Lokakuun jutut

Voi hyvänen aika Sinttu sitä eukkoa joka sinuun törmäsi! Jotkut vaan on tollasia, onneksi niitä on harvassa kuitenkin. Vanha saa olla mutta ei typerä. Mutta, eräs ystäväni sanoikin joskus osuvasti: Ei kyynisistä keski-ikäisistä tule mitään omenaposkisia herttaisia mummoja.

Tuntuu nämä meidän jutut olevan pitkälti samanlaisia nykyään: vaivat lisääntyy ja kärsimättömänä odotetaan vauvaa kotiin. Kai se on ihan hyvä juttu, niin on sitten valmis siihen vauvan tuloon ja synnytykseen, ei halua enää sitäkään siirtää.
Onneksi meillä on paljon valtavan hyviä kirjoja, ei oma aika käy pitkäksi. Raskauden aikana on tullu luettua paljon ja nyt on menossa John Irvingin Ystäväni Owen Meany. Tämä kirja oli ihan pakko mainita, koska se on niin erikoisella tavalla vaikuttava. Kun kirja ei jaksa pysyä kädessä, otan kutimet ja väsään jotain pientä. Illalla istuessamme sohvalla kirjojemme kanssa ja kissa välissä köllötellen tulee tuumailtua miten se meidän poika sitten kanssa siinä makoilee. Sitten hymyilemme, minä liikutuksen  kyyneleet silmissä.
Tänään olisi ohjelmassa taas vähän leipomista, tällä kertaa perunapiirakoita, joita en muista tehneeni yli vuoteen ainakaan.

Mieheni näki viime yönä unta, että hänen herätessään meillä oli aamulla vauva kotona. Olin käynyt synnyttämässä vain sairaalassa, enkä ollut hennonnut herättää miestäni mukaan vaan tullut sitten samantien kotiin [:)] Tokkopa ihan noin kätevästi tulee menemään.

Huolista. Tuo monien kokema turvattomuuden tunne on tuttua. Ihan raskauden alusta lähtien olen ollut kovin huolehtivainen vauvaa kohtaan, vaikka mahassa vielä kulkeekin. Nyt tulee pohdittua lapsen kannalta kaikki mitä lukee lehdistä tai kuulee. Niin kun nyt vaikka tuo sikaflunssakin. Ihan kaiken miettii toisella tavalla. Mieheni on suloisen huolehtivainen minua kohtaan ja lasta myös, yhtälailla hän miettii asioita. Hän on kasvanut reippaassa poikaporukassa ja miettii mitä kaikkea voi pojalle tulla eteen. Ajatukset alkaa tosiaan olla siellä syntymän jälkeisessä ajassa.

Pientä romaania taas pukkaa...[:D] Iloa päiväänne vaivoista huolimatta!

Se piti vielä marista, että ihmettelin kun mitään äitiyspäivärahapäätöstä ei ole kuulunut ja olin yhteydessä palkanlaskijaan. Voi että joku voi olla kumma! Tämä vanhempi nainen hössötti jotain ihmeellistä papereista jotka hän tarvitsee kelalta kun hänellä ei ole mitään virallista paperilla lasketusta ajasta ja muusta. Soitin hänen pyynnöstään kelaan jossa ystävällinen virkailija sanoi kaiken olevan kiinni siitä yhdestä lomakkeesta, joka työnantajalta pitäisi heille tulla. Joopa joo. Samasta asiasta oli puhe jo syyskuussa siinä vaiheessa kun laitoin paperit menemään ja kelasta otettiin yhteyttä. Ilmoitin palkanlaskijalle asiasta ja yhtäkkiä kaikki olikin sitten ok, kun sanoin monennenkohan kerran lasketun ajan ja milloin loma alkaa... No, nyt asia etenee sentään, mutta jos liikaa viipyy teidän päätökset, niin kyselkää perään. KElasta ei välttämättä osata ottaa yhteyttä meihin päin tai jos viivytys johtuukin vaikka just työnantajasta.
 
Moi!

