Lokakuun rupattelut

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Gatusa
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mulla tais alkaa joku pesänhoitovietti kun aloin sisustamaan :oops: ostin uuden maton ja nyt aloin katselemaan kylpyhuone kalusteita, ne kun pitäs uusia että sais paremmin säilytystilaa kylppäriin. Muuten vaipat ei mahdu mihinkään järkevään paikkaan :grin löysinkin yhdet aika kivat ja kohtuuhintaiset,nyt tää suunnitelma pitäs sit saada myytyä myös mun miehelle. ..ei taida pelkät vaipat riittää syyksi o_O
 
Täälläkin on kauhee sisustusvimma käynnissä! Harmi vaan kun lompakko ei oo ihan suotuisa nyt kaikille hankinnoille mitä on mielessä..

Osaisko muuten kukaan vinkata mistä löytäis kivan suojelusenkelitaulun? Olen sellaista etsiskellyt pinnasängyn päätyyn seinälle, muttei tule vastaan sitten millään.
 
Sapiisakki: mä taas kanssa eilen ihmettelin kun miehen tuttava (minä nähnyt sen siis kaksi kertaa elämässäni aikaisemmin) kommentoi, että ei sulla kauhean iso maha ole! Oli iso tai pieni, niin onko sitä pakko kommentoida, vieraatkin ihmiset? Ei se masu ole yhtään enempi yleistä omaisuutta nytte raskaana ollessakaan kuin normaalistikaan. Ei sillä, ettenkö mä olisi ylpeä vatsastani ja tykkään mun masusta, mutta mitä se kenellekään kuuluu onko se iso vai ei.
 
Mä olen valtava enkä saa kommetteja, en sitten niin minkäänlaista. En sukulaisilta enkä lähikaupan tädeiltä enkä perhekerhossa... Oon ollu ihan varautunut henkisesti näihin, ja sit ei mitään!? :) täh? :)
 
Citrus: Niin, sitä minäkin ihmettelen, ihan kuin mä voisin sanoa kommentoivalle, että joo, on sullakin tota vatsaa kertynyt tai kannattaisko syödä vähän enempi kun napa on jo selässä kiinni. Ihan yhtä henkilökohtainen tämä raskausvatsa on. Se on mun vatsa, se on pikkuisen koti. Ja kaiken lisäksi se vatsa on ihan ihme paikka, siellä kasvaa ja kehittyy meidän vauvelit, ei se ole mikään yleinen näyttelykohde, vaikka sitä ei voikaan peitellä.
 
Ainoa kommentti josta olen loukkaantunut tai ärsyyntynyt, tuli mun serkulta. Vauvamaha oli just sen verran kasvanut, että oli mielestäni jo selvästi isompi kuin muuten ja vähän ihanan pyöreä. Ja sanoin serkulle, että on niin ihanaa kun maha rupeaa näkymään. Se totesi siihen, että ei se kyllä vielä oikeestaan näy. Että niin pieni vielä. Voi että otti päähän... Kun olin odottanut raskauden alusta asti että se näkyis, ja sittenkin se latistetaan noin.
 
Tosta Anjuskan viestistä tulikin mieleeni oma kokemukseni kesältä, jolloin vatsa alkoi mielestäni selkeästi näkyä ja mainitsin siitä isälleni kun nähtiin. Hänen kommenttinsa kuului sitten jotakuinkin näin "nojaa, kyl tosta vielä voi ihan hyvin luulla että oot vaan lihonnu..". Jaa, tosi kiva :D
 
Mulla oli yks työkaveri, joka sanoi mulle heti kun kuuli mun olevan raskaana, että näkyyhän se jo, vaikka ei näkynyt minnekään :) On se vaan jännä juttu, että mielelläni yritänkin välillä olla puhumatta raskaudesta, ettei sitten sanota, ettei muuta puheenaihetta ole, niin sitten muut kääntää sen väkiste mahan kokoon ja siihen onko se iso vai pieni laskettuun aikaan nähden :)
 
ja ai että sekin ärsyttää, kun osa hokee sitä että *kyl hän pystyi tekemään oman raskauden samoilla viikolla sitä ja sitä*! No kun kaikkien raskaus vaan ei mene saman kaavan mukaan, prkl! Ja yleensä tuo kommentti sanotaan sellaiseen sävyyn, että hiton laiskimus ala touhuta, kun hänkin on pystynyt touhuamaan viimeisille päiville asti. Ainakin sellainen olo tulee, että tässä pitäis joku ihmeen super ihminen olla vaikka raajat taivu enää mihinkään ja tuntuu että vauvan pää on jo jalkovälissä, hyvä että saa vielä kengät jalkaa. Kai täs pitäis jotain helvetin maratooonia vielä pystyä juoksemaan joidenkin mielestä :oops: Ugh, kylläpä helpotti kun sai avautua! :smiley-angry016
 
