Lokakuun leuanlouskutukset

Ihan ekaksi: meemille kovasti tsemppiä! Ei kyllä ole mukavaa tuommonen. Itselläni ei ole mitään tällaisia omakohtaisia kokemuksia, mutta aihetta joskus opiskelleena ja muutaman ystävän kertomuksia kuulleena voin vain todeta, että kunnioitustahan ei voi vaatia, vaan se pitää ansaita. Se, että joku ihminen sattuu olemaan toisen ihmisen äiti/isä/setä/serkku/sisko/muu sukulainen/tms ei yksistään tarkoita sitä, että häntä pitää kunnioittaa ja kohdella häntä jollain tietyllä tavalla. Kyllä kunkin ihmisen pitää kunnioituksensa ansaita. Älä siis kuuntele ollenkaan tuommoisia väitteitä! (Tiedän, että se on vaikeaa, varsinkin oman isän ollessa kyseessä, mutta yritä pysyä jämäkkänä, oman ja vauvan terveyden vuoksi)

Sitten omaa napaa (asian vierestä): VIHDOINKIN olen saanut nettiyhteyden tänne uuteen asuntoomme!! Muutettiin siis 29.9. ja tänään sain vihdoin yhteyden ulkomaailmaan! [;)] Tilasin (töissä) netin kautta tänne Soneran laajakaistan jo viikkoa ennen muuttoa, eli joskus 22.9. tms ja se piti tulla asentamaan tänne 11.10. Silloin jo raivostutti suunnattomasti, kun olisi pakko selviytyä niin kauan ilman nettiä, mutta ajattelin, että kai mä ny kykenen, ku töissä kuitenki pääsen sit sähköposteihin yms juttuihin käsiks. Mähän siis töitten lisäks myös opiskelen yliopistolla ja mulle netti on ihan ehdoton näitten tehtävien tekemisen ja palauttamisen kannalta.

No eilen, siis 11.10., tuli sit vähän ennen puolta päivää tekstari puhelimeen, että valitettavasti netin asentaminen viivästyy ja se asennetaankin vasta 15.10. ELI PERJANTAINA!!!! Mä soitin heti Soneran asiakaspalveluun, ja sanoin, että sori vaan, mutta tää ei käy laatuun, vaan mä TARVIIN sen nettiyhteyden NYT HETI!!! Sieltä vaan leviteltiin käsiä, ja sanottiin, että ei voi mitään, kun ei oo Soneran oma asentaja, vaan joku alihankkija, ja he ei voi niitten aikatauluille mitään.

Siinä vaiheessa mä otin ja lähdin Isoon Omenaan, ja kävelin ekaks dna:n kauppaan, josta ei pystytty ees mokkulaa myymään mulle (niillä on joku katko uusien sopimuksien tekemisessä keskiviikkoon asti). Menin sit naapuriin Elisaan ja sieltä sanottiin, että mitä tarvit? ja lyötiin paketti kouraan, jossa oli sit HETI toimiva kaapelimodeemi ja samalla sai uuden digiboksin (joka meidän ois muutenki pitäny tässä ostaa, kun vanha hajos)!! Mä otin paketin ja soitin Soneralle, että pitäkää nettinne, en halua sitä enää! [:)][:)]

Ja nyt siis siirtelin laatikoita sen verran, että sain koneen auki ja modeemin paikalleen tähän kirjoituspöydälle, ja avot! netti toimii moitteettomasti!! [:)] Kyllä on NIIN hyvä olo nyt!

Sit vähän jotain ihan asiastaki: Mun masussa on kyllä nykyisin SEMMOSET jumpat menossa, että pois alta! Pieni siellä heiluu ja potkii niin että koko maha pyörii ja heiluu sen mukana [:D] Näyttää tosi hassulta! Ja tämä siitäkin huolimatta, että äiskä on tässä ollut flunssassa jo toista kertaa kahteen viikkoon, ja just nyt tuli sit ilmeisesti se tauti, joka oli ensin mun tädillä ja sit mun äidillä, jossa lähtee siis ääni ihan kokonaan. Musta kuuluu vaan semmosta ihme kähinää. On muuten tosi sexy ääni! [:D][:D]