Amppu, jep, kuivaa alakertaa täälläkin on ollut. Bepanthenilla oon voidellut pahimpina hetkinä, etenkin seksin jälkeen tuntuu, että kirvelee pahemmin kuin kroonisina virtsisvuosina! Ja nimenomaan ulkopuolella, pinnallisesti, ei mitenkään sillain tulehdusmaisesti. En oo ainakaan ite saanu mitään tulehdusta aikaseks, vaikka just kans samaa pelkäsin... Vesi kirvelee, mutta aimo töräykset bepistä on auttaneet :D (ja sinttu, mä nimenomaan oon kokenu hyväks sen, ettei toi imeydy niin nopeasti. Kävellessä ja liikkuessa kun tuntuu, että saattaa alushousutkin muutoin alkaa hankaamaan, mutta bepanthenia pahimpina päivinä laittaessa on ollut ihan taivaallisen hyvä olo! En oo toki erisania kokeillu, joten siitä en uskalla sanoa mitään :))

hennas, mulla lonkkakivut on ollut jo aika aikasesta vaiheesta asti ihan arkipäivää, yliliikkuvilla nivelillä tällainen vaiva kun tulee välillä ihan ilman raskaanaolemistakin. Itse haalinut kauhean kasan tyynyjä sänkyyn, ja niitä tungen milloin haarojenväliin, milloin toisen jalan alle, selän taa ja ihan ehdoton on tyyny tai pari kyljellä nukkuessa käsien väliin! Kannattaa kokeilla, jos kolottelee :)

Nyt on kuulkaa pallomahaiset ystäväni pakko hehkuttaa ja mainostaa! Mä lähdin käymään lounaalla ystävän kanssa ja yllättäen nyt sitten parissa vaatekaupassa jaksoin käydä. Matkaan tarttui sellainen AIVAN ihana ja ihan überkuuma pikkujoulumekko! Tulipunainen, kaula-aukostaan hieman antava, polvipituinen ihanuus! Vaatii tosin tissit (musta tuntu, et nää mun E-kupit on pienenoloiset mekossa), mutta nehän saa vaikka rintsikoilla muokattua paremmin. Ja hintaa vain 35€! Niin siis Lindexiltä, sieltä isojen tyttöjen mallistosta. Ja mahan kanssa laskeutu ihan tosi kauniisti, näytti lähes siltä, että se on nimenomaan tehty raskaana olevalle! Aivan ihana!

Pelasti kummasti tän mamman päivää, tosin vielä aion tehdä jatko-ostoksia tälle iltaa Elloksen nettimyymälästä.. siellä oli kivoja oloasuja, joissa mä luulen, että tulee kummasti tässä vielä aikaa viettämään :D
 
Hei kaikille!

Oli mukava lukea teidän ajatuksia tosta rokotteesta. En vielä osaa sanoa otanko, mutta mieltä huojensi kun moni oli sen kannalla että mahd. ottaa. Olin jo varma aiemmin että otan, mutta sitten yksi tuttu pelotteli mut ihan hervottomaksi sen rokotteen vaaroista. Ei hänellä mitään virallist tietoa ollut, mutta kuhan säikytteli.

Toi on muuten rasittavaa kun jotkut ihmiset ei yhtään osaa varoa ja on tungoksessa tosi röyhkeitä. Mä yks päivä oli ostoksilla yhessä isommassa kaupassa. Ukko tuli kärryjen kanssa hyllyn takaa ja tökkäs ilkeesti mahaan. Multa pääsi auts, mutta mies ei edes pyytäny anteeksi! [:@] Suohon tollaset ihmiset!

Diza: Mulla oli tossa pari viikkoa ja vielä ajoittainkin ihan samanlaiset fiilikset kun sulla. Sain jokapuolella jotain sanottavaa aikaseksi kun hermot välillä niiiin kireellä. Mua ärsytti ja itketti ihan kaikki. Nyt se on vähäks aikaa hellittäny, mutta tiedän tunteen ja se ei ole kauheen hauskaa! Mutta mukavaa kuulla että meitä on muitakin hermoheikkoja vaivoineen ja porukalla jaksetaan loppuun asti. Perästä tullaan niinku olen monesti sanonu. Vaikka LA vasta 31.12.!!

Kävin neuvolassa ja neuvolan tätsykkä päätti ultrata kun sillä oli kone auki. Kiva yllätys! Ihanaa oli nähdä pientä. Paikallaan ei tahtonu millään pysyä, mutta saatiin kuiteki mitattua kooksi n. 1400g! Vihdoin se odotettu painoarvio! Ultra antoi viikkoa aikasemmaksi laskettua aikaa, mutta ei sitä kuitekaan mihkään tietty muutettu. Voi kuitekin olla että syntyy aiemmin. SF-mitta mulla oli 30cm joka meni taas ihan yläkäyrällä. Viikkoja oli sillon 29+4.

