Lokakuun jutut

Täällä sitä ollaan kuumeessa ja lääkityksenä Tamiflu..Oireet täsmää ja töissä kuudella samat oireet. Kotona olen eristyksissä ensiviikon. Olo on kuitekin kuumeesta ja yskästä huolimatta suht hyvä, joten en ole yhtään paniikissa. Pakko oli ottaa lääkitys vastaan ettei tulis mahdollisesti sitä keuhkokuumettakin. Ihan satavarma diagnoosi ei ole kun eivät määränneet varmistaviin verikokeisiin mutta näillä ohjeilla mennään..
Vauva potkii kovasti ja sydämen pohjasta asti toivon että kaikki menee hyvin.
Rinnoista alko myös tulla maitoa ekaa kertaa..en tiedä johtuuko taudista, mutta aiemmin ei ole mitään tullut.

En jaksa nyt muden juttuja alkaa kommentoimaan, kun ei ajatukset tahdo pysyä kasassa, mutta oli sen verran pakko kävästä kertomassa missä mennään..
 
Onnea Ampun pikapullille!

Täällä myös hartaanoloinen tunnelma. Tupa täynnä pullantuoksua, kupissa pannukahvia ja paksusissa vahakynttilöissä liekki. Saunanpesäsätä kuuluu tasanen puiden riksahtelu. Ja mamma haukottelee tyytyväisenä ja ravittuna! Mies ehdotti pientä ulkoilulenkkiä tuonne illanhämärään järvenrannalle, ennen lauteille kipuamista. Siellä laiturin nokassa on niin karkean kaunista. Alastomat puut ja tyyni, upottavan tumma vedenpinta. Minä oon niin muuttunut maalaiseksi, monen vuoden harhailun jälkeen!

Ja sitten huomena kaupunginvilinään... Oikeille asioille! Meillä on se synnytyssairaalan tutustumis käynti. Tarkoitus olis päästä myös kätilön juttusille. Elikä pitää tänään vielä tehä pikkusen kotitöitä, että tietää mitä siellä haluaa sanoa! Minuu kyllä jännittää! Aamunkin meinasin alottaa ihan itkuhysterian vallassa. Ja mies kun hellästi kyselee, mikä taas vaivaa, niin siitäpä ne märinä hanat aukeaa! Vaikka onkin aikasemmin synnyttänyt, niin kyllä sitä aina herkille vetää tuo tulevan lähestyminen. Nyt varsinkin kun mulla on EKAA KERTAA RINNALLANI IHMINEN, JOKA JAKAA TÄMÄN KAIKEN! Se on niin käsittämättömän hienoa! Mua ei tälläkertaa jätetäkään synärin rampille ja kysytä perään, että kait sää siellä pärjäät?

SannaKoo. Just noinhan se menee! Ekas koko viikon hilpeenä kepittä paikasta toiseen. Mikään ei masenna, eikä väsytä. Sitte mies tulee kotiin töistä ja "sotkee" kuviot. Pelkällä telkkarin kaukosäätimellä. Yhtäkkiä et enää ite päätäkään JOKAIKISESTÄ asiasta. Höh! Sitä haluaa ja sitä ei kestä! Ja ehkä pohjalla on kuitenki viikon riennoista väsymys, joka purkautuu sopivsti kun se toinen tulee siihen lähelle.Ihanasti! No, vaihtelevaistahan tää on. Tuulta ja tuuria. Sitä vaan ei meinaa aina järellä kestää!

Pillusta. Tää naisen elämä on kyllä makeeta. Ensin reenaat paikat kiinteeks, että näyttää ja tuntuu hyvältä. Sitten tärähtää raskaaksi. Alkaa jumalaton paikkojen venyminen. Ja se mikä ei itekseen veny, sitä pitää oikeen kolmella sormella venyttää. Sitte kun se on niin löysä ettei napit auki uskalla vastatuuleen juosta, tulee viimenen rutistus ja parhaassa tapauksessa vedetää viimeisetkin kireydet veitsellä halki. Ja taas ommellaan toosaa kiinni otsalampun valossa. Ommellaan tai kursitaan ja pari tikkiä, kiitos vielä, isän mieliksi muutama ylimääräinen.

Semmosta tuli mieleen. Pyhäpäivän ratoksi!
 
Sape, hirveästi jaksamista ja parempaa vointia sinulle ja vauvalle! Tuota ei soisi kenenkään odottavan kohdalle ja sinulle meni huono säkä käymään. Onneksi on jo lääkitys päällä ja saat varmasti hyvän hoidon raskauden takia. Paljon sympatiaa täältä sinne<3

Maarinen lohduttavaa kuulla että sinuakin jännittää kaiken kokemasi jälkeen vielä. Jokainen syntymä on kuitenkin ainutlaatuinen tapahtuma, ei siitä mihinkään pääse.

Saunottu on pitkään ja hartaasti ja juteltu löylyn lämmössä vanhemmuudesta ja omista vanhemmista ja vaikka mistä. Meille on tullut tavaksi löylytellä niinkin, että mies makaa selällään pää sylissäni ja korva ja poski vatsaa vasten. Hän kuuntelee sydänääniä, jotka ovat kuulemma jo hirmu voimakkaat ja kumeat. Sitten mieheni laulaa lauluja, joita on laulanut moneen kertaan vauvalle, ja minulle. Vauva on alkanut koko ajan enemmän ottaa kontaktia, reagoida tuttuihin ääniin, meidän siis. Ja ihan selvästi huomaa, että reippaammat viisut innostavat liikkumaan ja hitaammat hiljentävät kuuntelemaan tai hiukan möyrimään. Marssilaulut saavat pienen yleisön potkimaan! "Köyhä Suomen kansa, katkoo kahleitansa, kärsimysten malja jo kukkuroillaan on..." Toinen pikkupojan suosikki tuntuu olevan Toveri Svabodan seikkailut [:D]
Miehelläni on kaunis, matala ääni, jota äitikin kuuntelee mielellään<3 Minulle lauloi ennenkin mainitsemani Leinon runon "Ruislinnun laulu korvissani.." Aina tulee kyynelet silmiin.

Näihin tunnelmiin*
 
Moi!

Nyt on jo parempi, eilen illallakin koneelta poistuessa oli jo ihan ookoo... mies tajusi, että kiukuttaa, tuli lepertelemään. Kyseli, millä voisi oloani parantaa, saisiko edes pientä hymyä aikaan... Mieheni on siis pitkätukkarenttu, RRRRRRRAKASTAN sitä, jos joskus (ehkä kahdesti vuodessa) saan salaa laitettua sen ponnarin sykerölle niskaan, se on ehkä kuuminta mitä tiedän! ;) Sitäkin se sitten jo tarjos, että josko mulle tulis sykeröponnarista parempi mieli :) Jokunen hetki sen jälkeen sitten suostuin jo, että mies saa paistaa mulle iltapalaksi pitsaa ja ottaa syliin ja katsotaan Madagaskaria :D

Kuulostaa siltä, että Amppu on löytänyt kotinsa. Pienissä kyläyhteisöissä on tietysti etunsa, ja sulle ne näyttää sopivan kuin vauva syliin! Olen iloinen puolestasi!