Viime keskiviikkona illalla mua alko huippaamaan kovasti, ja torstaiaamunaki vielä heitti päästä siihen malliin, että soitin tähän mun uuteen neuvolaan ja sain samalle päivälle ajan klo 13. En siis menny torstaina töihin, kun oottelin sitä neuvolakäyntiä ja siellä erittäin ystävällinen ja mukava terkkari oli sitä mieltä, että nyt oon to ja pe omalla ilmoituksella sairaslomalla töistä ja lepään kotona ja että huimaus todnäk johtu joko tulevasta flunssasta tai sitten ylirasituksesta/stressistä (muutto, työt, opiskelut, tavaroitten purku ymsyms). Tein näin ja varattiin sit jo heti aika tämän viikon torstaille uuteen kontrolliin. Maanantaina mun piti sit kattoa, että miltä itestä tuntuu, jaksanko mennä töihin, ja jos en jaksa, niin käyn hakemassa lääkäriltä koko viikon sairaslomaa.

No maanantaina, siis eilen, olis muuten ollu ihan hyvä olo, mut flunssa tosiaan sit tuli päälle. Nokka oli ihan tukossa ja veto pois kokonaan. Kävin työterveyslääkärillä, joka (ihmetellessään, että etkö sä jo pääse äitiyslomalle) kirjotti ma-to sairaslomaa ja sano, että otat rauhallisesti ja käyt vaan perjantaina tekemässä vähän töitä. [:)] Olen siis nyt sairaslomalla, ja ihan hyvä juttu, koska tänään ei tosiaan oo ääntä tullu enää ollenkaan! [:@]

No, kattellaan miten perjantaina sit käy... Kävi miten kävi tän asian kans, niin sillon kuitenki lähetään lapsen tulevan isän kans mun vanhempien luo, kun isällä on lauantaina synttäripippalot, joihin on tietty pakko osallistua. Bussilla mennään, enkä kyllä yhtään innolla odota sitä neljän tunnin bussimatkaa...[&:] Voi häntäluu-parkaa... jo etukäteen!

Mut eipä täällä nyt sit muuta! [:D] Ois ollu paljon kommentoitavaa vaikka mihin juttuihin monena päivänä, kun oon täällä palstalla roikkunu kännykän nettiyhteydellä, mut kun en vielä oo kertaakaan onnistunu sillä kännyllä mitään vastaamaan näihin viesteihin, niin oli pakko oottaa tätä nettiyhteyttä. Nyt sit kerralla vähän enemmän! [:D] Kiva jos joku jakso lukee!
 
Siis voi Sonera! Mulla joskus kans ollut "hieman" ongelmia sen kanssa, niin netin kuin puhelimenkin. Ihan huippu oli joskus neljä vuotta sitten kun olin muuton yhteydessä sitten siirtänyt nettiliittymäni uuteen kotiin. Tämän piti kestää vain kaksi viikkoa kun taas uuden liittymän avaaminen kestää sen neljä viikkoa. No viikot kuluu eikä mitään tapahdu, asiakaspalvelussa käsittämättömiä tumpeloita, asia junnasi paikallaan. Sitten lopulta tuli soittoa juhannusta edeltävänä torstaina, että maanantaina voidaan tulla asentaa. Kyselin sitten että no mihinkähän aikaan sitä sitten oltais tulossa, tuolloin olin vielä 8-16 työssä. Vastaus: "yheksän ja viiden välillä" Olin että pitääkö mun nyt sitä varten sitten ottaa töistä vapaapäivä ja istua kotona odottamassa kun joku äijä ehkä saapuu joskus maanantain aikana. Sieltä nuori mies sitten vastasi, että eikö sulla oo vaikka lapsia, jotka vois sitten olla kotona avaamassa oven. Vedin syvään henkeä ja kerroin, että kuten niistä mun papereista näkyy, olen 19-vuotias, että eipä mulla ole vielä kovin montaa sen ikästä muksua, jotka jättäisin kotiin yksin odottamaan nettiasentajaa. Sitten se onneks sai luvattua, että se asentajasetä tulee heti aamulla ekana mulle, ni voin siitä sitten lähteä töihin. Mutta joo. Sonerasta ei hirveesti hyvää sanottavaa. Yhteydet toimii kyllä hyvin, sitten ku ne joskus saa, mutta asiakaspalvelussa on vielä kehittämistä.

