Maaginen maaliskuu!

Keskustelun 'Laskettu aika maaliskuussa 2012' aloitti Inkivääri, 1 maalis 2012.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | Top 100
  1. Inkivääri Tuttu foorumilla

    Nyt se kauan odotettu maaliskuu on vihdoin saapunut ja monet meistä saavat vihdoin sen suurimman palkinnin syliinsä (vaikka itse uskonkin, että meillä mennään rankasti huhtikuun puolelle)! <3
  2. Inkivääri Tuttu foorumilla

    Nyt se on sitten tosiaan maaliskuu! Kuun vaihtumisen kunniaksi meidänkin Pienestä tuli täysiaikainen, kun 37. viikko käynnistyi tänään. :) Mitään syntymiseen viittaavia merkkejä ei mulla edelleenkään ole. Iltaisin kyllä väsyn helpommin niin, että ylösnouseminen ja kävely saattaa sattua, mutta muuten olo edelleen tosi hyvä. Tänäänkin ajattelin käydä kokeilemassa sellasta kevyttä jumppaa ja kuntosalia. 

    Sairaalakassia oon alkanut pakata, mutta se on vähän vaiheessa vielä, oon jotenkin buukannut tän ekan äitiyslomaviikon niin täyteen, että en oo meinannut ehtiä. :) No ensi viikolla sitten on väljempää. Suurin osa vaatteista ja vaipoista on onneksi pestynä jo ja sain ostettua imetysliivit tällä viikolla, eli melkein kaikki on kyllä valmiina Pientä varten. Nyt pitäisi vaan malttaa odottaa ehkä vielä kuusikin viikkoa. :D Pääsääntöisesti en oo vielä yhtään kärsimätön, mutta välillä iltaisin, kun on oikein valtava olo ja sattuu, niin tuntuu, että haluaisin Pienen heti syliin. Välillä taas tuntuu, että mikäs kiire tässä on, kivaahan tää raskaana olo on, kun voi vielä mennä ihan omien aikataulujen mukaan. :)

    Mitäs muiden maaliskuuhun kuuluu?
  3. saike Tuttu foorumilla Syysmammat 2018

    Täällä ainakin odotellaan jo kovasti syntymää. Olo kun ei ole kovin hyvä. Liitoskivut ovat tulleet ja ovat todella kovat, kävely on yhtä tuskaa. Ja jalat aivan turvoksissa. Nukkuminen hankalaa. Eli ihan voisi jo syntyä. Eli ei ole mitenkään ihanaa tämä raskaus aika mulla juuri nyt :D

    Mites teillä muilla onko liitoskipuja tai jalat turvoksissa ?
  4. eloveenus Aloittelija

    Minäkin tänään riemuinnu/panikoinut/iloinnut tästä maaliskuusta. Odottanu, että millon se oikein tulee ja miten hitaasti aika on menny, mutta nyt se vaan melkein kuin varkain tulla tupsahti..

    Olo on onneksi aika hyvä ja supistelutkin vähentyny tässä muutamien viikkojen aikana. Kärsinyt koko odotusajan kivuliaista supistuksista ja nyt niin ihmeellistä kun loppu häämöttää niin supistuksetkin vähenee. Liekkö sitten tyyntä ennen myrskyä...Liitoskipuja on ollut ja mahan kanssa lyllertäminen on aika vaivalloista, mutta on tämä kuitenkin niin ihanaa aikaa ollut että empä vaihtais pois :)

    Synnytys on kovastikkin jo mielessä ja suunnitellut jo miten "helposti" homma sitten hoituu. Tää on jotain positiivisen mielikuvan luomista koko synnytyksestä, ei passaa ajatella paikkojen repeytymistä tms. vastaavia kauhukuvia. Semmonen sopiva pieni pelko ei haittaa ja hyvissä käsissä sitä sitten on siellä sairaalassa.

    Mukavia odotushetkiä muillekin maalismammoille :)
  5. Kaika Rakastunut foorumiin

    Täällä kans odotetaan vaan synnytystä. Ja nyt on olotkin parantunut niin, että parin tunnin vaunulenkki tuli tänään tehtyä. Tosin aikaajoin joutu pysähtymään kipeiden supistusten takia - jeee!! Josko se sieltä ennen la:a tulis. Eilen illalla tulikin napakoita supistuksia jo säännöllisestikkin, että sormet ristissä mennään. Ja turvoksissa olen kans- aamuisin juonkin sen 1,5 litraa vettä, jotta saa nesteet liikkeelle. On tää jännää-edelleen!
  6. milin Peruskäyttäjä

