoa. Tänään ei edes ota päähän, että supistuksista ei ole tietoakaan ja muutenkin kaikki tuntuu hyvältä.
Huomenna olis lääkärikäynti, jolloin tietty pyydän extra ronklausta, mutta muuten jos yöt menee näin hyvin, niin ei mulla mikään hengenhätä ole synnyttämään. (toki mieluusti menisin, mutta jos fiilis on näin hyvä, voin jopa odotella vielä hetken..)

Mitä Ksmirre:lle sanottiin lääkärissä?

MUOKS. nyt alkoikin supistamaan..
 
Heipsan kaikki. 

Meille syntyi 2.3.2012 klo 10:55 sektiolla täydellinen 10 pisteen temperamenttinen tyttö. Ensitöikseen puraisi leikkaavaa lääkäriä ;) Parkaisi heti kun ulos saatiin ja oli oikein jäntevä pikkunen. 

Heti kun tuotiin mulle rinnalle osasi tissillä toimia oikein hienosti, imu oli heti kova ;) vaikkei tissistä nyt heti mitään tulekaan kamalasti kun leikkauksella tuli. Vietettiin sitten seuraavat 10 h rintakosketuksessa että shokki pikkusella  laantuu kun yhtäkkiä otetaan pois kohdun turvasta. 

Leikkaus jännitti ihan hulluna, kun laitettiin epiduraali ja spinaalipuudutus tärisin niin paljon, että kätilö joutui painamaan minua sänkyä vasten että anestesialääkäri sai tehtyä hommansa. Mutta kaikki oikein hienosti meni ja päästiin eilen jo kotiinkin eli sairaalassa meni 4,5 päivää. Vaikka olihan siellä palvelu mahtavaa ei sairaalaelämä mitään kivaa ole. Kotona iski tosin paniikki että osaako sitä ihan itse hoitaa vauvaa kun ei enää olekaan nappia jota painaa ja hoitaja tulee auttamaan ja neuvomaan.. No, uskoisin että me pärjätään ja aina voi soittaa neuvolaan tai osastolle sitten... 

Nyt täällä sitten vain ihaillaan meidän täydellistä pikkutyttöä joka on hirmu hyvä nukkumaan ja myös kova syömään :) 

Tsemppiä kaikille loppuodotukseen! on tämä ihanaa kuunnella tuota omaa pikku tuhisijaa. 
 
Täällä syntyi pieni prinssi perheeseemme 5.3. klo 22:43, eli laskettuna päivänä. Täsmällinen, kuten äitinsä aikoinaan :)
Vedet meni jo perjantaina ja sunnuntaina alkoi käynnistelyt. kun oli ollut säännölliset supistukset 3minuutin välein jo 30 tuntia ja kohdunsuu edelleen vain 4cm auki, päätti lääkäri tehdä hätäsektion. Sokkihan se oli, mutta oikea ratkaisu lopulta. Pieni kun yritti tulla korva edellä maailmaan niin ei päässyt painumaan tarpeeksi alaspäin.
Nyt osastolla ja vointi hyvä, haavakipua lukuunottamatta. Täällä perhehuoneessa ihmetellään tuota maailman suurta pientä ihmettä <3
 
Ihania uutisia taas! Paljon onnea Epedriini ja Hipsiäinen! :) Hienoa, että kaikki on hyvin ja iloisia ensihetkiä teidän perheille! 
 
Täällä ei supistuksista huolimatta ole synnyttämään saanut lähteä. Muutamana yönä olen herännyt supisteluun ja alaselän menkkamaiseen särkyyn. Mutta ihan yksittäisiä kertoja siis.

Huonot on yöunet täälläkin. Koira sairastaa, vakavasti. Koira on nyt leikattu, mutta pahanlaatuista vaikuttaisi olevan ja ilmeisesti etäpesäkkeitäkin kerennyt lähettämään. Heräilen vessaan, useampana yönä tunnin välein ja samalla käyn aina tarkistelemassa koiran vointia ja heräilen myös kaikkiin koiran tepsutteluihin ja läähätyksiin. Itkuisuutta myös täällä ja ne huonot yöunet ei yhtään vähennä sitä itkeskelyä. 