meemille tsempit! Itsellä ei ole ollut täsmälleen samaa tilannetta, mutta vastaavanlainen. Perhesuhteet on mitä on ja niitä on nyt sitten tässä raskaudenkin aikana joutunut setvimään ja kyllä on muuten ottanut aivoon ja voimille. Nyt olen onneksi päässyt jonkinlaiseen rauhaan itseni kanssa, että en ota stressiä tosta asiasta. Se ihminen, jonka kanssa on vielä välit setvimättä on sellanen, jota en edes halua elämääni, mutta olosuhteiden pakosta joudun olemaan tekemisissä. Olen päättänyt, että olen yhteistyökykyinen, mutta en oma-aloitteinen. Keskityn nyt tähän raskauteen ja äitiyteen, siinä sivussa vähän tohon kilpirauhashässäkkäänkin. Ei nyt oikein liittynyt mitenkään sun juttuun, mutta toivon sulle paljon voimia tuohon tilanteeseen. Suku on todellakin pahin. Ne jutut ei koskaan ole helppoja.

Niin ja Evelle tietysti paljon onnea muutosta! Muuttamisessa on ihanaa se uutuus ja muutos itsessään, mutta se itse työ siinä on kyllä niin jostain syvältä.

MÄÄ SAIN MUN ESSEEN VALMIIKS JEE!!!! [:D] Kolme kirjaa pitäs vielä tenttiä ja ainakin siis lukea ennen äitiyslomaa. Ei haittaa, vaikka pitäskin sitten käydä itse tentit suorittamassa siellä loman puolella, kunhan suurin aivotyö on tehty sitä ennen [:)]
 
Mieli alkaa täällä olla astetta rauhallisempi, mutta ahdistaa silti. Millä ihmeellä voin unohtaa sen, että oma isä haukkuu mm. satuilevaksi idiootiksi? Supistukset ei sen sijaan meinaa hellittää. Supistaa vähän väliä. Sängyssä olen maannut hyvän aikaa.

Eilen illalla ekaa kertaa mulla oli verenvuotoa. Ihan kirkasta verta. Olen sopinut itseni kanssa, että se tulee jostain peräpukamista tai jostain. Ainakaan suoraan en pysty sanomaan, että lähde olis synnytysreitti. Tosin ihmetyttää vaan kun ei ole ollut mitään oireita peräpukamista tai mistään ja silti vuotaa. Vuotaa siis edelleen tänään. hmm...
 
Meemi, nyt soitat sinne sairaalaan.. Kättärilläkö kävit sillon aiemmin? Tuo verenvuoto yhdistettynä sun muihin oireisiin (supistelut ja pehmennyt kohdunsuu) ei kyllä kuulosta hyvältä. Eikö ne ois ottanu sut sinne jo aiemmin? Mun mielestä pitäs kyllä käyä tsekkaamassa tilanne.
 
juu, meemi, mä oon kans sitä mieltä, että nyt soitat sinne kättärille (tai mikä ikinä sun synnäri olikaan) ja heti! Jos ei muuten, niin oman mielenrauhan vuoksi!

Kiitos Pääskynen! [:D] Oli kyllä ihanaa kun sai muuttaa uuteen ihanaan asuntoon, (jossa on OMA SAUNA!!) mutta siis tää kaikki muuttoon liittyvä homma mitä pitää tehdä ennen ja jälkeen, on kyllä niin syvältä. Meinaan siis pakkaaminen ja purkaminen. Mut on ihanaa kun saa tavarat sit järjestykseen ja kaikki mahtuu tänne (asuin ennen yksiössä, joten ainakin puolet mun kamoista oli aina jossain varastossa). Ja ihanaa kun saadaan nyt sit asua miehen kans samassa asunnossa, niin nähdäänkin helpommin [:)]. Kun nää tavarat vaan siis lentelis nyt omille paikoilleen ilman mua, niin... [;)]

Ja Soneraa en kyllä enää ees harkitse, en puhelimeen enkä nettiin.[:D] Äänestin jaloillani.
 
oi onnea paljon EVE78 uuteen kotiin.. on varmaan ihanaa kun pääsi uuteen kotiin ennen lapsen syntymää. [:)] itellä ei ole kokemuksia sonerasta mutta saunalahti on käyny mun hermoille samanlailla, tosin kännykkä liittymän kanssa.. Ärsyttävää

Hyvä PÄÄSKYNEN! hyvä että sait sen valmiiks.. [:D]

MEEMI kyllä sun nyt kannattaa sinne polille soittaa.. on hyvä selvittää kaikki ettei mitään ole..
 