Joulutorttua, joululeipää... ootte te hassuja! Mä tunnelmoin kyllä joulua, lahjoja pitäisi alkaa kai ajattelemaan ja lauluja hyräilemään, mutta toi joulun ruokapuoli ei oo koskaan mulle ollu niiin iso juttu. Joulupöydästä syön keitinperunaa ja graavi+savukalat, sitten siirrynkin suklaisiin ja lahjoja hypistelemään! Ja oi että kuinka toivonkaan, että tänä vuonna vauva olisi joulupöydässä jo muualla kuin massussa, että saisin noista kaloista täysillä nauttia!

Pranametri, mä aattelin ostaa yhet maltillisen kokoiset imetysliivit, koska maito kai kunnolla nousee rintoihin vasta pari päivää synnytyksen jälkeen... Ja koska mulla ei oo tissit kasvanu suuntaan tai toiseen, niin en yhtään osaa aatella, että joko ne tän ekan jälkeen alkaa olla samaa kokoluokkaa kuin äidilläni! Onneks voin sitten laittaa siskon tai ystävän liiviostoksille, jos itse oon voipuneena vuoteen pohjalla meijereideni kanssa.

Sapen uutiset on jänniä! Hui hurjuutta... toisaalta toivon, että sulla possuflunssa nyt ois ja helpolla selviäisit, niin sun ei tartteis ton rokotuksen kanssa sit enää pähkäillä. Mutta toisaalta vähän pelottaa sun puolesta! Paranehan pian, sikaninfluenssasta tai tavallisesta köhästä, mutta tulethan kertomaan kuulumisiasi. Mä ainakin jäännään täällä!

Nyt on kyllä pakko kipata koko komeuteni sohvanpohjalle. Käytiin mummini luona syömässä, ja on vatsa ihan täynnä. Puolet suvusta (meillä on pieni suku) siellä oli läsnä, ja nyt huomasin, että eihän mulla ole enää voimia ja energiaa rymytä mun 8v kummityttöni kanssa! :D
 
...jos nyt vielä vähän jauhaisin tosta rokotteesta.

Espoo rokottaa ekana 36. vkolla tai yli raskaana olevat. Eli mä en kuulu siihen vielä tossa ens kuun alussa... Mä saisin rokotteen aikaisintaan sillon, ku mulla on viikkoja 34+. Siihen 2vkon "kehittymisaika" et se immuniteetti alkaa vaikuttaa, niin vauva on jo täysaikainen, eli ainoa mun "murhe" olisi se keuhkokuume, jonka saannin suhteen oon toooooosi skeptinen! Mulla on kuitenkin tälläkin hetkellä keuhkojen laajuus ja toimintakyky ihan hyvä, samaa luokkaa kun normilla mun ikäisellä naishenkilöllä - näin siis olettaisin, koska mun keuhkot on normaalitilassa yli litran laajemmat, kuin keskimäärin ikäiselläni naisella...

Lisäksi Espoon sivuilta lainattua: "Alle 6 kk ikäinen voi saada suojaa äidinmaidon kautta, mikäli äitiä rokotetaan. Myös raskaudenaikaisen rokotuksen tiedetään antavan jonkin verran suojaa syntyvälle vauvalle." Eli mun kannattaa ottaa rokote lasta varten, mutta kannattaako se ottaa vasta vauvan syntymän jälkeen, jolloin imetyksen kautta vauva saisi paremman suojan?? Ton teksin tulkitsin siis näin... vai riittääkö, et oon raskausaikana ottanu rokotteen, jolloin myös imetysvaiheessa voisi sitä hyötyä siirtää vauvalle?

Plus, että jos monella tuo aiheuttaa kuumetiloja ja flunssakolotuksia, niin haluanko mä ihan tosissani niitä enää siinä viimeisillä hetkillä, kun olotila on varmaan jo muutenkin aika tukala?!
 
Huomenta vaan kaikille!

Viikonlopun jutunjuuri on ilmeisesti ollut tuo possurokote. Viime viikolla haastattelivat jossakin tv-ohjelmassa juuri TAYS:in hoitajia, joista osa perusteli päätöstään jättää rokotus ottamatta sillä, että heistä tuntuu siltä, että se on parempi vaihtoehto. Sairaalan johtaja ihmetteli tuollaisia päätöksiä, koska hoitajat voivat kantaa virusta ja levittää sitä esimerkiksi leukemiapotilaisiin. Kuitenkin JOKAINEN hoitaja on rokotettu hepatiittirokotteella, jolla on havaittu yhteyksiä MS-tautiin. Menee minun mielestäni naurettavaksi! Itse otin juuri tuon hepatiittirokotteen (Havrix) ja SAIN SIVUVAIKUTUKSIA!!! Nimittäin lihas kipeytyi pistokohdasta ja tuli muutaman päivän kestänyttä flunssaoiretta!!! [;)] Tuon possurokotteen osaltahan sivuvaikutukset ovat juuri tuota luokkaa. Ja miettikäähän vaikka ibuprofenin (esim. Burana) käyttöä särkylääkkeenä - moneltahan menee siitäkin jo maha sekaisin! Ja parasetamolin (esim. Panadol) liikakäyttö voi aiheuttaa maksavaurioita! [8|] Siis naiset hyvät, sellaista lääkettä ei olekaan, jolla ei olisi sivuvaikutuksia!!! [;)] Ja koska olen ns. "kemikaalityöläinen" ja käynyt myös toksikologian kursseja voin todeta, että kaikki aines on myrkkyä tietyn suuruisena annoksena! Happikin, jota ilman mukana vetelemme keuhkoihin, on mitä suurin myrkky!!! [:D]

Nyt riitti paasaaminen! [;)] Ja älkää luulko, että yritän näillä jutuillani käännyttää sellaisia, jotka eivät rokotetta ota. En ole vielä itsekään varma sen ottamisesta! [:)] Mutta ärsyttää vaan suunnattomasti, kun asiaa perustellaan jollakin ei-tieteellisellä "musta tuntuu" jutulla. JOS EI HALUA, NIIN EI HALUA! Ei silloin tarvitse "kehitellä" mitään sen kummempia perusteluja.[:)]

Joo, mutta täälläkin odotellaan vielä sitä äippärahapäätöstä. [:@] Täytin ne paperit jo elo-syyskuussa, eikä vieläkään mitään. Ja palkanlaskennastakin ovat lähettäneet kuulemma kaikki tarvittavat laskelmat... Hidasta on...

Näin muuten viikonloppuna "takapuoli"-serkkuni ja hänen ihanaisen tyttövauvansa! Tyttö kasvaa vauhdilla - +200 g/4 pv - nukkuu päivällä ja valvoo yöllä! [:D] Serkulleni kertyi painoa kaikkiaan 20 kg, josta nyt vajaan kolmen viikon jälkeen kolme kiloa jäljellä!!!  Kolme!!! [8|] Haukkui sairaalan henkilökunnan ihan lyttyyn. Hänkin kun on ensisynnyttäjä, niin mitään neuvoja ei ollut saanut imetyksen suhteen, ei rintapumpuista yms.! Synnytyksen jälkeen ei ollut saanut pyynnöstä huolimatta mitään särkylääkettä kipuihin - kuitenkin tikit oli alapäässä! Täällä ainakin otetaan omat dropit mukaan, jos sairaalasta ei irtoa!!! [:'(] Mutta keskiviikkona on se synnärin tutustuminen, joten teen listan asioista, jotka selvitän etukäteen, niin osaanpahan ainakin varautua tulevaan... [;)]

Ihanaa viikonalkua kaikille naisille!
 