Nyt olis 38+5, eli korkeintaan kolmisen viikkoa vauvan syntymään. Viikko menee aina niin nopeasti, että vaikka tarvis odottaa se kolmekin viikkoa, niin kyl se tässä menee :)
 
Onnea vaan kaikille jotka ovat saaneet jo maalisvauvansa :) Omaa kovasti vielä odotellaan.. Kuulostaa että yleinen unettomuus ja närästys vaivaa näin loppuajasta muitakin. Alkaa olo olemaan jo hiukan räjähtänyt kun muutaman yön putkeen taas saanut keppuroida ja vessassa laukata alituiseen. Ah tätä ihanuutta <3

Tänään sain kuitenkin mukavia uutisia äippäpolilla käydessäni, että normaalisti vauva olisi sieltä tuloillaan ja painoarvio tällä hetkellä 3140 grammaa. Mukavan kokoinen pikkumies tulossa ja pelot jättivauvasta haihtui savuna ilmaan. Supistellut jo pari päivää vähän normaalia napakammin ja paikat olikin jo sentin auki. Totesivat, että hyvältä näyttää, saa tulla vaikka tänään maailmaan jos on tullakseen :)

Odottavan aika on pitkä mutta nyt se maali alkaa jo häämöttää.. tuskin maltan oottaa, että pääsen tutustumaan tuohon pieneen ihmeeseen <3 Mulla kun ei ollut niin varmaa, että ikinä saisin omaa jälkikasvua ja näin tässä vaan käymässä että toiveet toteutuu.
 
Oi että, onnea Epedriini ja Hipsiäinen! Oma vauvakuume senkun kasvaa vaan ku näitä uutisia lueskelee..

Mulla kans lieviä menkkajomotuksia ja kipuiluja ollu, mun pitäs nyt vaan saada itelle jotain järkevää tekemistä ku oon kohta kävelevä hermoraunio ku odotan niin kovasti et pääsis synnyttämään (lue:joutuis;)) Mun viikko on menny niin hitaasti et etanakin matelee nopeemmin. Aina ku mä vaan erehdyn katsomaan kelloa nii se on liikahtanu säälittävän puoltuntisen tai vartin. Kai tässä jo kohta nuppi sekoaa! :D

Kaika, sitä kuule ei tiedä vaikka lähtisit jo kohta synnyttämään, niin monesti lukee ja kuulee et unettomuuden jälkeen on uni maistunut yhtenä kahtena yönä ja sen jälkeen on sit ollukki menoa, ja tollanen rauhallinen mieli tuntuu olevan myös aika normaalia ennen synnytystä :) Että niitä odotellessa tännekkin. Tänään ainakin nukuin päiväunia kuin tukki, olin täysin sikeässä unessa ku esikoinen kiipesi viereen päiväuniltaan. Enkä saanu itteeni millään ylös, torkuin ties kuinka kauan sen jälkeen.. Jospa se uni tulis yhtä hienosti myös illalla ja sais nukkua kunnon yöunet!

Supistuksia odotellssa..
 
Laitetaan nyt vielä tännekin äitiyspolikäynnin saldo, vaikka sen jo tonne neuvolakuulumisiin laitoinkin.

Eli tänään on 38+0, ja äitiyspolin kontrolli takana. Raskaushepatoosin osalta kaikki ok, vauvan sydänäänikäyrä on kuulemma "nätti" eli ei löydy sivuääniä eikä rytmihäiriöitä, mun sappihappo- ja maksa-arvot on laskeneet ja pysyneet lääkityksellä raja-arvojen sisällä, kutinaoireita ei oo eikä muutakaan huolestuttavaa. Supistuskäyrälle piirtyi vartin aikana kaksi pikkupikku töyssyä ylöspäin, minä en ite huomannu yhtään mitään tuntemuksia.