meemi, nyt täytyy kyllä jo vähän ihmetellä sun omaa asennetta. Jos sulta tulee verta, niin se on joka ikisessä oppaassa kehotus ottamaan heti ja viivyttelemättä synnäriin yhteys. Vaikka olis turha hälytys, niin onpahan tutkittu. Mä en sano tätä ilkeesti, mutta jotenki nyt vaan ihmettelen, että sä "uskottelet"itelles sen olevan vaaratonta. Entä jos ei olekkaan? Ota nyt hyvä ihminen luuri käteen ja soita!

edit. mulla huono päivä tänään ja tulee vissiin vähä sanottua turhan agresti, jokainen toki kroppansa tuntee parhaiten.
 
Tässä taas vähän aikaa mennyt, kun ollaan lomailtu...
 
Olen jonkin verran yrittänyt lueskella mistä keskustellut. Siihen nukkumis asiaan voin kahden vuoden nukkumattomuudella todeta, että kummasti sitä vaan jaksaa. Johanna ei ole nukkuja missään vaiheessa. Mulla on tietysti ollut se ihana tilanne, että mun äiti on jo pienestä lähtien ottanut Johannaa hoitoon muutamaksi yöksi. Johanna oli ensimmäisen kerran 3 kk:n iässä yötä mummilassa. Hänelle oli yöksi pullo (jota aikas huonosti söi, mutta kun maistoi siellä olevan äidin maitoa niin meni) ja päivällä minä olin häntä syöttämässä. Tässä oli tietysti sen hyvä pointti, että minulta tuli hyvin maitoa ja sain pumpattua. Kyllä varmaan useimminkin olisin saanut Johannaa hoitoon, mutta en vaan ole raaskinut antaa... Parhaimmillaan Johanna valvoi yöllä klo 5.30 asti ja pääsääntöisesti nukahti vasta 3-4välillä yöllä. Ei tehnyt kyllä mieli ottaa neuvola yms aikoja aamuun ja aina kun joutui lähtemään heti aamusta niin silloin valvottiin. Johanna on edelleen aamu-uninen. Hän menee illalla aikaisintaan nukkumaan klo 22 ja usein menee puoli kahteetoista. Ei auta vaikka olisi ilman päikkäreitäkin tai oltaisi aamulla noustu aikaisin.
 
Meemi: Tsemppiä perheasioihin!
JA soita synnärille! Pelottaa ihan siun puolesta, itse olisin jo sekaisin huolesta [:o]
Tosin ymmärrän "kaikki on varmasti ihan hyvin, tämä varmaan johtuu.." ajattelun, itse lykännyt sillä monia lääkärireissuja jotka todellakin olisi pitänyt tehdä ihan vaikka varmuuden vuoksi.
(esim nyt hevonen tallas jalalle, enkä sillä pystynyt seuraavana aamuna tallaamaan. Silti piti lähteä töihin lypsämään lehmät vaikka kytkimen painaminen autossa ei ollut edes kipulääkkeiden jälkeen kuin kyynelten kanssa mahdollista)...

Nyt kaduttaa sillä jalka oireilee välillä todella ikävästi... Entä sitten vatsassa oleva lapsi... Jos se onkin jo ottamassa menolippua ulkomaailmaan, sillä olisi vielä tärkeitä viikkoja jotka olisi hyvä viettää äidin turvallisessa mahassa ennen syntymää..

Esimerkki nyt tosta omasta elämästä varmaan ihan "asiaan kuulumaton", mutta pointti se että HARMITTAA kun ei tullut mentyä tutkituttamaan missä vika.. Sekavaaaa, toivottavasti ymmärsitte mitä yritin selittää [:D]
minimerkillä: juuri vasta herännyt [:D]

_Edit_
Unohtu uniasiat sun muut [:)]
Unesta siis sen verran, että herään sen parin tunnin välein kun pitää vaihtaa asento.. Jota vaikeuttaa kokovartalotyynyn mukana siirtely kyljeltä kyljelle [:D] Vielä kun on parisänkypeitto joten kun kääntyy isäntään päin täytyy ujuttaa se tyyny sinne peiton alle [:D] Vessassa käyn 3-4 kertaa yössä ja kissoja herään käskemään kerran pari kun raapivat hiekkalaatikon seiniä ja se raivostuttaa todella kun on niinnnnn kevyessä unessa muutenkin [:@]