Kiitos PaulaMaija, kun jaoit tuon. Tuntuu jotenkin huojentavalta lueskella erilaisia synnytyskertomuksia, vaan silti en mitenkään ymmärrä, että kymmenen viikon sisään, oikeastaan ihan koska vain, olen itse samanlaisessa tilanteessa!

hennas, mä en voi puhtaasti sanoa, että epäröintini ton rokotteen suhteen olisi vain halusta kiinni. Mua siis EPÄILYTTÄÄ, enkä sen takia osaa sanoa... Sen voin sanoa, että EN HALUA ottaa turhia rokotteita, mutta tän osalta en vaan osaa tehdä päätöstä, että kumpi olisi hyödyllisempää.

Sitä mietin, että olisiko se järkevämpää ottaa kuitenkin vasta synnytyksen jälkeen, jolloin vauva siitä kai saisi enempi irti? Ja onko sitä edes mahdollista siirtää sinne, koska silloinhan ei enää riskiryhmää ole...? (ja miksi riskiryhmään ei juuri kuulu nuoret aikuiset, joilla tautia eniten todetaan, vaan ihan kaikki muut...?!)

Mä oon myös pohtinut, että miten ihmeessä on mahdollista, ettei seksin harrastaminen muka oikeasti satu? Kun siis taas viimeiset yöt on olleet ihan tuskaa, musta tuntuu, että mulla on häpyliitossysteemit nyt lähteneet paukkumaan ihan kunnolla... Viime yönä sama, pissalle herätessäni oli itku lähellä, kun vaan SATTUI lonkkiin, nivusiin ja häpykumpuun! Siitä sitten pari tuntia, niin herättiin miehen kanssa harrastamaan seksiä, minä ketteränä kipuamaan päälle, muttei kipuja sitten missään. Että HÄH?! (ja joo, ilmeisesti ei riitä, että herään pissailemaan ja juomaan ja kääntämään kylkeä, pitää sitten vielä tätäkin varten HERÄTÄ erikseen - tai mies varmaan oli hereillä, kun aloitteenkin teki). Onko mun kivut nyt sitten kuviteltuja vai mitä ihmettä?! Muilla samoja huomioita?
 
Heipparallaa!!
JEEEEEEE!!!! Vauvalla on kaikki hyvin. Oli tänä aamuna aika kätilöopistolle tutkimuksiin. Vauvaa kun epäiltiin tosi pieneksi ja neuvolassa sanoivat että kasvu on pysähtynyt. Näin ei kuitenkaan ollut. Ultrassa kaikki hyvin ja painoa pikkuisella 2kg100g. Eli ihan oikeissa mitoissa ollaan [:)] Mun paino on siis noussut vaan sen 5kg koko aikana, eli kaikki mitä on tullut on vauvassa, lapsivedessä, jne.. Ei siis ole luottaminen neuvolan sf-mittauksiin ja kasvukäyriin...
Nyt on kyllä ton asian tiimoilta tosi huojentunut olo.

Mutta ottaapa sitä yks juttu päähän kuiteskin. MIES! On ollut niin pirun pahalla tuulella jo monta päivää. Ei puhu eikä pussaa.. EIkä kuulemma mikään vaivaa kun yritän kysellä. Inhottavaa.. Hermostuu vaan enemmän kun yritän tiedustella että mikä on kun on niin kummallinen. hmmm... ehkä se pian helpottaa. toivottavasti.
Ehkä sitäkin stressannut vauvan tilanne.

Torstaina sitten taas neuvola käynti, jos vaikka sais sen rokotteen.

nyt viikkoja 32+2 (hui, ite oon syntyny viikolla 34)
 
SannaKoo  olen ihan samaa tuumaillut rokotuksen suhteen, että jos vaikka sairastuisin, niin miten ihmeessä jaksaisin vauvan kanssa saati sitten synnyttämään vaikka sairaana. Muistissa on vielä elävästi pari vuotta sitten sairastettu kausi-influenssa, A-virus, joka piti melkein viikon korkeaa kuumetta päällä. Minulle kuume ei nouse ihan helposti. Olin aivan tolkku pois ja joka paikkaan sattui kuin olisi hakattu. Olenkohan käsittänyt itse oikein, että juuri raskaana otettu rokote suojaa vauvaa? Kannattaa tosiaan lukaista vielä tuo THL:n tiedote, saa varmaan neuvolastakin halutessaan, voihan olla että just sitä olet Espoon sivuilta lukenutkin. Sitten kivuista ja seksistä. Seksi alkaa ensinäkin olla niin jännittävää jo, että katsotaan kuinka kauan sitä rohkenee peiton alla touhuta. Nyt,vielä raskausviikolla 35, himot voitti pelot, siitä suuri kiitos ja kumarrus miehelleni, joka jo hiukan pelkää vahingoittavansa poikaamme. Hänestä tuntuu että tökkii pojua päähän.. Hyvin ymmärrettävää. Mutta kivuista, ihan sama huomio kuin sinulla! Seksin aikana ei satu ja sen jälkeen on jopa levollisempi olo alavatsassa. Jännitykset helpottuvat.

Paulamaija oli kiva lukea sinun synnytyskokemuksesi! Kiitos[:)]

Hennas kiitos myös sinulle näkökulmasta rokotuksiin ja lääkkeisiin, noinhan tuo juuri on. Raskaana ollessa vain kaikki suojeluvaistot ovat niin koholla, että on vaikea luottaa mihinkään, eikä median heittelemät epäilyt auta asiaa ollenkaan. Kuten aiemmin sanoinkin, luotan enempi tuohon virallisempaan tiedotteeseen.
Oli muuten huojentavaa kuulla myös tuosta serkkusi painonnoususta/painonlaskusta! Itselläni kun noita kiloja on tullut kiitettävästi ja tahti vain kiihtyy. En kyllä oikeasti ole huolissani, koska elämäntavat muuten on kunnossa ja tämä on vain väliaikaista. (vaikka mieheni sanoikin ettei haittaisi vaikka vähän jäisi enempi kuin on ollut ennen raskautta [:D])

Pikkukävelyllä kävin tänään miehen lähtiessä juoksulenkille. Alkuun tuntui että tässähän jaksaisi vaikka mitä! Suunnittelin jo kaikkea mitä voisin lenkin jälkeen tehdä, ihan tohkeissani. Lenkkini oli tosi pieni ja köpöttelyä sekin vähä. Takaisin tullessa oli kyllä unohtunut kaikki suuret suunnitelmat, ei riitä voimat. Sen verran tänään sain irti, että silitin vauvan lakanat valmiiksi ja petasin jopa pedin hänelle valmiiksi. Voi olla aikaista joo, mutta kun tuppaa kaikki vain jäämään viime tippaan, niin jostain on alettava. Tuuletellaan sitten ennen varsinaista käyttöä!

Tissit on muuten ottaneet jonkin kasvipyrähdyksen taas. Ja ovat vähän arat. Olisko valmistautumista tositoimiin!