Huomenna tasan 30 viikkoa, kivaa!!

Eipä tässä nyt muuta tule mieleen, kun että jaksamista kaikille! [:)]
 
Tervehdys!
 
Päätinpä minäkin tulla kuulumisia vähän päivittämään, sillä eilen äiti soitti ja kertoi äitiyspakkauksen saapuneen!! JIPI! Saan sen siis tänne hypisteltäväkseni parin viikon päästä, kun vanhemmat on tulossa käymään.
 
Siinäpä olikin meikäläisen raskauteen liittyvät uutiset, sillä täällä rintamalla ei mitään uutta. Olo on edelleen oiva, melkein mitään oireita ei ole, poika möyrii minkä kerkiää mutta ei esim. yöunia häiritse ollenkaan. Melkein tunnen syyllisyyttä kun on ollut näin helppoa ja monilla teillä tuntuu olevan jos jonkinlaista vaivaa. No, vaikea raskaus, helppo synnytys, vai miten sitä sanotaan, että ehkä tämä kaikki rysähtää niskaan sitte h-hetkellä [8|] Oon meinaan miettiny sitäkin, että kun puhutaan ennakoivien supistusten auttavan synnytyksessä avautumisvaihetta, niin eipä ole niitäkään kyllä kuulunut - en tiedä siis miltä supistus tuntuu vieläkään!
 
Yhden muutoksen huomaan itessäni, ekaa kertaa tullu se fiilis, että MIKÄÄN muu ku tää raskaus ei kiinnosta! Mukavia työjuttuja tulossa, mutta niiden valmistelu tervanjuontia. Niin myös meneillään olevat osa-aikaiset opinnot, huomaan luennoilla harhailevani jonnekin muualle. Laskeskelen jo, että kuinkas pitkä matka tässä vielä on, kunnes meikäläinen tämän palstan perässähiihtäjänä voisi jättäytyä äitiyslomalle hyvällä omallatunnolla (olen suunnitellut vasta joulukuun alkua mutta nyt esim. marraskuun puoliväli alkaa tuntua jo paljon houkuttelevammalta). Ehkä tää on joku työputken jälkeinen mielen vastaisku, sillä työkiireiden aikana en muistanut suurimmaks osaks aikaa koko raskautta. Nyt sitte tilanne täysin päinvastainen ku tahti on hellittäny.
 
Lopuks vielä vannon magnesiumin nimeen! Sillä jos jotakin pientä oiretta ollut havaittavissa, niin aamuisin tuntuu siltä ku koko ajan ois pohkeet kramppaamassa. Vedän kipin kapin peiton alle lämpimään piiloon ja vaihdan asentoa niin auttaa, mutta heräilen pitkin aamua tähän tunteeseen. Nyt kaksi päivää magnesiumin ottoa takana ja oire on hävinnyt tyystin! Suosittelen tosiaan, jos joku vielä näistä oireista kärsii.
 
Mahtava ollut taas lukea juttujanne, mua alkaa jo tosissaan jännittää, että koska täältä saa lukea ekoja vauvauutisia!! Minäkin astun ihan näinä päivinä 30 rajapyykin yli [:)] Onkohan raskaudessa kolmenkympin kriisiä??!!
 
Tsemppiä siskot, kirjotellaan!
 