Sitten noista menkkamaisista kivuista, miullakin on niitä.. Perhevalmennuksessa sanottiin, että ne supistukset on menkkakivut potenssiin 100, joten ne varmaan erottaa.. Luulis ainakin :) Oon olettanu että nää kevyet jomotukset on vaan kun maha alkaa painaa ja selkää särkee jo koko raskauden ajalta muutenkin... Sitten sillointällöin (ehkä viitisen kertaa) on koko mahaa koskenut jotain 15 sek. ja mennyt ohi.. Se nyt ollut varmaan ihan supistus kun ovat tulleet lenkillä. Melkein "odottelen" niitä mahan kovettavia puppareita kun jotenkin tuntuu että tää mahan päällinen kerros on niin pehmee ettei tää varmaan kirveelläkään kovene [:D][:D][:D]
 
jep, asiaa on selvitelty synnärin kanssa, mutta nyt tilanne ok ja verenvuoto lakannut. Perjantaina äitipolille.

Sen sijaan mä olen ihan mielettömän väsynyt. Viime yö meni taas perinteisesti niin, että nukuin tunnin pätkiä. Alkuyöstä nukahdin melko hyvin uudestaan, mutta kolmen jälkeen en enää saanut unta ja valvoin siitä jonnekin puoli kasiin asti. Sitten menin takas nukkumaan ja onneks sainkin vielä nukuttua. Nyt on tosi uupunut olo. En tiedä onko mulle flunssa tulossa kun niistää saa jatkuvasti. Tämä voi kyllä olla jotain allergiaakin. Mä reagoin älyttömän herkästi esim. pölyyn yms.
 
Unohdin tuonne neuvolakuulumisiin kertoa senkin että keskusteltiin aika tovi niistä mun menkkamaisista kivuista niin hän totesi että kyllä ne on hyviä harjoittelusupistuksia. Ja on kuulema hyvä kun mulla on vertailukohtana ne todella kipeät ja vahvat, napakat, supistukset niin tiedän kyllä erottaa milloin on sellaiset supistukset kyseessä mistä pitää lähteä tarkistuttamaan kohdunsuu.
Mutta siis nämä kevyet, kivuttomat, supistukset mitä mulla on nyt päivittäin on hyviä koska kohtu nyt vaan harjoittelee kuten kuuluukin. Sanoi että yleensä ensisynnyttäjä ei niitä edes huomaa, mutta mun kohdalla on tullut muitakin juttuja jotka olen tuntenut todella aikaisessa vaiheessa että hän uskoo että nyt on kyse taasen siitä.
 
Sillon kun olin perjantaina kättärillä, sanottiin että ne mun kivut ei ole supistusta. Tai siis... mulla on kipeitä supistuksia välillä, mutta sen lisäksi mulla on ajoittain sellasta jatkuvaa, kiristävää, voimakasta, repivää kipua. Se siis voi olla päällä useita tunteja tai jopa koko päivän. Asennon muutokset on tuon kivun kanssa tuskallisia. Siitä lääkäri oli huolissaan ja yritti keksiä mistä se johtuu. Se ei kuulemma normaalia ollut. Pitää kuulemma nyt seurata, ettei ala kuume nousemaan tai mitään kun se voisi sitten viitata johonkin tulehdukseen vatsanseudulla. Tuo kipu siis tulee mulle aina rasituksesta. Enimmäkseen kävelystä. En pysty esim. 200 m kävelemään ilman, että tuo kipu alkaa. Joskus se alkaa ihan siitä, että tyhjennän tiskikonetta kotona tms. Eli paljoa ei tosiaan uskalla itseään rasittaa.
 
meemi: lisää tsemppiä siihen suuntaan niitten kipujen kanssa!
Mulla on lähinnä vaan epämukavia olotiloja kun vauveli tuolla kääntyilee ja painaa aina jotain ikävää kohtaa sisuskaluissa, ei siis varsinaisesti satu vaan tuntuu vaan inhottavalta. Ja supistuksia on, mutta toistaiseksi on olleet ihan kivuttomia. Ja ristiselkä ja lonkat alkaa olla kovilla, kun koko ajan on pakko nukkua just kyljellään, ja sängyssä kääntyminen ottaa koville, mutta ei vielä niin, että se varsinaisesti elämää haittais.