Hyvää viikon alkua kaikille

 
 
Hui, päällimmäisenä ajatuksena näitä lueskellessani on kyllä se, että kovaa vauhtia mennään kohti synnytystä! Tänään vähän heräsin, kun pomo sanoi tulevia töitä suunnitellessani, että "no jos vielä ehdit ja jaksat niin tee vaan". JAIKS, tosiaan mullakin enää noin kuukausi ja sitte se äippäloma alkaa [&:]
 
Pranametri:  Mulla myös se mielikuva, että meidän ikäisten lapsuus on kyllä ollut tuon tavaran kannalta tosi erilainen. Ite oon kohta 32-vuotias ja muistan saaneeni esim. yhdet housut ja ehkä max kaks paitaa syksyllä ja sitte ehkä taas keväällä, eli vaatteitakin ostettiin tasan tarkkaan tarpeeseen. Oli oikein juhlahetki, kun syksyllä käytiin hankkimassa koulutarvikkeet ja uusia vaatteita talvikaudelle, muistan edelleen lämmöllä sitä tunnelmaa. Tottakai oli kaikenlaisia leluja ja krääsääkin mutta kyllä meillä ainakin vähän piti lapsenakin jo säästää, jos itse halusi hankkia jotain, monia asioita ei vain saanut tai sitten piti valita haluamiensa asioiden välillä. VOI kun onnistuis kasvattamaan omaa lastaan edes vähän samaan tyyliin! On varmasti nykyään haasteellisempaa..
 
Vielä herkkyydestä sen verran, et ite oon ainakin huomannu saman et herkistyn asioista joista en koskaan ennen, puhumattakaan synnytyskertomuksista! Myös PaulaMaijan synnytyskertomus sai taas kyyneleet silmiin, kiitos hirveesti, että jaksoit sen jakaa meidän kanssa!! Mun mielestä pelottavinta jotenkin on se, ettei tiedä MILLAISTA se kipu on - ei osaa yhtään ennakoida mitä tuleman pitää. Itelle helpottava ajatus on ollut se, että supistukset tosiaan alkaa tulla ja kipu koventua vähitellen - ehkä silloin kipuun ehtii edes jonkin verran tottua, ennen kuin on täystuska päällä... Toinen pelon aihe on se, että vaikka kuinka yritän valmistautua ja miettiä rentoutumisen merkitystä niin pelkään, että meen kovasta kivusta paniikkiin -> en osaa rentoutua -> sattuu kahta kauheemmin -> jännityn vielä enemmän jne jne. Muilla vastaavia ajatuksia? En kyllä itteeni mieltäis varsinaiseks synnytyspelkoiseksi mutta kyllä nää asiat välillä mietityttää (myös miestä, huomaan).
 
Maariselle vielä tuosta ohjeitta tekemisestä, että sulla on selvästi siis "touch" näihin käsityöasioihin! Mulla sellasta on sentään vähän alkanu kehittyä tuolla kokkauspuolla ja mummolta oon periny viherpeukalon. En siis tiedä oikein minkään kasvien saatika kukkien nimiä mutta jotenkin ne mun hoidossa kukoistaa. En tee mitään erikoista mutta silti lähes poikkeuksetta näin käy. Synnynnäinen viherpeukalo, vaikka täys kaupunkilainen olenkin. Huonekasviviherpeukalo [:D] Ai niin ja vielä piti Maariselle jatkaa, että sun roisit, tai pikemminkin ainoastaan suoran rehelliset, jutut saa punan poskille ja hymyn huulille, kuten nyt tämä viimeisin pillufilosofointi [:)] Hienoa, että joku uskaltaa puhua noin suoraan asioista, joita toiset ei oikein ehkä uskalla edes ajatella itsekseen, hih!
 
SannaKoo, mulla sama juttu noissa kaupoissa juoksemisen kanssa. Jonain päivinä oon joku ihme turboshoppaaja ja 100-200 euroa menee tosta vaan ja löydän vaikka mitä tarpeellista! Toisina taas tunnen itteni vaan ahdistuneeks tavaroiden keskellä, en löydä mitään kivaa, kaikki on kallista ja typerää ja erityisesti tarpeetonta. Mut sit tulee viimehetken paniikki (oon usein esim. ostanu kengät ja jättäny ne kaupassa jalkaan ja heittäny vanhat seuraavaan roskikseen, oikeesti!!) ja pakko-ostos iskee niin kas kummaa ku alkaa tarpeelliset ja mieluisat erottua joukosta! Ja hei muuten, mulla kanssa ihana rock-tukkamies, tosin työn takia hillitymmässä pituudessa tällä hetkellä mut tavatessamme yli 10 vuotta sitten puoleen selkään. Asenne ja renttuus (sellanen sopiva) tukan lyhentymisestä huolimatta tallella [;)]
 
Sape:lle kovasti vielä paranemistoivotuksia!! Kovasti olen seurannut asiaa ja edelleen sitä mieltä, että kun on hyvässä terveydessä ja nuori niin sikaflunssan riskit on suht pienet, jopa meille raskaana oleville. Ja nyt olet jo hyvässä hoidossa ja tarkkailussa! Suomessakin tutkijat taisi arvioida, että normaaliin kausi-influenssaan kuolee vuosittain lähes 1000 ihmistä (kauhee määrä mut siitäpä ei oikein koskaan otsikoita revitä..) ja arviolta sikainfluenssa tulee viemään 45 ihmisen hengen. Näitä nyt tietty hirveesti ei kannata itse flunssaisena ajatella muuta kuin ehkä siltä kantilta, että nuo muutaman kymmentä täyttyvät varmasti ihan terveydeltään heikoimmilla ihmisillä tai muita sairauksia sairastavilla/hoitoon hakeutumattomilla ihmisillä. Paranemista!!!!!
 
Omia kuulumisia sen verran, että edelleen on kävelyhinku jatkunut ja viikonloppuna meni varmasti yli 10 kilometriä pitkin poikin vaellellessa. En tiedä johtuko kuitenkin vähän liian rajusta kävelymäärästä vai mistä mutta edellisyönä heräsin selvästi ennakoivaan supistukseen, pelästyin aluksi mut sit tajusin, että ei ollut kipeä tai muutenkaan hätää ja loppui heti kun nousin ylös. Mut nyt tiedän miltä ennakoiva supistus tuntuu ja näyttää! Otinkin sitte tänään ehdottomasti rennommin, hyvä jos oon kävelly 150 metriä tänään [:D]
 
Mies lähtee huomenna yli viikoks työmatkalle, mut viimeiselle sellaselle ennen vaavin syntymää. Ollaan totuttu oleskelemaan molempienkin töiden takia pidempiäkin aikoja erillään mut tänään tuli yhtäkkiä keskellä päivää ja työn touhuja tippa silmään, kun ajattelin että en näe miestä yli viikkoon... [&o] Nyt sitte lähdenkin tästä vähän kokkailemaan yhteisen illan kunniaks, eiköhän se sieltä kohta töistä kotiin jo tulekin.
 
Mukavaa syksyistä iltaa teille muillekin pallomahoille, pidetään lippu korkealla!
 
Ps. Ai niin, otin vihdoin masukuvan, laitan sen tässä ihan lähipäivinä julki.
Pps. Sori taas pitkä romaani, en näemmä osaa ilmaista itseäni lyhyesti.
 