    Juu täällä kans ollaan aivan fiiliksissä kauan odotetusta maaliskuusta. Lauantaina vaihtuukin sit 38+0 ja jännittää aina vaan enemmän! Mä oon koittanu tässä olla ahkerana, tytön kans leivottu sämpylät ja pullat pakkaseen et on sit jotain syötävää ja kahviherkkuja ku kotiudutaan vauvan kans. Tänään oon myös laittanu vauvalle kehdon valmiiks, enää sieltä puuttuu se pikku tuhisija. Kertakaikkaan ku mä en jaksa odottaa! :)

    Närästys on mulla nyt aivan huipussaan, kaikki tuntuu melkeen närästävän ja Rennietä kuluu varmaan maksimiannos.. Mun mielestä maha on oikeen ottanu sellasen loppukirin ja tuntuu et se on kasvanu aivan järjettömästi, ja tuntuu niin painavalta et kyljen kääntämisestäki melkeen hengästyy.. Sormet on kivasti turvoksissa, samoin jalat niinku joku tuolla aiemmin mainitsikin. Mä tosin joudun käyttämään näitä ihania koko jalan mittaisia tukisukkia suonikohjujen takia nii se tuntuu estävän turvotusta jonkin verran. Iltasin sit huomaa ku sukat ei oo jalassa et kyllä nilkat on pökkelöt ja jalkapöytä jokseenkin oudon värinen..

    Kävely täällä myös on melko tuskaa, varsinkin makuulla olon jälkeen. Vauvalla on jo niin vähän tilaa et mä joudun välillä vedet silmissä vaikeroimaan ku liikkeet sattuu tosi kovasti.. Onneks kuitenki oon suht hyvin saanu nukuttua, mitä nyt esikoinen joistain syystä on alkanu heräilemään ja itkemään äitiä huoneeseen.. Viime yönä taisteltiin nukkumisen kans reipas tunti - ja mikä voittajafiilis, tyttö joutu antamaan periksi. Vieressä se kyllä nukkuis mut unet on itellä niin katkonaiset ja sit ku vauvakin on kotona ja yöllä rinnalla nii me ei kyllä mahduta alkuunsakaan koko perhe samaan petiin. Jospas se olis ohimenevää ja neidille taas maistuis kunnon yöunet!

    Voikaa hyvin, pidän peukkuja et meistä joku taas viikonloppuna synnyttää, epedriinin lisäksi! (Kohta mä voin jo sanoa et alle kaks viikkoa laskettuun..hui)
  7. Inkivääri Tuttu foorumilla

    Epedriini: Tuuhan kertomaan kuulumisia, kun jaksat ja ehdit! Täällä jännäillään, miten teillä meni eilinen. :)

    Milin: Mullakin on ilmaantunut toi närästys ihan uutena vaivana, kun ikinä en oo siitä kärsinyt. Torstaina olin leffassa ja söin ison pussin karkkia, niin siinäpä sitten menikin puoli yötä närästyksen parissa sen jälkeen, niin ettei nukkumisesta ollut tietoakaan. Eikä meillä tietty ollut mitään troppia siihen, kun ei olla kumpikaan koskaan tarvittu, mutta ainakin opin välttämään isoja karkkikasoja loppuraskauden ajaksi. :D Lisäksi oon onnistunut jostain hankkimaan kunnon nuhan, mutta onneksi mitään muita flunssaoireita ei oo vielä ilmestynyt. Pidän sormet ristissä, ettei muita tulisikaan ja pääsisin tosta nuhastakin eroon pian.

    Että sellasta tänne, tulipas vähän valitusteksti. Mut tietty täälläkin se synnytys ja ajatus siitä, että kohta meillä ihan oikeasti on lapsi on melkein jatkuvasti päällimmäisenä mielessä. Välillä ei kyllä jaksaisi odottaa. :) Toi oli hyvä vinkki, että nyt voisi leipoa pakkaseen kaikenlaista odottamaan myöhempää tarvetta, mäkin voisin yrittää olla ahkera sen suhteen! Mahdollisimman hyvää vointia kaikille ja tsemppiä niille, joilla suuri koitos on seuraavaksi edessä! On tää niin ihanaa, kun näitä vauvoja alkaa tulla tiuhempaa tahtia! :) Helpompi uskoa, että kyllä se oma vuorokin sieltä joskus tulee. 
  8. Kaika Rakastunut foorumiin

    Inkivääri: Usein olen lukenut, että synnytystä podetaan nuhaa *vink vink*, tiedä vaikka olis jo lähellä sielläkin emoticon