siitä huolimatta mä kyllä nukun ihan ok. Tai ainakin verrattuna teidän muutamien kertomuksiin... Mulla on kyllä aina ollu tosi hyvät unenlahjat [:)]. Herään siis kyllä yöllä muutaman kerran, kun on pakko kääntää kylkeä, kun paikat puutuu, mutta saan yleensä heti uudestaan unen päästä kiinni (ja huh, minkälaisia unia ne onkin![;)]). Vessassakaan ei ole tarvinnut ihan joka yö herätä käymään ja jos vaikka tarviikin, niin yleensä vain sen yhden kerran. Mulla on pään alla yks tyyny, jalkojen välissä yks iso tyyny ja kummallakin puolella mahan kohdalla (siis toinen tietty aina välillä selän puolella) yks tavallinen tyyny, eli se kääntyminenkin on melkoinen operaatio [:D][:D][:D]

Ja kiitos rock^peijpe! uusi koti on ihana [:)]! Ja viimeksi unohdin näköjään kirjoittaa, vaikka ajattelinkin, että hyvä Pääskynen! Esseet on niin syvältä, että todellakin nostan hattua sen valmiiksi saamiselle! [:)]
 
Hei, Meemi voimia ja jaksamista sulle noiden kivistysten ja kipujen kanssa! Toivon myös, että perhesuhteesi paranevat...jos ei nyt niin kaipa ajan myötä... Sitä kun ei valita voi mihin perheeseen sitä syntyy, mutta valita voi, miten omat lapsensa sitten kasvattaa!

Minullakin tulee noita rasituskipuja töissä ja varsinkin kun kävelen tai muuten yritän liikkua. Siis tarkoitus on tehdä mahdollisimman vähän mitään, mutta sehän on mahdotonta, kun on kirjakaupassa töissä ja yksin pitää ruokakassitkin kantaa kotia, koska mies on muuttanut Tampereelle. Välimatkaa on nyt n.200km ja näemmä onneksi tulevalla viikolla taas. Eiväthän ne miehet tajua millasessa elämänvaiheessa sitä on, kun lasta odottaa ja kroppa sekoilee muutenkin. Onneksi me naiset ollaan yllättävän kestävää sorttia; niin minä ainakin haluan ajatella. Ei se raskaus ja synnytys taitaisi miehiltä koskaan todellisuudessa käydä! [:D]

Siis kun en enää saisi taipua paljon, on työnteostani tullut entistä haastavampaa. Joskus on pakko laittaa vain hanskat tiskiin sanoa, että minä istun nyt paikoillani niin kauan kunnes oloni paranee. Näin käy ainakin ruuhkasina aikoina... Mietin vain, olenko oikeasti enää kovin hyvä työntekijä vai vain tällaisena riippakivi...

Kivut on yleensä jomotusta alavatsassa ja ristiselässä... Välillä sitten tekee niin pirua, että on vain lopetettava kaikki tekeminen. Ärsyttää vaan, kun ei saa edes huoneistoansa imuroitua, saatika kaikkia roskia roskikseen vietyä samaan aikaan. Kaupassakäynnit lisääntyvät, koska voin viedä vain pienen erän kerrallaan... Huoh...[8|] 200 m kävely... unta vaan!!!

No, onpahan hyvä syy olla laiskana! [:D]
 
Tuo on niin totta, että omaa menneisyyttää ei voi muuttaa ja siihen on turha jäädä märehtimään. Mutta sen sijaan tiedän, mitä en halua oman lapseni kokevan. Mun mielestä oli tosi hyvä, että koulussa just tänä syksynä oli aiheena lapsen hoito + kasvun tukeminen ja ohjaus. Paljon käytiin läpi lapsen fyysistä ja psyykkistä kehitystä, kasvatusta ja sen vaikutuksia. Paljon piti itsensä kanssa käydä prosessia ja miettiä myös ihan uudestaan vanhat jutut läpi, omat taustat. Ne kaikki kokeekin nyt vähän eri tavalla kun on itse tulossa äidiksi. Eli ison prosessin läpikäymistä on ollut tämä syksy minulla.