 
 
 
Tereee!

.... tulin vaan ilmottaa, että tuun huomena kommentoimaan....:D  :D  :D

Kotiuduttiin just koko päivän kestäneeltä  synnytysvalmennus-,kyläily- ja CITYreissulta. Olipas antoisaa.

 Väsymys vetää mut tuonne miehen käsiin jalkahierontaan. Tähän väliin ne Gallialaiset kirosanat =  @@**%¤&, KOSKA jalat ei oo kait ikinä ollu näin hehkeän vaaleapunaiset ja pulleat! Kuin Keskiaikaisen kirkon läskisillä fresko enkeleillä! Hymykin taitaa olla naamallani yhtä pysähtynyt. Valkonen nenä ja punaset posket, silmissä pysähtynyt katse, arvoitukselliseti raollaan roikkuvien luomien raosta! RASKAUSHEHKU- merkkistä turvotusta.

siis HUOMISEN/maarisen LÖÖPIT: seksihormonit kipulääkkeenä, imetysliivit, synnytys (tarina?) ym.ym.

Hyvää yötä, maan kuningattaret!
 
Huomenta!

Vielä tuohon sikalentsuun liittyen... Käsitykseni mukaan syntymätön ja vastasyntynyt eivät itse kykene tuottamaan vasta-aineita. Vauvan vastustuskyky sikaflunssaa vastaan tuleekin siitä, että äidin keho tuottaa rokotuksen seurauksena vasta-aineita, jotka läpäisevät istukan siirtyen vauvaan. Näin pienellä on vastustuskyky taudille joitakin kuukausia syntymänsä jälkeen. Ja tosiaan, synnytyksen jälkeen tuskin saa enää sitä rokotetta, koska ei kuulu enää rokotettavaan ryhmäänkään... [8|]

PaulaMaijan synnytyskokemus sai toivomaan, että synnytys olisi mahdollisimman nopea ja "huomaamaton".  Että kaikki avautumiset sun muut menisivät tyyliin "hups, ai saankin jo ponnistaa". [:D] Joo, ei tule käymään... Ai Amppu on käynyt ihan netistä lukemassa synnytyskertomuksia!? Ja minä en uskaltanut katsoa edes neuvolasta saamaani synnytys-dvd:tä. [X(]

Pitää ihan hehkuttaa, että minäpä sain mieheltä laivareissutuliaisina shamppanjapullon "evääksi" saikulle. Jeee!!!!! Pilli vaan mukaan, niin eiköhän se siitä. [;)] Ja ilokseni täytyy todeta, että täällä "seksinnälkä" on palannut!!! Jotenkin tuntuu, että viimeiset pari kuukautta on halut olleet kyllä olemattomat. Mutta ei enää! Helpotus!!! [:)]

Pitänee hipsiä luennolle. Täällä tänään 32+0, joten vähiin käy ennen kuin loppuu...
 
Hyvää, ihanaista, rentouttavaa ja rauhallista huomenta!

Minä taas viime yönä nukuin vallan omituisesti, neljän jälkeen oon ollut hereillä ja uinahdellut, tuota vaihetta kesti kymmeneen. Muistaakseni olin kuitenkin jo ysiltä nousemassa, kun tuntu, että jo riittää... :D

Eilen ei oikein mikään kiinnostanut, kipuili, särki ja kolotti vain. Tuntui oikeesti siltä, että multa tippuu lonkat ihan just kokonaan pois paikoiltaan ja alapää räjähtää. Voi mitä nautintoa nämä yliliikkuvat nivelet! Näistä voi tosin olla hyötyäkin sitten synnytyksessä, kunhan eivät OIKEASTI tipahda pois paikoiltaan, kuten joskus käy :D Voitte kuvitella, että aikaisin loppui tämän ballerinan ura rytmisen kilpavoimistelun ryhmässä :)
No mutta siis joo, kipujen takia olin ihan pihalla koko päivän ja vetelin unia milloin missäkin. Illalla valmennuksessa oli ihan tuskaa istua, eikä se srk:n vetämä parisuhdeiltakaan oikein ollut meidän mieleen... Tiedä sitten, että oliko se seksi sittenkään hyvä idea edeltäneenä yönä :D Tai sitten pitäisi olla koko ajan saamassa... Ja täällä sama kuin Pranametrillä, mies ei aina uskaltaisi, kun pelkää mua tai vauvaa sattuvan... Hassu mies!

sinttu, ihanaa, että kaikki ok! Mullakin on paino noussut vain 1,5kg, ja sf-mitta oli edelliseen neuvolaan asti ollut varsin maltillinen. Silti kuitenkin beibeillä oli ultrassa kaikki ok, kun sillon pari vkoa sitten käytiin ekstrakäynnillä liikkumattomuuden takia. Hassua, että ensin sitä pelotellaan, että ei saa syödä makeaa ja kaikkea muuta, ettei se vauva kasva liikaa, ja sitten sitä yhtäkkiä joutuukin suremaan, että kasvaako se kuitenkin liian vähän!

Amppu, työskennellessäni nuorisotalolla oli ihan hirveä järkytys erään joulun jälkeen.. kyselin viidesluokkalaiselta pojalta, että miten joulut meni ja mitä sai lahjaksi. Poika siinä luetteli kaikkea arvokasta digivehkeistä peleihin, ja sitten sanoi "Nii, ja sain mä sit jotain sellasia pikkupakettei, mut en mä jaksanu niitä avata, ku ei niis kuitenkaan oo mitään siistiä... Mä laitoin ne kaapin päälle oottaa, et avaan sit joskus, jos jaksan". Olin ihan tyrmistynyt! Ja tää poika oli tosissaan! Tiedän, että hänen perheensä on varakkaammasta päästä, joten saatoin nähdä tilanteen silmieni edessä... Lapsella ei ollut edes UTELIAISUUTTA avata niitä paketteja, ja sen jälkeen olisi hyllyn päälle heittänyt ne!
Itse olen kasvanut "kivemmassa keskiluokassa" ja oon kyllä saanut sen, mitä tarvitsen ja päällekin. Raha ehkä oli mulle jossain vaiheessa itsestäänselvyys, eikä sitä koskaan joutunut ajattelemaan... Mutta silti oon jollain tavalla oppinut rahanarvon, ja mut on kasvatettu siihen, että ihan kaikkea ei saa, eikä ainakaan osteta impulsiivisesti! Tämä on ollut musta upea oppi, ja saman haluan siirtää omille lapsilleni.

Noniin, sitten voinkin jäädä oottelemaan maarisen lupaamaa päivitystä tämän päivän ratoksi :)
 
Tervehdykset täältä suunnalta!

Taas ei oo viimekeskiviikon jälkeen täällä kerinny/päässy käymään ni joha on monta sivua tullu juttua.
Eli en taaskaa jaksa kaikkiin kommentoija mitä pitäs mutta siis ajatuksia Seksistä ja Possurokotteesta ainaki tulossa.

Ensin kuiteki terveiset taas kontrolliultrasta. Nyt lääkäri väitti että kohdunkaula olikii pidentyny.
Ed. kerralla siis 2,5cm ja nyt 3,2cm. EN USKO. Katoin kuitenki sitä ultrakuvaa ja sehä mittas AIVAN eri kohasta ku viimeeks. Wat the fak??
Eli siis epäilen että kuitekii on lyhentyny taas ku se suppiloitunu kohta oli isompi ku viimeeks.
Noh, mutta eipä tässä kait enää hätiä mitiä. Tuskin se pikkune ihan vielä tuolta ulos tullee.