    Täällä on ollut huono päivä tähän..hmph. kamala päänsärky ja turvotus...mutta onneksi on mennyt jo vähän ohi, kun olen saanut levätä omassa huoneessani panadolin kanssa ;)

    Mä käyn joka päivä kans tsekkaamassa, että kuka kuka oliskaan saanut vauva.
  9. Kaika Rakastunut foorumiin

    Inkivääri: Usein olen lukenut, että synnytystä podetaan nuhaa *vink vink*, tiedä vaikka olis jo lähellä sielläkin emoticon

    Täällä on ollut huono päivä tähän..hmph. kamala päänsärky ja turvotus...mutta onneksi on mennyt jo vähän ohi, kun olen saanut levätä omassa huoneessani panadolin kanssa ;)

    Mä käyn joka päivä kans tsekkaamassa, että kuka kuka oliskaan saanut vauva.
  10. Ksmirre Peruskäyttäjä

    Mä alan pikkuhiljaa olla varma, ettei tää aio syntyä ollenkaan vaan joudun vielä siihen sektioonkin, joka on edessä ellei tää kaveri suostu syntymään ennen laskettua päivää. Ja mä en haluu... enkä tiedä miten arjen saisi muka sujumaan sektion jälkeisen nostelukiellon kanssa, kun on kolme lasta.

    Mulla on ruokahalun kanssa ongelmia ollu viime päivinä, vaikka tähän asti ruoka on kyl maistunu hyvin. Nyt ei tunnu nälkä tulevan ollenkaan, ja pakolla yritän saada jotain syötyä siltä varalta, että tää kaveri päättäiskin syntyä, ja eihän musta synnyttämään oo jos en syö mitään päiväkausiin. No, onneks joitakin ruokahimoja on tallella, esim. ruisleipää oon himoinnut jonkun aikaa kauheesti, ja syönytkin sit. Häpyluun alue on koko ajan kipeenä, johtunee siitä että vauva on tosi alhaalla. Ei ainakaan helpota oloa.
  11. Inkivääri Tuttu foorumilla

    Kaika: En kyllä panisi pahakseni, jos olisit oikeassa. :D Täytyy varmaan pakata sairaalakassi loppuun varmuuden vuoksi. :)

    Ksmirre: Täällä on peukut pystyssä, että tyyppi päättää syntyä ihan omin avuin etkä joudu siihen sektioon!
  12. Kaika Rakastunut foorumiin

    Täällä taitaa tapahtua jottai... On koko päivän supistellut ja sen verran napakasti, että olen jo äitiänikin varoitellut. Eilen illalla heiluteltiin peittoa ja tänään aamupäivällä oltiin 1,5 tuntia lenkillä miehen kanssa. Loppu matka oli jo todella tuskaista. Sit pari panadolia naamaan ja unta kehiin. Sain unen päästä kiinni, mutta supistelut jatkuivat heti, kun nousin pedistä. Vähän ruokaa ja juomaa, suihku ja nyt makailen sohvalla ipadin kanssa ja koko ajan supistelee. Vähänkö jännää! Saas nähdä, tarviiko mennä huomenna äpolille diabeteslekurin kontrollikäynnille ;) Ksmirre: mä pidän sulle peukkuja, ettet leikkaukseen joudu!
  13. Ksmirre Peruskäyttäjä

    Jospa ne teidän peukut auttais edes jotain - yhtään minkäänlaista merkkiä ei oo siitä, että kaveri aikois joskus uloskin tulla. Ei ainuttakaan supistusta ollu (enpä tosin oo niitä odottanutkaan, kun ei niitä ollu aiemmissakaan raskauksissa ennen kuin synnytyksen oikeesti ollessa käynnissä), ja kun ei oo ollu lääkäriä, ei mitään tietoa siitäkään, onko tuolla alakerrassa tapahtunut jotain vai ei. Muuten vaan on tuskallisen hankala olo koko ajan, ja 2 viikkoa ja 3 päivää laskettuun aikaan kuulostaa IKUISUUDELTA. Ja varsinkin, jos se ikuisuus päättyy sektioon, koko ajatus kuulostaa lähinnä maailmanlopulta.
  14. ViuVau Peruskäyttäjä

    Laitanpa tännekkin nyt kuulumiset. :)