jo ihan peruskuva joka raskaana olevasta annetaan on nainen jolla on supermies viitta päällä!siksi kaikki olettaa että kun on raskaana ni wow mitkä voimat ja energiat ja touhu intoilu alkakoon!julkisuudessakaan puhuta juurikaan alkupahoin voinneista saati liitos-selkä-lonkka säryistä,liian aikaiseista suppareista,unettomuudesta...kyllä odottavan täytyy jaksaa kun on niin hekuvan näköinen ja varsinki "kultaisessa keskiraskaudessa" mennään pää kolmantena jalkana! jos vaikka katsoo nyttenkin telkussa pyörivää erilaiset äidit,ei kukaan viimeisillään oleva äiti ohjelmassa sanallakaan mainitse mistään yllä mainituista,hehkuttavat vain kun on niin ihanaa,siksipä minusta todella ärsyttävä ohjelma niin epärealistinen...sitten niistä jokainen palaa laitokselta hymyssä suin ja juoksevat heti maratoonin ja lenkkielevät metsässä ja elävät jälleen "supernaisen"elämää...ohjelmassa taas realiteetti puuttuu..mainitaanko mahdollisista tikeistä alapäässä,uimarenkaasta jonka päällä joutuu istumaan ekan viikon,jälkisupistuksista,vuodoista yms..saati sektiohaavasta--sehän on sama kuin pipi sormessa silti tehdään kaikki heti tunnipäästä ja täysillä!

jos realistiset asiat olisi esim tvssä päivittäin ohjelmissa voisi muuttua ei raskaana olevien oletukset raskaana olevien jaksamisesta ja ehkä tyhmät kyselyt ja ihmettelyt jäisi mölisemättä ihan vain siksi kun ei voi tietää kuinka esim kipeetä tekee mikin asia.

perkuleen mahan tökkijät ja kyselijät!:spamani
 
Mutta kyllä niitäkin löytyy, jotka valittaa joka hemmetin asiasta!
Enkä tarkoita tätä ketjua, vaan yleisesti.
Raskausvauvat yleensä lisääntyy raskauksien myötä ja varmsti kolmas ja neljäs raskaus on vaikeampi, kuin eka ja ikääkin on mahdollisesti 10vuotta enemmän.
Itseä välillä niiiiiiin paljon ärsyttää, kun on hoidettavana 5 kpl 1-8v. lasta päivisin, oli sitten miten vaivainen tahansa. Talon lämmitykset yms yms kotityöt ja ulkoilut monta kertaa päivässä, pukemiset, riisumiset jne. Ja toisilla on niiiiiiiin vaikeeta, vaikkei ole kuin itsensä hoidettavana.
Korostan vielä, etten puhe tästä joulukuisten ketjusta, vaan vaikka esim mun 24v siskosta, joka juuri sai vauvan. Kyllä minusta on vähän huolestuttavaa, että 24v on niin huonossa kunnossa, ettei pysty kun valittamaan..
Mitenhän hän meinaa seuraavan raskauden jaksaa, kun on siinä sitten lapsikin hoidettavana. Sitä kun ei voi kaappiin laittaa ja mennä itse sohvalle voivottelemaan.
Tietenkään raskaana ei ole sama olo, kun ei-raskaana, mutta joka vaivasta ja tuntemuksesta ei tarvitse tehdä numeroa. Nainen kyllä pärjää!!! Miehiltä tämä ei onnistuisi :)
 
kieltämättä tuttu tunne tuo et porukka olettaa että kaikki tehää kuten ennenkin tai vielä tehokkaammin. mun ukko vertas mua omaan äitiinsä "ei mun äiti ikinä valittan kivuista, siellä hän pellolla töitä teki ja oli yks muksu selässä ja toinen vatsassa." toinen kuuluisa oli "mun veljen käly kävelee normaalisti kilsa tolkulla terveyskeskukseen tms pitää päiväkotia jossa hoitaa oman lapsen lisäks viel muitten lapsia eikä valita mistää vaikka lämpötilat on yli 40 astetta."
no minä en syntyn tässä maassa kuten he, minä en vain kestä niitä lämpötiloi samal taval ja mua ei kasvatettu pitää suuta kiinni kiltisti jos on kipuja, mistä ukko tietää että sen äidil ei ollu kipuja esim ku hänet on kasvatettu sillai et nainen on hiljaa ja tekee kaiken. mulla tuli kunnon liitoskivut yms varhasessa vaiheessa joten jos joillai ei tule niitä ni onnekkaita ovat. pitäs varmaa sit hoitaa oma synnytyski yksin kotona kuten hänen äitinsä aikoinaa joka monesti meni esim oliivipuun alle, laitto puhasta kangasta maahan pehmukkeeks ja synnytti yksin, ei sairaalaa ei mitään, leikkas ite napanuoran, puhdisti vauvan jne.
 