Kovin ärtyny ja vihane ja "masentunu" oon taas ollu ko mikää ei oo kiinnostanu.
Sunnuntai-ilta olikii sängyssä pelkkää miehelle tiuskimista ja itkun tuhertamista..
Eile miehellä olikii vapaapäivä ni aamu alko sitte sillä ku sain purettua kaikki tyhmät tunteet ja ajatukset
raskautee ja kaikkii pelkoihi liittye.. Siinä sitte kumpiki itkua väännettii ja johan helpotti [:)]
Tuntunu että ei sillä oo ollu aikaa kuunnella ni ei oo sitte ees tullu juteltua.
Tosiaan, sen itkutuksen jälkee peitto heilu, suihkuun ja käytiin shoppaamassa joululahjoja
ja syömässä. Ja yllätysyllätys: Illalla uusintasessio :O Eli siis nytkö rupee taas seksi maistumaan???!!
Näytti vaa siltä niiku muillakii ois taas touhut kuvioissa?! [:D] jihuu.. Ja joku mietti et miks ei seksi satu
ko nivuset ja kaikki paikat muute nii kipeet. Samaa oon ihmetelly vaikka kui jalat levällää höntyilis ni ei muka satu :D

Mutta oli kyllä ihana päivä eilen ja nyt niiiiin paljon kivempi mieli taas pitkää aikaa.

Ja Possurokotteesta. Niin olin vannonu itelleni että en sitä varmasti ota. Joha on taas kelkka vaihtanu suuntaa. Mieskii oli aikasemmi sitä mieltä etten ota. No nyt se on sitte kuiteki kans sitä mieltä että miun pitäs se ottaa. Ja oon nyt tainnut päättää että otan sen. Torstaina ja perjantaina rokotetaan kuulemma raskaana olevia täällä päi joten enköhän sinne sitte lähe jonottamaan sitä.
Uskon kuitekii että Suomessa on sen verra hyvä terveydenhuolto ettei semmosta rokotetta annettas meille mikä ois hirmu vaaralline. Ja iso syy on myös se että vauva saa suojan siitä. Vaikka oonkii ihan terve nuori ni en uskalla olla ottamatta. Aattelin kyllä etten uskalla myöskää ottaa ko nii paljo on kaikennäköstä siitä puhuttu mutta. Nyt oon päätökseni tehny enkä mieti sitä enää sen enempää.
Kerra sen ilmasiks saa, ni eipä tarvii ainaka miettii et se ois raskaanaolevien osalta joku rahastusjuttu vaa.

Mitähän vielä. En tiiä mutta näil mennää täl kertaa.
Oli taas ihana lueskella kaikkien juttuja :)
 
Päiviä, rakkaat balleriinat! (=kiitos, SannaKoo, osuvasta vertauksesta)

Täällä "tutun" helmat pikkusen rypyssä.Pitäny yrittää itkua vääntää tuossa aamukotihommien lomassa... Aattelinkin, että tää lööpittäminenhän menee ammattimaiseksi. Iso otsikko ja pieni juttu. Jos juttua ollenkaan!

Eilen siis saatiin eka ja ainoa annos synnytysvalmennusta. Kaikkien epätoivoisten vaatekapaleiden ja  tukkalaitekokeiluiden jälkeen päästiin liikenteeseen. Kiitos mieheni pitkämielisyyden! Kassissa varuiks mukana paketti NESSUJA ja pikkupullo limpsaa. Hirmu nivaska printattiin netistä bebesinfon synnytys juttuja mukaan päntättäväksi. Luulimme ertotuvamme porukasta "liian valmistautumattoman"! HAhaa! Tärinää pohkeissa!
Ja PÖH. Siellähän keskityttiin melk.pelkästään lääkkeelliseen kivunlievitykseen... Siinä meijä luomusynnytys-ajatus oli aika ruusuinen! Sentään menossa maanmainioon HAIKARANPESÄÄN! No, synnytyksen esitietokaavakkeessa kysytään kuiteskin isän "roolia". Ajattelin että RobinHood tai BatMann olis KIVA! Sitten minun ukkoni tutustui osaston keittiön varusteisiin. Puuttui vissiin wokkipannu, muuten siellä kokkaa ihan kelpo aterian.... SEMMONEN VALMENNUS! Tuuttako syömään, jos tulee paljonki sitä evästä?

Ja sitte: Käyttiin kattoo kaverin kymmenenpäivän ikästä poikavauvaa! Uiuiuiiii... miten ihmessä ISO neljäkiloinen voikin olla NIIN pieni? Oli sillä pari bodya jääny pieneksi ja tännehän ne tuli mukana! Olipa niin konkreettien vauvakokemus! Muakin sitte supisteli muka koko yön... Ja aamulla ajattelin, että pitää se sairaalakassi pakata valmiiksi... Kohta lähetään ostaa jotakin ihkua synnytyspaitaa/mekkoa MULLE!

iMETYSLIIVIT. KANNATTAA ostaa vasta sitten kun niitä tarvitsee! Kokoa kun ei voi mitenkään arvella, vaikka olis kaheksan mukulaa imettäny! Alku menee mukavasti, jos on esim. pehmoset, tukevat urheiluliivit. Yökäytössä urkkaliivit on muutenki mukavat! Tai semmoinen "monenkoontoppi"! Sitte tuolla, ainakin, kättärin aulassa, myydään imetysliivejä. Voipi sitte kätevästi luiskahtaa hissillä viiskerosta alas shoippailee.... Se noissa kaikissa liiveissä on KAIKEN TÄRKEINTÄ: TUKI JA VIELÄ KERRAN, KUNNON TUKI.Tissit kun venyy ja roikkuu, niin tuella ehkäsee kyllä venymis-arpia! Lapasethan niistä lolloista saattaa silti tulla, mut kantsii yrittää! Ja ps. Ehkä retrolapaset tulee taas muotiin! Jonain päivänä...

Seksihormoonit! Kuulostaa kummalta, mut niin se menee. Sekstailun kiihkeässä tohinassa vapautuu, ahhh, pokss pokss, niitä samoja eufoorisia hormooneja kun synnytyksessä! Kun oikeen heittäytyy halun vietäväksi niin lihakset ja mieli on alitajuisen aivotoiminnan manipuloitavissa ja kipua ei kertakaikkiaan tunnu. Sama pätee melkein kaikken mikä tuotaa mielihyvää! Eli SISKOT, NAUTTIMAAN! Sitte tietysti kun peuhaatte siellä ikkunat huurussa, niin kunnon lämminin yhteisuihku ja vaikka lämmin kuppi vadelmateetä rentouttaa ne loputkin lihakset. Katsokaas, kun lihaksista on kyse, niin venyttely ja rentoutus suorituksen jälkeen on nannaa!