    Meille syntyi 1.3.2012 klo.13.45 tummatukkainen prinsessa. :)
    Viikkoja mulla oli sen 36+6 kasassa ja siihen nähden tulikin hyvän kokoinen emäntä. :) 3230g ja 49cm täyttä rakkautta. <3
    Nyt vaan tosin nuo bilirubiinit on kohollaan ja valohoidossa on, onneksi kotona. :) Saatiin sairaalasta semmonen BiliBed kotiin ja hoitaja tulee kotiin nyt sitten aamulla mittaileen noita arvoja ja punnitseen pikkuisen. Syöminen on myöskin vielä hieman uuvuttavaa pikkuiselle ja ei oikeen pitkiä aikoja jaksa syödä tissillä eikä olla hereillä. Joudun muutaman tunnin välein herätteleen syömään. Annan myöskin korviketta hieman lisäksi että sokerit pysyy kurissa ja pikkuinen saa tarpeeksi maitoa.
    Mutta muuten täällä kaikki hienosti ja uutta arkea opetellaan kovasti nyt nelistään. :) Isosisko tosin on välillä hirmu mustasukkanen. Hassu.. :D

    Tässäpä meidän kuulumiset. :)

    Tsemppiä kaikille massujen kanssa oleville!!! :) <3
  15. Kaika Rakastunut foorumiin

    Onnea ViuVau! Enpä ole ennen kuullutkaan, että kotona pääsee hoitamaan keltaisuutta. Sehän on ihan mahtavaa!! Kotona on aina paras. Kuinkas Ksmirren vointi on - minkäänlaisia merkejä synnytyksestä? Nii, mun piti jo aiemmin kysyä, että miksi sun synnytystä ei käynnistetä? Ettet joutuisi siihen sektioon? Täällä ollaan jo hereillä klo 2, eikä unest tietoakaan... Josko ne supistukset sieltä taas alkaisivat ja pääsis jo synnyttämään :D
  16. Sky Aloittelija

    Täällä ei toivottavasti tyyppi ole vielä tulossa ulos. Olo on upea, ilma on ihana ja lomailu töistä tekee hyvää :) Turvotusta ei ole tullut onneksi, johtuu varmaan siitä, että miekkonen hieroo jalat joka ilta ja vettä juon 3litraa päivässä. Ensimmäinen lapsi meni kaks viikkoa yli ja toivon tämänkin kohdalla menevän niin kätevästi, ei tarvi alkaa kotona pähkäileen millon sairaalaan lähtisi. Kaikki on kyllä valmiina, kun eihän sitä koskaan tiedä milloin tämä rumba lähtee käyntiin. Supistuksia en huomaa, myllerrystä ja hikkaa senkin edestä :) Maha on vielä aika pieni, mutta selkeästi nyt kasvaa nopeampaa. Onneksi on tullut ostettua mekkoja ja isoja sukkahousuja, niin ei jää vaatteista kiinni ulos lähteminen :D
  17. Kaika Rakastunut foorumiin

    Täällä on vieläkin toiveet korkealla - taitaa olla se latenssivaihe meneillään, jos pitää oikein alkaa nimeämään tilannetta. Kävin ä-polilla ja eilisen aikana oli tapahtunut: vauveli ihan laskeutunut ( lääkäri tunsi pään tutkimusta tehdessään..), reilu 2cm auki ja ihan vähän reunaa jäljellä :D Ette arvaa kuin kiva oli kuulla, että vielä voi luottaa oman kropan tuntemusten tulkitsemisessa itseensä. Nyt mä menen torkkumaan, jotta jaksaa taas supistella iltalenkin jälkeen...uimaan en saa enää mennä, joten vaihdoin uintitreenit kävelylenkiksi. Mitens muilla on voinnin kanssa?
  18. Madie Ihastunut foorumiin

    Tsempit Kaikalle! Ihanaa, että jossain päin tapahtuu ;) Onko sulla muut lapset syntyneet näin aikaisilla viikoilla? Vaikka eihän niillä välttämättä ole mitään yhteyttä. Mulla syntyi ensimmäinen 38+6, mutta tämä jääräpää ei taida tulla ulos yhtä reippaasti. Se päivä olis nimittäin huomenna..

    Onnea ViuVaulle täälläkin vielä! Voi että mä yllätyin niin noista uutisista torstaina, kun edellisenä iltana oltiin käyty syömässä ja en olis osannut aavistaakaan, että joku siitä porukasta synnyttäisi seuraavana päivänä. Oli kyllä mahtava juttu :)

    Ksmirrelle tsempit kipujen kanssa! Jospa se vauva sieltä pian tulis. Mä kyllä niin samaistun noihin tunteisiin. Vaikka mulla ei olekaan pelkoa joutua sektioon (ainakaan luultavasti) niin kyllä joka ikinen päivä tuntuu aivan äärettömän pitkältä. Hermot tässä meinaa mennä.