Kyllä se vähän niin on, että sitä jaksaa, kun on pakko jaksaa ja sellaiset joiden ei ole tarvinnut ennenkään jaksaa, eivät välttämättä edes ymmärrä miten paljon työtä esim. pieni lapsi tuo tullessaan. Itseni se ainakin yllätti ja tunsin joutuvani vähän liiankin lujille, koska jäin yksinhuoltajaksi ja minulla oli keskivaikea masennus. Onneksi vanhemmat asuivat lähistöllä ja minulla oli hyviä ystäviä. Nyt on tilanne aivan toinen ja odotan innolla, että pääsen taas hoitamaan pientä vauvaa. Minulla on mies apuna ja poikakin on jo niin iso, että pärjää aika hyvin ilman jatkuvaa valvontaa. Kyllä tilanne olisi toinen jos esikoinen olisi vielä taapero. Toisaalta jos vielä yhden lapsen teemme, niin se olisi tehtävä aika pian, kun alkaa jo tuo ikä painamaan...
 
Löytyy juu valittajiakin ja omasta lähipiiristäkin muutama, mutta niillä se on selkeästi vaan jotain huomionhakua, kun saattaa jaksaa mennä salille, muttei voi lähteä kuitenkaan kävelylle kun supistaa? No ehkä se sali liikunta on sitten jotenkin kevyempää kuin kävely :laughing002 Haen puut joka päivä sisälle ja talo meillä lämmitetäänkin vain puilla, hoidan koirat, kenneltilat ja lihakanit ja kaikki muut kotityöt siihen päälle. Toki mies on auttamassakin, ettei yksin aina tarvitse kaikkea tehdä. Käyn myös vielä töissä, mutta kaiken tämän lisäksi minun pitäisi jaksaa lähtee johonkin vitun jumppaan, lenkille tai jos nukun päikkäreitä niin ihmetellään kuinka voi väsyttää kun joku muu on raskaana ollessaan jaksanut vielä illalla lähteä johonkin helvetin jumppaan :angryfire
 
Joo se on totta, että talon ja lapset kun on hoitanut, niin ei käy pienessä mielessäkään lähteä lenkille tai selvinpäin baariin tai joihinkin juhliin istumaan jonkun seuraksi. Tai tarjoilemaan jonkun juhliin tai leipomaan 50 hengelle. Ei tod!!!
Mä aloin yksi ilta klo 21 vaihtamaan koko perheelle lakanoita. Olis varmaan kantsinu jättää aamuun.. Siellä mä tuhersin itkua kun en päässyt yläsängystä alas.
Mies yritti kysyä, että miksi ihmeessä mä niitö lakanoita rupesin just nyt vaihtamaan, kun nukkumaan pitäisi käydä.. No kun tuli sellainen fiilis, että perhe joutuu nukkumaan paskasissa lakanoissa, kun äiti ei saa sen vertaa aikaiseksi.. No joo. Voisi kai sitä itsensä päästää helpommallakin, mutta luonne ei anna periksi.
Kun on lapset halunnut ja lihakanit ja ison tontin ja vanhan talon, niin ne perkele hoidetaan! Toisaalta, eipä meillä ole hirveästi ketään, joilta edes pyytää apua. Totta kai joskus saa kun pyydetään, mutta että säännöllisesti, niin ei onnistuisi.
Ja jos on huono yö takana tai mystinen yöpahoinvointi vaivannut pikkutunneille, niin kyllä tekeminen takkuaa. Siis todella. Mutta se tarkoittaa sitä, että seuraavana päivänä on vielä enemmän hommia.
 
Sama meillä, itseppä on elukat ja vanha talo hommattu,niin ei auta valittaa ja en valitakkaan... paitsi kun putket pasahtaaa jäähän tulevaisuudessa ja vauvalla tulee just sillon ripuli :laughing002 nyt on ollut hirveetä myräkkää pari päivää, niin kyllä on kuntoilusta käynyt puiden kanto ja talon lämmitys kun tuntuu että nurkat oikein viheltää tuulen voimasta :laughing002
 
Tiedän tunteen :) mutta eipä tule hometta, kun ilma kiertää ;)
Puuhellalla on kyllä ihana tehdä ruokaa, ja samalla lämpiää keittiö hetkessä :) mutta vaikka kuinka lämmitöt ja lämmität, niin lattiat on aina ja ikuisesti kylmät
 
kyllä täytyy sanoa et nostan hattua teille rosita, lituliina ja muut. ite nyt oon jaksan kaikkea vähä paremmin ku lämpötilat laski alle 30 asteeseen vihdoin kuukausien odottelun jälkeen ja kotityötki onnistun vihdoin paremmin, skandinaviassa ehkä ilmaston puolest ois helpompaa mulle vaikka talvea en kestäkään terveyden puolesta, se todettii mulle jo lapsena lääkärin toimesta.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top