Edellisestä aasinsiltana...SYNNYTYS. Aattelin kysyä, että haluutteko sen verisen tarinan, vaiko???
No ei! Vaikka tuota kokemusta on kertynyt, niin ei niillä paljon revittelemään pääse!  Kolme luomua 4,5 -6 h synnytystä ,ilokaasulla ja pillunompelulla sekä yksi vedenmeno+epiduraali+käynnistys+vauvanelvytys ja tavanomainen koristetikkaus alapäähän. Siinä  lyhyesti! Ponnistelut on olleet kannssa tommosiA 10-20 min/tapahtuma. Jotenka luottavaisesti tähänkin uuteen reissuun lähdetään. Se on kyllä merkillstä, että kivuntunteet OIKEASTI unohtaa! Sanoinkin miehelle, että minä en oo ikinä tuntenu synnytyskipua! Hän siihen, että eläpäs vielä leuhki, kyllä se muistuu mieleen! Luottavaisena sinne kannnattaa mennä, eikä verrata itseään kenenkään toiseen. Aattele, jos sänkyhommissakin vertailis koko ajan, niin eihän siitä mitään tulis! Kyllä luonto hoitaa, kun sille antaa mahollisuuden! Läksyt kantsii lukee, niin tieto tapahtumista tulee konkreettiseksi. Kattokaa se esim.bebesinfo.fi synnytys sivusto!

Jaaha. Taitaapi supistella. Tuntuu poskissa asti. Eilinen kerubi, tämän päivän zombie!

KYMPIN TUULETUKSET:AMPPU JA ALLEKIRJOITUS! PÄIVÄN PARAS, VIIKON PARAS.....  HOBLAA!

ps. nessuja tarvisin yhen kerran siellä valmennuksessa. Kätilö pehmeällä äänellä kertoi vauvan itse halukkaasti ryömivän nännille ihokontaktissa. No, minulta ryöpsähti pidättelemätön kyynelsuihku topin kaula-aukosta suoraan tissien väliin... nessua sinne ja vähän äkkiä, eikä niinkään huomaamattomasti...
 
Tuiks, itse en oo koskaan sovintoseksiä harrastellut, kun jostain syystä tää ja edellinenkin puoliskoni on olleet liian rauhallisia riitelijöitä, mutta nyt tuntuu ihanalta kaikkien kiukkujen ja itkujen jälkeen, kun mies osottaa haluaan! Siellä samaa, ilmeisesti? Eikös olekin ihanaa!

Mua on naurattanut, kun tossa viikkokirjasessa, jota miehen kanssa aina uuden viikon alkaessa luetaan, on monesti ollut tää: ei pidä huolestua, jos nainen ei halua seksiä. Ja sitten kun lukee täällä, niin onkohan yks tai kaks meistä sanonut, ettei kauheasti nappais, mutta muut valittaa enempi, että mies ei tohdi ja halua!?

maarinen, vai hyvää kotiruokaa? Jos lupaat synnyttää ajallas ja laitatte viestiä, niin voi kyllä, minä ja möhömahani tullaan kyllä! :)

Minä päiväuniltani äsken heräilin, josko saisi keittiön taas jonkunmoiseen kuntoon. Ja ehkä jotain ruokaakin olisi saatava, ei taida riittää nuo pakkasesta kaivamani suklaapäällysteiset tuulihatut ruoaksi ^^
Palailen vielä tänne varmasti tänäänkin, joten kirjoitelkaahan mulle luettavaa! :)

EDIT: Hui, huomasittekos?! Marraskuisista on jo ekalla mennyt vedet! Jännää!
 
Heippa! Muutaman päivän tauon jälkeen oli pakko tulla taas tänne lukemaan kuulumisia ja päivittelemään omia sellaisia. :)

Täällä siis kaikki hyvin. Eilen oli neuvola, ja sf-mitta kasvanut huikeaan 34 senttiin! Aargh! Mä saan varmaan sen 9-kiloisen jättiläisen syliini synnytyssalissa! Painoa oli tullut kilo lisää. Mulla sadan kilon rajapyykki alkaa uhkaavasti häämöttelemään! Hui! Mutta jes: vauva on kääntynyt pää alaspäin! Jos vaan nyt pysyis niin päin, eikä lähtisi enää kääntyilemään...

Viikonloppuna käytiin hakemassa vauvalle patja. Ostettiin sellainen hengittävä Aerosleep-patja, kun anoppi tosiaan sen kustansi. Toivottavasti saa vauva siinä hyvät unet. Eilen mä sen jo malttamattomana petasinkin.

Ja tänään tuli postissa vihdoinkin mullekin se Vau:n tervetulias-paketti. Heti rupesin kirjoittelemaan siihen Kirja sinusta-kirjaan. :) Ja äiti oli laittanut pakettiin mukaan vielä sen lokakuun Vauva-lehdenkin! Ihana äippä mulla.

Seksistä sen verran, että se on täälläkin alkanut taas sujumaan. Jee! Kätevästi sen Weleda-hieronnan jälkeen jotenkin eilenkin innostuttiin heiluttelemaan peittoja. :)

Kiitti PaulaMaija ja Maarinen synnytyskokemusten jakamisesta! Mua on tuo edessä oleva koitos alkanut nyt toden teolla jännittämään ja pelottamaan. Miten tää aika on mennyt näin nopeasti! Äskenhän mä vasta tein sen raskaustestinkin! Sairaalakassia se munkin varmaan pitää pikkuhiljaa alkaa pakkailemaan...

Amppu ja SannaKoo: Oon samoilla linjoilla teidän kanssa nuiden joululahjojen ja muun kanssa. En todellakaan halua kasvattaa lasta sellaiseksi mulle-kaikki-nyt-heti-lapseksi. Huh. Pari tällaista lasta on sekä mun, että miehen suvussa, ja välillä pistää ihmetyttämään se meno. Pitää sukulaisiakin muistaa muistuttaa, että ei se pieni lapsi niin hirveää tavaramäärää tarvitse.

Ja Ampulle vielä tuosta allekirjoitus-jutusta sen verran, että silloin kun melkeen kymmenen vuotta sitten olin kaupantätinä, näin tuota useasti! Hihi! Kyllä se hiukan pisti naurattamaan aina. Joskus saatoin myös itse alkaa asiakkaan puolesta omaa allekirjoitusta kirjoittamaan siihen kuittiin! Katsoivat mua kyllä aina ihmeissään aina ne asiakkaat silloin. :D

Mariannan masukuvaa oottelen täällä jo innolla!

Pranametri: sama täällä noiden tissien kanssa. Eilen just huomasin että ne on kyllä kasvaneet, ja tuntuvat kovin raskailta (ja kuumilta!). Tätä ennen en kyllä ollutkaan mitään muutosta koossa huomannut, ja kyllä ne edelleenkin mun vanhoihin C-kuppeihin mahtuvat. Saas kuitenkin nähdä kuinka käy kun imetys alkaa.

Sinttu: olipa mukavaa kuulla hyviä uutisia vauvan koosta! Ja tsemppiä möksäävän miehen kanssa!

Ja lopuksi influenssan kourissa olevalle Sapelle vielä hirmuisesti tervehtymisiä ja jaksamisia!

Nyt mä koitan täällä vähän siivoilla, kun on oikee hävityksen kauhistus tässä kämpässä taas. Masu on kyllä vähän sitä mieltä, että pitäis ottaa rauhallisesti.. No, lopetan, jos kauheasti alkaa sattumaan!
 
Moro!