moi kaikki
 
sain vihdosta viimein vähän luettua teidän kirjotuksia. en ole viime aikoina jaksanut/ehtinyt paljoa koko koneelle. Päivät menee äkkiä lapsen kanssa, mitähän meno sitten kun niitä on kaksi [:D] Oli tässä pari viikkoa järjetön makeanhimo, onneks se nyt vähentynyt. Kuitenki ku en enää ole kokoajan karkkia syömässä oon ollu kauheen väsynyt. D-vitaminiia aloitin käyttään kun sitä suositellaan muutenkin pimeänä aikana.  Toivottavasti hemppa ei ois taas laskenu ku en ole rautaa enää käyttänyt, mua rupes ärsyttään tosissaan kun aina maha oli löysällä. Ihme vaiva tässä ollu muutaman viikon kun vasen puoli niskasta ihan alas asti jotenki jäykkä ja jos pitkään oon paikallani tai liian kauan vasemmalla kyljellä en tunne kunnolla vasenta jalkaa. Heti kun ei selkäkipuja ole kauheesti sitten tämmöstä, vähän on auttanut kun istunut jumppapallon päällä ja pyöritellyt siinä lantiota. Harjotussupistuksiakin on ollut mutta huomannut että sitä enemmän mitä enemmän touhuan, koittanut suht rauhallisesti olla mutt en nyt rupea kuitenkaan vain makaamaan. Joudun kyllä joka päivä nosteleen ja kantaan esikoistakin, kevyt ikäisekseen mutt kuitenki reilun 10kg, tyttö kun on nyt ollu sellanen ettei saa ulkoa sisälle muutakuin kantamalla, suuttuu niin sisälle menosta ettei auta kuin kantaa. Pihassa ollaan kuitenki yleensä kahteen otteeseen ulkona, jotain 3 tuntia päivässä että saa ulkona olla. Ehkä tuo vähän sitä kuuluisia 2-vuotiaan uhmaa, onneks muuten pääsen aikas helpolla.  Mun väsymykseen ei silti ulkona olo paljon auta mutta luulen että jos sisällä oisin en pysyis enää ollenkaan hereillä. Luin suurimmaksi osaksi muiden kirjotukset mutt en muista mitä mun piti kommentoida.. ainakin se että kun esikoinen syntyi käskettiin nukuttaan kyljellään mutta pyrkiä vaihtamaan kylkeä joka kerta. Tyynyä ei käytetä edelleenkään tytöllä, vissiin 3-vuotias tarvitsee vasta oikeasti matalan tyynyn, pelkkä tyynyliina ollut vauvasta asti. Vauva kun tahtoo usein kuolata ja puklata niin ei tarvinnut koko lakanaa aina vaihtaa, vaan pelkkä tyynyliina.Äippäpakkauksen peitto ja siihen sopiva pussilakana oli alusta asti käytössä, vaunuissa makuupussi. Ja sängyssä lakanan alla muovifrotee kun pissavahinkoja tahtoo välillä sattua. Ekat kuukaudet nukutettiin äitiyspakkauksen laatikossa mikä pinnasängyssä oli kun sänky tuntui pienelle niin valtavalta. Näin me tehtiin ja varmaan sama juttu nyt kakkosellakin mutta kukin tekee miten parhaaksi näkee ja miten neuvolassa neuvotaan. :)
 
Tsädäm!

Täällä taas! Neuvolareissu + yhdistetty sokerikontrolli takana. Viuh! Nielasin muutaman kerran tyhjää siinä neukun tiskillä, kun tajusin, että ollaan ihan loppusuoralla. Vasta äskenhän sitä piteli vapisevin käsin testitikkua siskon vierasvessassa ensiarvailujen hämmentämänä.... Nyt enää jälellä yks lääkäri. ja sekin synnytystapa arviointi!

Sf oli 34 senttiä ja painoo tullu tässä kuussa kilo. Päästy takasin käyrille siis. Vähän tuli moitetta kun lorautin sokerisen pissanäytteen. iik. Kysyi mun syömisiä ja minä en  muistanu kun sen "terveellisen" mansikka-aktivian, jonka huitasin naamaani ennen neuvolaa. Kun olin siis paastonnut 12 tuntia siihen sokeriin. No, autossa mies sitten kysyi, että miks mä en kertonu siitä SUKLAASTA! No, voi paska, enhän minä tuommosia mitättömiä sulkaa annoksia enää muistanut! Huomena tarvii soittaa ja kysyy ne verikokeiden tulokset.

Paha tässä on nyt tuon jälkeen sanoa, että MAGNESIUMIN alottamisen jälkeen on tuo älytön makean himo vähentynyt. Mutta ON SE! Syksyllä vielä vetelin pussi tolkulla hedelmä-aakkosia ja viinirypäleitä.

SannaKoo. Uuvet vaatteet oon ihana juttu! Onnea sulle! Ite aamulla piehtaroin koko garderoobini pitkin makuuhuoneen sänkyä kiihkeän sykkeen vallassa. Ei niin mitään päälle pantavaa. Tänäänkään. Kirosin itseni kelvottomksi lehmäksi ja säälin miestäni joka joutuu hilaamaan mua joka paikkaan "tämännäköisenä" ! Survoin sitten farkkuhameen ja pitkät saappaat ja yritin hymyillä. Tuo ihmisissä liikkuminen on turhan monimutkaista! Minä, entinen himo pukeutuja, viettää nyt mieluisimmat ajat kotona kalsareissa!