Mä olen nyt päättänyt, lapseni takia, keskittyä olemaan onnellinen tästä lapsesta, keskittyä OMAAN perheeseeni. Tietysti mulle on iso suru, ettei mun vanhemmat halua iloita mun onnesta, mutta tällä hetkellä ehkä on parempi mun ja vauvan voinnin kannalta, etten sitten ole ollenkaan heidän kanssaan tekemisissä. Viimeksi ihan tosissaan jälkeenpäin säikähdin, että miten vauva jaksaa, kun oli mulle niin ääristressaava se puhelu isän kanssa. En tiedä koska viimeksi olisin ollut niin vihainen. Mua alkoi oikeesti pyörryttää ja oksettaa siitä raivosta, mitä tunsin mun isää kohtaan. Vauva oli tosi levoton sen jälkeen, enkä yhtään ihmettele. Nyt haluan suojella sitä kaikilta tuollaisilta kokemuksilta jatkossa.
 
Eilen oli ultra ja nyt poju veteli painon kanssa vain vähän yli keskikäyrän eli tasottunu nyt ja edelleen normaalin rajoissa[:)] Seuraava ultra 9pv ja sillon katsotaan painoa uudelleen ja mahdollista käynnistystä jo..
Mulla oli paineet koholla ja pissassa valkuaista,jouduin verikokeeseen ja niissä ei ainakaan vielä merkkiä et ois myrkytys mutta neuvolassa nyt seuraavat tarkemmin paineita ja valkuaisen lisääntymistä..Eli loppuaika sit menee sairaalassa jos pissassa on valkuainen kahdella plussalla[&:][:(]
 
mitähän tättärälle kuuluu??

pitäiskö jo perustaa sellainen aihe kun syntyneet? johon ekaan viestiin tulisi syntymäpäivä, pituus, paino, tyttö vai poika, ja viikot syntymähetkellä tms? Samallailla kun oli joulukuun odottajissa se lista. Olen vaan seurannut tätä vau.fi keskustelujen syntyneet listoja niin suoraansanottuna ne on ihan peffasta jossa sitä listaa päivitetään pitkin poikin joka sivulla ja jokainen siis itse. Tosi hankala seurata. Ihan ekana kun on se lista niin sitä on kätevämpi seurata.

Ei kun oon sen takia miettinyt tätä kun on pelkona monellakin jo täällä että koska vaan tulee ipana maailmaan..

Muutamassa sivustossa oli muuten erikseen syntyneet kuvina, sekin on tosi kiva idea niin pysyy selkeämpänä sitten eri aiheet.

Voi vitsi, mun laskettuun aikaan ei oo enää kun vajaa yhdeksän viikkoa, olikohan 8+3 tai jotain [:)]
 
mitein tässä ihan samaa että mitähään tättärälle kuuluu.?

voishan mun mielestä sellasen peurustaa, olispa ainaki valmiina.. ANG1, mäki oon käyny selailee tuolla noita muita niin ne on aika sekavii kun lisäillää pitkin poikin aina joku nimi nii munki mielestä olis hyvä että olis tossa ekana se sitten.. kuka sen nyt sitten tekee.. PÄÄSKYNEN?! se on nii hyvä noissa jutuissa.. [:)]

äkkii se aika menee, varasin tänään ajan synnytyvalmennukseenki.. mainitsin sen tosin tuolla valmennus topicissa jo.. [:D]
 
Kannatan, että syntyneet ja kuvat eri aiheen alle :) Lisäksi lokakuisissa taisi olla erikseen vielä onnittelutkin [:)]
Tosiaan ihan älytöntä että laskettuun aikaan on enää reilu 2 kuukautta aikaa! [:)] Alkaa vähän jännittämään jo [;)] Eikä tosiaan olisi paha homma jo tuollaiset topikit valmiiksi kyhätä, kun pieniä saattaa alkaa maailmaan pian pyrkiä... Ei tarvitse sitten tuoreen äidin kun imoittaa, että tälläinen tuli [:D]


Laittelin tonne imetyspuolelle kyselyä rinnanlämmittimien käyttökokemuksista kun talvivauvat on kuitenkin tulossa ja utaretulehduksia paljon nähneenä en sellaista itselleni halua!! [:D][:D]
 
Sellanen listaus ois ihan paikallaan indeed, mutta sanoudun heti irti siitä hommasta [:)] Ihan vaan sen takia, että synnytyksen ja vauva-arjen lisäksi edessä on vielä noita kasvainhommeleita, niin keskityn näihin juttuihin ilman mitään paineita että pitäs olla päivittelemässä jotain. Mutta joku viiteliäs voisi sitä sitten väsäillä [;)]
 
Takaisin
Top