Kiitokset synnytyskertomuksista. Musta niitä on ihan mukava lukea. Siinä valmistautuu itsekin samalla ja voi saada vaikka jotain uusia ideoita, jos on vaikka kuvailtu millälailla liikkumalla on joku saanut kipuja lievennetyksi tms.

Mulla oli tänään varsinainen hemmottelupäivä, kun mies oli hommannut mulle jalkahoidon läheisestä kauneuskeskuksesta. Istuin siinä tunnin verran käsittelyssä ja kaikista ihaninta oli loppuhieronta. Aaah, melkein uni tuli kun köllöttelin maha pystyssä tuolissa ja jalkoja hierottiin oikeen antaumuksella. Sain sieltä mukaan jotain kuorivaa ja rentouttavaa jalkasoosia, mitä mies saa sitten levitellä koipiin. Sen jälkeen lyllersin vielä mäkkiin ja ostin pari euron juustohampparia, njam! Kotona oli nimittäin kevyttä kanakeittoa ruokana, niin nälkähän siinä tuli rentoutuessa vaikka juuri olinkin syönyt.

Mulla on kyllä aika hyvin seksihalut kadonneet. Kyllä me vielä viikottain ollaan veivattu, mutta jotenkin se aloittaminen on ollut vähän hankalaa. Sitten kun pääsee vauhtiin niin sujuu kyllä hienosti, mutta virittäytyminen tunnelmaan on ollut vähän hankalaa. Jotenkin ei löydy mukavaa asentoa ja tunnen itseni hirveäksi valaaksi ja tisseistä valuu esimaitoa ja on kömpelö olo. Vauvakin vielä potkii samanaikaisesti kylkeen, niin ei oikeen sytytä. 

Ui vitsi, noi SannaKoon suklaapäällysteiset tuulihatut kuulostaa hyviltä! Hirvee nami- ja suklaahimo on iskenyt muhun. Jännä kun ennen raskautta ja alkuraskaudessakin ei melkeen ikinä tehnyt mitään makeaa mieli, mutta nyt on pakko lähteä kaatosateessakin lyllertämään lähikauppaan kun on pakko saada Tuplaa! Onko teillä muilla muuten ollut nyt loppuaikoina jotain himoja tai erikoisia mielitekoja? Mulla ei juurikaan muita kun nyt tää herkkuhimo.

Pelästyin muuten tossa yks päivä kun tuli pari kolme kipeetä supistusta 5 minsan välein. Yks niistä ihan säteili reisiin asti. Hurjaa ajatella, että siitä se kipu vielä pahenee ja kunnolla. Hieman esimakua synnytykseen. Täytyy kyllä sanoa, että aika teräsnaisia on ne jotka hoitaa homman kotiin ilman puudutuksia. Noi supparit kyllä selvensi mulle ihan hyvin, että varmaan meidän synnytyksessä ei kyllä ilman pärjätä, vaikka toki niin pitkälle pyritään selviytymään ilman kun pystyy.

Inhottavaa kun monilla teistä on kaikenlaisia kipuja ja kolotuksia. Itse olen säästynyt melkein kaikilta, hieman alaselkää välillä jomottaa. Mieli tekisi jumppaan ja lenkille ja ulkoilemaan, mutta sitten taas reippaammin liikkuessa iskee supistukset. Tuntuu vaan hölmöltä makoilla sisällä kun periaatteessa mihinkään ei satu ja tuntuu, että voimia olisi tehdä kaikenlaista. No eipä tässä ole enää montaa viikkoa kuitenkaan jäljellä. Se varmaan lohduttaa teitäkin joilla kipuja on ollut, että koko ajan h-hetki lähenee.

Jeps, painun nyt koiraa pissittämään. Se on tällä hetkellä hieman rasittava, kun neidillä on juoksut ja maailma täynnä ihania hajuja ja ei malttaisi kuunnella mitään mitä sille sanoo. Silmät pyörii päässä ja se jää tuijottelemaan tyhjyyteen tuon tuostakin. Pistää ne hormonit nuo elukatkin ihan sekaisin näköjään.

Hyviä vointeja kaikille ja tsemppiä kolotusten kanssa painiville!
 
Vaatepaniikki! IIK! Tilasin siis Ellokselta paaaaaaaaaaaaljon uusia vaatteita itselleni, kun oli niin hyvät alennukset ja pitkästä aikaa itselleni jotain löysinkin. Tätä taisinkin jo viime viikolla kertoa, kun tilauksen pistin menemään...

Nyt ne sitten tuli, ja äsken peilin edessä sain mallailla monia uusia ihania tuotteita. Mutta voi ei! Mistä toi maha on muka tullut!?! Mukamas tilailin fiksusti sellaista, mikä mahtuu nyt päälle ja on kiva sitten vielä ens vuoden puolellakin - mutta eihän ne mene edes nyt! Etenkin vähän ahdistaa, kun tilasin housupuvun (jakku 17€, housut muistaakseni 8€) ja aattelin, että se on sitten passeli tonne kolmen viikon päästä olevaan liittokokoukseen... vaan ei! Ei mahtunut jakku kiinni, housut kyllä mahtuivat just just jalkaan, muttei toivoakaan, että olisi vetskariakaan saanu hitustakaan kiinni. Ounou! Sama ongelma oli tilaamallani kauluspaidalla, ei meinaa tissit mahtua (jotka EI ole kasvaneet) eikä paidasta mee ykskään nappi rintamuksen alta kii :D Oli aika toivoton olo... Ja näyttipä tuo maha siltä, että nyt se on sitten ottanut kasvupyrähdyksen! (aamulla vaa'alla käydessäni ei painomuutoksia oo tullut pariin viikkoon)

Ehkä mä menen ylpeänä mahoineni sinne kokoukseen verkkareissa ja huppareissa, kert raskaana oleva on niin kaunis, niin ollaan sitten ;)
Mutta loppupiristykseksi; tilasin kokoa 90DD olevat rintsikat ja mun tissit jopa mahtuivat niihin kuppeihin! Oon aina halunnu push-upit, ja nyt sellaiset löytyi... Eikä noi nyt ympärykseltäänkään suurilta yllättäen tuntuneetkaan niin isoilta, ja se on aika hassua! :O Mutta on sitten uudet liivit sen ihanan pikkujoulumekon kanssa! Qmaah! ;)

Tuik, mä kyllä harrastaisin sitä seksiä useammankin kerran viikossa, mutta täällä nyt siis kuitenkin puhutaan vaan parista-kolmesta kerrasta kuussa! Että jos sä kerran viikkoon kuitenkin harrastat, niin se tuntuu musta luksukselta ;) Ja ONNEKSI vauva ei riehu sillon, kun seksiä on, koska muutoin varmaan jättäisin itsekin kesken... En vaan osais ite enää olla :D
 
Amppu, joo, nettiostostelu tulee huomattavasti kalliimmaks ku kaupoissa pörrääminen :D

Seuraavaksi täytyy ehkä alkaa hankkia joululahjoja, jos niihinkin meinaa tahtoa jotain laittaa.

Ja tosta tekemästäsi listasta, niin saanhan muuttaa sitä niin, että tulee eka päivämäärät? Sillon ois helpompi lisätä ittensä ja alkaa seurailee, että kellä on missäkin vaiheessa :)
 
Takaisin
Top