Tästä tullaan sujuvasti raskausajan TORIKAMMOON ja ITSESUOJELUVAISTOON. Pakko se on massassa katella suorimmat reitit! Sama koskee autolla ajamista! Yritän valita aina semmosen reitin missä en joudu vaihtaa kaistoja ja kiilailemaan ja ohittelemaan. Tai kiroilemaan liikennevaloissa kaikkia muita vi**n puusilmiä! Se on kuulkaa niin huojentavaa päästä kotitielle kaupungista! Hiekka rapisee renkaiden alla ja peurojen valkoiset peput pomppii pellon pientareella autonvaloista karkuun! Kyläkaupan kaksi muuta asiakasta kyselemässä kuulumisia, ON TURVALLISTA! Kyllä maalla on ihanaa!

KUIVATPAIKAT. NO NIIN. Tuota, tuota. Onko kukaan alkanu vetelee sitä raskausöljyä sinne rakoon? Se ainaskin helpottaa tuota nirisevää pimpsaa. Ja seksi touhuissa tavallinen keittiön ruokaöljy on must! Lakanathan siitä ei tykkää hirveesti.... Mut ei se kirvele eikä jää likoomaan. Siis nää öljyn kanssa läträilyt on parasta tehä iltasella. Ainiin, rypsiöljy muuten, anteeks vaan, alkaa haiskahtaa popkornilta tietyssä kehon lämpötilassa. Voipi tulla touhutessa nälkä....

Ja nälkä se on taas täälläkin. Venähti tuo ruokaväli liian pitkäksi, taas. Tänään syödää pors-keittoa, hirven lihalla ja smetanalla!!! Onnentyttö olen, kun on  oma kokki kotona!

Silleen!
 
Ite oon nyt käyttäny tuota ceridalöljyä kun en ole jaksanut sitä vehnänalkioöljyä metästää mistään... mtta toisaalta ei mulal mtn hinkkaus/kuivuus ongelmia ole ollutkaan, ihan vaan varoiksi...
 
Taas täällä, en vaan osaa pysyä poissa!

Kattelitteko tossa aiemmin illalla maikkarin 45minuuttia? Siellä oli possurokotteesta nimenomaan raskaana olevien näkökulmasta, kun ei meistä oikein kukaan taida olla varma kannastaan sen suhteen... Ei sillä, että ainakaan itelle ois antanu vastauksia suuntaan tahi toiseen, mutta ihan valtakunnan tason ongelma taidetaan olla, kun sitä meidän näkövinkkelistä nyt vauhkotaan.

Ja niin, Amppu, varmasti olisin kuumaakin kuumempi, jos vaan olisi ne bileet, minne se laittaa! Tossa marraskuun vikana vkonloppuna on yhden hyvän ystäväni ja hänen nigerialaisen miehensä hääjuhla (eli 2v vuosjuhla, nigerialaiseen kulttuuriin kun kuuluu juhlia joka vuosi ystävien kanssa, ihanaa!), mutta saas nähdä, että vieläkö se silloin päälle sit mahtuu! Tai jaksanko ylipäänsä enää siinä vaiheessa juhlimaan lähteä... Noh, katsotaan. Ja jos yleensäkin olen elovenana ollut noissa juhlissa etenkin sen miespuolisen juhlakalun ystävien lempparitanssitettava, niin saas nähdä saanko nyt olla hetkeäkään rauhassa! Ihanan afrikanmiehet kun rakastavat hedelmällistä naista ihan ylikaiken, ja minä viimeisten viikkojen kukoistuksessani siellä... huh ^^ Siellä tosin tulis sitä kaivattua egoboostia, että tuntee ittensä maailman kuningattareks!

Illan kruunuksi naputtelin sitten tuossa tilausta tosiaan vielä Ellokselle, ja loppusumma alennusten jälkeen näytti 166€... tosin ehkä se on sen arvoista, kun en ole kuitenkaan moneen kuukauteen oikeasti enää itselleni osannut shopata! Ja normaalisti tollainen summa vaatteisiin on kuitenkin hujahtanut helposti. Ja huomioitavaa myös, että tuossa oli kuitenkin muistaakseni 16 vaatekappaletta, että ei todellakaan paha! (nti Alennusmyyntiensuurkuluttaja täällä heimoi!)