Kohdunsuun tilannekin tuli tarkastettua, koska tän kontrollikäynnin tarkoitus oli nimenomaan tehdä päätös siitä, milloin synnytys olisi paras käynnistää. Kanavaa on vielä jäljellä 1cm, kohdunsuu on auki vähän reilu sormelle ja vauva on aika takana eikä todellakaan kiinnittynyt, eli ei vaikuttaisi olevan ihan vielä tulossa. Alkuperäinen tilannehan mulla oli/on ollut viikolta 26+0 alkaen se, että kanavaa on ollut 1,5cm ja paikat on olleet kiinni, eli ei tosiaan hurjaa edistystä oo tullu. Ja kun edellisessä raskaudessa käynnistysyritys ei tuottanut hedelmää, lääkäri oli nyt sitä mieltä, että annetaan kypsytellä vielä kotona rauhassa, ja ensi viikon tiistaina vasta menen osastolle käynnistelemään.

Vauva on kuulemma virkeä (mun mielestä laiskin kaikista näistä kolmesta!) ja hyvinvoiva, ja edelleen näyttäs olevan poika :) Uusin painoarvio sekä ultralla että lääkärin käsiarviolla on 3,9kg. Ei siis todellakaan ihan pienimmästä päästä. Siitä huolimatta ei hirvitä jättivauva eikä synnytys vauvan koon puolesta, jos tää vaan vaivautuis syntymäänkin. Mut johan mä yhden nelikiloisen synnytin, niin eiköhän tää toinenkin samaa reittiä mahdu, jos on tullakseen.
 
Onnea vauvautuneille!! Ksmirrelle edelleen lähetän täältä supistuksia :) Ja tietty kaikille muillekkin. Täällä on taas tapahtunut jotain edistystä- limatulppaa tuli koko iltapäivän ja illan keskiviikkona. Tänään mulla on neuvolalääkäri ja saas nähdä mitä on tapahtunut down there ;) Ja aion pyytää kunnon tutkimusta!
 

Paaljon onnea vauvautuneille! :) ja tsempit suppareitten kaa taisteleville ja niitä oottaville! ;)

Omaa napaani sen verran, että selvää raskausmyrkytystä mulla ei oo, mutta lepoa silti suosittelevat ja verenpaineitten seurantaa, kun on vähä koholla ja päätä särkee. Toissapäivänä kuitenki olin päivän neitin kaa shoppailemassa, sen seurauksena viime yönä oliki jo napakoita suppareita, mutta loppuivat sitte aamuyöstä ja tänään oon siivoillu, mutta selkä lähinnä kipeytynyt. 
Yli on menny kaks päivää, neiti synty tosiaan 40+3 nii jos mennee samallai ku neiti kohalla (turha tietty toivoa) nii ens yönä pitäs alakaa tapahtua. Jatkuvaa jomotusta ja lonkka ja nivelkipuja iha hirviästi ja menkkamaista juilimista. 

Melko tustaska tää on ku neiti sairastaa jo toista viikkoa ja ite kolmatta. Välillä vaan itken, ku tutnuu ettei jaksa näitten olojen ja sairaan tytön kanssa.. Mies tekee pitkää päivää töissä ja sen lisäksi selvittää meijän taloprojektin juttuja (rakennutetaan taloa, ihan alkutekijöissään). Ei sitä kyllä oikein tajua, että miten sitä sitte jaksaa kahen pienen kaa...Noh, ehkä siihen voimat löytää. Mutta lohdullista lukia, että on muitaki jotka ei oo niin jaksavaisia. 

Noh, nyt ei auta ku ootella synnytystä vaan, ens tiistaina neuvola, jollon viikkoja 41. Ei auta ku koittaa parannella ihtiä ja tyttöä, ettei oltas niiin sairaita ku vauva syntyy, ettei se pieniki heti sitte sairastu.

Tsemppiä kovasti kaikille! :)
 
Takaisin
Top