    Täällä tullut kivuliaita supistuksia neljänä iltana peräkkäin. Mutta aina ne loppuu! Ei enää jaksaisi. Varsinkin kun joka kerta iskee se sama stressi, että joko täytyy soittaa esikoiselle hoitajaa vai odotellaanko vielä. On nimittäin hankala arvioida, että mikä tilanne on kahden tunnin päästä, kun hoitajat saapuisi paikalle. Ei turhaa haluaisi soittaa, jos supistukset loppuu kun on niin pitkä välimatka, mutta en haluaisi kuollaksenikaan mennä yksin synnyttämään. Jos me otetaan esikoinen mukaan? :D Joo ei ehkä ole sallittua ja hieman voisi olla traumatisoivaa 1,5 vuotiaalle. Nyt melkein toivon, että synnytys ei alkaisi ennen perjantaita, jolloin esikoisen voisi saada mummulaan viikonlopuksi ja saisi lähteä rauhassa synnyttämään, jos sen aika koittaa. Mutta eipä se näin mene kuitenkaan. Ei varmasti synny tämä lapsi silloin, kun äiti niin haluaa vaan taitaa ihan itse päättää...
  19. TsN Peruskäyttäjä


    Onnittelut vauvautuneille!<3 ja tsempit synnytystä oottaville! :)  Itsekkin tähän jälkimmäiseen lukeudun. Kävinki tuonne neuvolapuolelle kirjottaan mun kuulumiset, epäilyt raskausmyrkytyksestä. Toivottavasti ei ois sitä. Nyt vaa pittää koittaa levätä (vaikiaa kun neiti sairaana ja itekki iha flunssasa ja kamalat liitoskivut ym) ja ottaa rennosti sen minkä pystyy. Toivottavasti eivät joutus käynnistämmään, toisaalta osi helpotus. Selviäis nyt vaa eka onko mulla se raskausmyrkytys vai ei. Verenpaineita pitäs mittailla tässä kotosalla ja huomena toimittaa pissanäyte labraan, ku tänää neuvolassa oli prot ++. Päätä särkee ym.. 

    Mutta hei, tsemppiä kaikille niin palio, enää ei tarvii meijän kenenkää kovin kauaa jaksaa näitä oloja. Ainaki itellä nii kamalat liitoskivut ja nivelkivut ja ihme juilimiset. Supistelleeki ajoittain mutta ei kovin napakasti. Pikkusen painoki arvioitiin tänään ku ultrattii nii oli vaatimattomat 3774g, kun neiti oli syntyessään 3312g. Toivottavasti tää ei menis kovinkaa palio yli. Ultraaja sano myös, että istukkaki alkanu kalkkiutua vähäsen, mutta ei haittaa mittää ku ollaan jo näin loppumetreillä. 
  20. milin Peruskäyttäjä

    Onnea ViuVaulle!! :)

    Mukava lukea et niin monella alkaa pikku hiljaa tapahtua jotain! Jospas täälläkin. Neuvolassa käyty tänään ja on jo vauva laskeutunu nii alas ettei ihmekään et mulla on hankala olo ja pienikin pissamäärä tuntuu et lorahtaa housuun jos ei mene heti vessaan.

    Toisaalta mä en nyt toivo että tää syntys, mä oon viikon verran nukkunu sellasta 2-4 tuntia yössä ja alan olla aivan poikki. Pari viime yötä on tullu vaan itkettyä ja tänään vielä lisäks koko aamu ja neuvolakäynti ku olo on niin uupunu enkä ymmärrä mistä se johtuu etten saa nukuttua. Joka yö torkahtelen sillon tällön puoli tuntia - tunti ja taas oon hereillä jonku tunnin.. Tyttö meni mummillensa hoitoon et saan levähtää ja neuvolasta aikoivat hankkia mulle lääkäriltä reseptin Opamaxiin (?tai joku sellanen) et saisin kerättyä voimia ennen synnytystä. Lisäks meillä tuo neitonen on alkanu huutamaan öisin ja nukkumaan tosi levottomasti, on melkeen keskustelun paikka kunhan mies tulee kotiin jos se siirtyis muutamaks yöksi patjalle tytön huoneeseen.. Pelottaa kyllä aivan mielettömästi mitä sit ku vauva syntyy, tää on vasta alkusoittoa ja mä oon jo nyt aivan uupunu!

    Jospa se aurinko paistais tänne risukasaankin vielä...Tsempit kaikille! :)

Jaa tämä sivu