Huomenna kangaskauppaan. Mummoni lupasi ommella mulle sellaisen isohkoon liittokokoukseen sopivan iltajuhlapuvun. Voi olla, että jo aiemmin oonkin kertonut, että tarkoitus on hyödyntää samaa mekkoa sitten ristiäisissä. Selkäosa yhtenä kappaleena, rinnukseen tulee yksi osuus (ehkä v-aukkoinen, mutta ei niin antava) ja sitten rinnuksen alle vielä yksi osuus, johon tulee vekeillä tai rypytyksellä kangasta, jotta se laskeutuu kauniisti mahan päältä - nyt ja vielä ristiäisissä mahdollisten ylijäämien päälle :)

Vitsit, mulla olis jostain syystä tosi paljon energiaa, mut kuitenkaan mitään en jaksaisi tehdä. Lähinnä sellainen ylivilkkaus-olo, ettei varmasti kyllä pysty keskittymään mihinkään! Ja ihanaa, kun aamusta asti on ollut sellainen olo, että mä olen todella kaunis! Ennen ulos lähtöä laittelin rauhassa meikkiä, virittelin tukkaa ja hymyilin peilille. Vauva on tainnut syödä tota mun ylijäämävarastoa sen verran, että nyt on kasvot kaventuneet kauniisti. Käsistäkin on lähtenyt läskiä, tosin mulla on oikeesti ihan mummo-allit! Mutta ei se haittaa, mä olen KAUNIS!

Ja ainiin! Ystävää ostoskeskuksessa tänään ootellessa huomasin, että HairStore mainosti sellaista niska-hartiahierontaa, 5min/0€! No minähän sinne sitten kipsuttelin, mutta hieroja ehti vain aloittaa, ja jo heti tuli hälle "oikea" maksava asiakas sinne Span puolelle... En tiedä, oliko "lohdutus"lahja, vai antaako kaikille hieronnan kokeilijoille, mutta sain sellaisen 30€ lahjakortin, jolla saa alennuksen niistä Span hoidoista. Lupasin siis itselleni ihanan 45min jalkahoidon, josta ei ton kortin käytön jälkeen tarvitse maksaa kuin 42€! Nyt jos koskaan jalat onkin sellaisessa kunnossa, että ehdottomasti hellimistä kaipaa!

Tulipas ylipitkä minäminäminä-vuodatus taas, mutta toivottavasti tää mun loistava fiilis huokuu sinne asti ja antaa loppuun asti lukua jaksaneille osansa tästä! :)

Ainiin... maarinen, mä ostin jostain terveyskaupasta sitä Weledanin raskausöljyä, paketin kyljessä lukee et 34 viikoilta eteenpäin sillä hierotaan. Eli tuolla se oottaa makkarissa, pääsee pian täällkin mies hommiin!
 
Huomenta!
Täällä on vielä suhteellisen energistä porukkaa, ja ihania juttuja taas laidasta laitaan....
Itselläni tuli nyt se kuuluisa stoppi tähän kaikkeen ja loppui energiat ja voimat, ja nyt ei sitten mitään jaksa eikä kiinnosta tai huvita. Joutuu tosissaan ponnistelemaan että jonkin pienen homman saa hoideltua ja sitten täytyy taas kerätä voimia...
Tosin välillä taas tulee sitten ihmeellisiä energiapuuskia ja tulee höyryttyä ja siivottua aina jokin paikka kerralla kuntoon...
Laidasta laitaan menee nämä tunnetilat. Olen kyllä jo totaalisen kyllästynyt tähän raskaaseen oloon ja toivon että kuukausi menee nopeasti, niin pääsisi jo tästä tilasta eteenpäin.
Vielä on kuitenkin matkaa jäljellä ja kaikkea tekemistäkin olisi mitä pitäisi jaksaa ehtiä tehdä [8|]

Selasin eilen mainoslehtisiä ja jokin jouluilo minuun jo tarttui, ja olisi kyllä jo kova hinku tuohon joulunalustouhuun [;)]
Nyt olisi aikaakin jo näperrellä vaikka mitä...tämä neitokainen alkaa pian askartelemaan joulukortteja ja tonttu-ukkoja!
Kyllä tuossa Marraskuun puolella tulee kaikki laitettua kun vielä ehtii/jaksaa/kykenee...Joulukuun alulla sitä ollaan jo muissa aatoksissa ja sitten on ihanaa tulla kotiin vauvan kanssa kun kaikki tunnelma on valmiina [:)]

Ensi viikolla olisi neuvola taas ja sieltä pyydettiin soittelemaan ja kyselemään tuon rokotteen perään jo tällä viikolla...en ole soitellut, enkä taidakkaan...eli minäpä en näillä näkymin kuitenkaan ota sitä.
Saa nähdä onko sitten ihan tyhmä päätös. Sitähän ei tiedä kuin odottamalla ja katsomalla...tulee jos on tullakseen, ja toivon mukaan ei sitten kuitenkaan tule.
Minulla on ollut niin monet flunssat tämän syksyn aikana, että en tervettä päivää ole juuri nähnyt, kun koko ajan on pikku köhää jos ei muuta...saa nähdä onko vaikuttanut vauvaan [:(]
Kuitenkaan en ole suostunut hakemaan antibioottikuuria vaan olen sitkeästi köhinyt ja nyt on helpottanut lähes kokonaan.
Vaikeita nuo päätökset ovat, ja lopputulosta ei tiedä sitten kuitenkaan onko hyvä vai huono.

Tänään tämä mamma taitaa saada jotakin aikaiseksi ja siivoilee kaapista turhat roinat roskiin...
Huomiselle olisi suunnitteilla jonkin asteista vauvantarvikeshoppailua, ihanaa [:)]
Kyllä tämä taas tästä helpottaa kaiken kolotuksenkin keskellä...ei muuta kuin kynttilöitä palamaan ja jalat lämpöiseen veteen hyvien tuoksujen sekaan likoamaan...rentouttaa kummasti.

Mukavaa alkavaa päivää taas kaikille!


 
Huomenia..

Nyt se on masennus iskeny.. huoh. Ei kiinnosta sitte yhtikäs mikää.
Tiistaina siellä uimahallissa "uiskentelin" eli lilluin yli tunnin verra ja sekii verotti.
Illalla oli taas nii kipeet paikat et itku tuli. JA mies vaa nukku ko tulin :( Odotin ehkä vähä et se ois tehny
yllätykseks vaik iltapalaa tai jotai muuta pientä kivaa.. ni ei. kuorsas vaa sohvalla. [:(]
Tuli paha mieli että noiko paljo se miuta aattelee... Ja sitte se valittaa ko sen yllätykset ei koskaa onnistu ko
arvaan ne tms ko ei pääse rauhas mitää tekemää. Kerrakii ois ollu mahollisuus ni ei sitte..PÖH.
Suututtaa.

Ja vauva riehuu nii paljo ettei jaksais sitäkää..
Ja nyt en saa ees skannattuu yhtä prkleen kuvaa et voisin sen tuoho hoitopöytää maalata.. ARgHhh..

Anteeks vuodatus..

Jos huomenna tai illasta vaik parempi mieli. Söis vähä mansikoita ni mieli vois piristyy..
 
Huomenta mammat ja masut!

Ninoska, ehkä se energian vähyys on tässä vaiheessa jo ihan normaalia ;) Ja kerrankin on oikeesti hyvä syy vain nostaa jalat sohvalle ja sanoa, ettei enää ole pakko touhottaa, jos ei jaksa. Nyt kerätään jo voimia siihen hoohetkeen! Ja eiköhän noita energianpuuskiakin ehdi tulla meille vielä jokaiselle, niin ollaan iloisia siitä, mitä silloin saadaan aikaan... loput kuitenkin hoitaa omat äidit ja anopit, kun ne alkaa kohta varmaan tunkemaan jo ikkunasta sisälle, ainakin täällä meillä :D

Tuiksille tsemppihalit! Älä sure, syö jotain hyvää ja murjota päivä peiton alla vaikka hömppäviihteen parissa! Kiukuttelu kannattaa, koska sen jälkeen tulee varmasti se parempi mieli :)

Mä aattelin taas tänään lähteä tuhoamaan pankkitiliäni ja vietän ainakin osan päivästä ostoskeskuksen syleilevässä huumassa. Siitähän se johtuu, että mä en enää oo jaksanu shoppailla, ku oon yrittäny keskustassa käydä! Mutta tänään valloitan Itäkeskuksen - tarkoitus olisi löytää vähän joululahjoja ja sitten sitä kangasta. Eilinen hyväntuulisuus lämmittää vieläkin mieltä, ja vaikka en aamulla jaksanutkaan herätä ihan kellon ensi soittoon (ja sitä kauttaa ehtinyt nyt sitten suihkuun), mutta kuka sitä nyt jaksaisi vapaapäivänä sellaisista murehtia!

Kynttilänvaloa synkkään syyspäivään, auringosta tuolla ei taida olla tietoakaan! :)
 
Heippa!

Ensinnäkin piristyshaleja kaikille masennuksen ja väsymyksen kourissa kärvisteleville! <3
Kyllä tää raskaus oman osansa reippaudesta verottaa, vaikka itse en onneksi vielä kovasti ole päässyt masentumaan, ellei noita satunnaisia huonon tuulen puuskia lasketa mukaan. Ihmeen rauhallisesti mä olenkin saanut oltua, ehkä tämä kotosalla olo ja rentoutuminenkin ovat auttaneet asiaa.

Mä olen parina edellispäivänä nyt ollut muka kauhean kiireinen, enkä ole ehtinyt vaun sivuille melkein ollenkaan. Pikaisesti olen käynyt aina kuulumiset kyllä lukemassa. Nyt ajattelin itsekin tulla tänne taas kertomaan kuulumisia.

Täällä nämä syksyiset ilmat sen kuin jatkuvat. Aamusella näkyi olevan paljon sumua tuolla kaduilla, mutta nyt on nuo kadut vaan märät. Onneksi tänään ei tarvitse lähteä ulos, jos ei huvita. Eikä mua nyt ainakaan huvita. Ajattelin tänään vaan leipoa sämpylöitä, ja pistää kynttilät palamaan ja nautiskella rauhasta. Niin, ja katsella TVKaistalta Suomen telkkaria. Just nytkin tuolla taustalla pyörii se SannaKoon mainitsema 45 minuuttia. Mä tällä hetkellä olen sitä mieltä, että otan sen rokotuksen, jos sen vaan saan. Pitänee maanantaina kätilön luona vieraillessani kysellä sen rokotteen perään.

Ja SannaKoo, voi kun mä kuitenkin vähän salaa toivon että Etelä-Suomessakin ois silloin helmikuussa lunta! En ole nähnyt kunnon talvea kuin viimeksi 2 vuotta sitten (en laske näitä Hollannin parin päivän ohuita lumikerroksia kunnon talveksi)!! No, meinaan kyllä käväistä Oulussakin isää moikkailemassa sitten Suomen reissun aikana, joten eiköhän siellä sitten sitä lunta kuitenkin ole vielä silloin. [:)]

Marianna: Huraa, saat vihdoinkin sen äippäpakkauksen! Mä täällä vielä odottelen, jotta saankohan mä sitä loppujen lopuksi vai en. Äiti kyllä sanoi, että se olisi joskus marraskuussa tulossa. Voi, kunpa se ehtisi saapua mulle ennenkuin vauva päättää syntyä. Siinä kun on sellaisia juttuja joista mä olen ajatellut, etten niitä omin päin lähtis ostamaan jos ne kuitenkin on tulossa, esim. harja ja kynsisakset.

maarinen: jeps, mä olen alkanut huiskia sitä Weledan öljyä tuonne alapäähän myöskin. Huomasin vaan, että itsekseen se on hiukan hankalaa tuo välilihan hieronta, joten tänään aion pyytää miestä apuun. [:)]

Ninoska: muhun on kanssa iskenyt tuo jouluinnostus, ja olen jo väsännyt mukavan kasan joulukortteja!

Ja sitten asiasta toiseen ja by the way: Oletteko muuten kuulleet, että vadelmanlehtiteen juominen auttaisi synnytykseen valmistautumisessa? Meidän synnytysvalmennuksen ohjaaja suositteli meille tätä juomaa, sillä se vahvistaa kuulemma kohtulihasta. Meinaan käydä ostamassa tätä teetä, kunhan sitä jostain vaan löytäisin. Vielä teestä puheenollen, vinkkinä vielä, että fenkoliteen juominen (ja fenkoli muutenkin) lisää kuulemma maidon eritystä synnytyksen jälkeen.
 
Heippa

Ja onpa kiva kuulla että joukossamme on teitäkin jotka jaksatte ja touhuatte. SannaKoo  tuuleta vain täälläkin iloasi, sitä on kiva kuunnella tai lukea, kun itse on aivan rättipoikki nykyään.

Oliiviöljyä meillä käytetään alapään voiteluun, eikä kirvele. Suosittelen! Viime yönäkin pääsin näkemään unia. Ensin oli jotain uhkaavaa, minua pidettiin ihan hulluna ja olin epätoivoinen, mutta aamun uni oli ihana uni vauvasta. En tiedä kenen vauvaa hoitelin, paikassa oli paljon vauvoja, mutta vauva oli poika ja aivan syötävän ihana. Hymyili ja oli hyväntuulinen kun puin ja pesin häntä. Herättyä oli kova ikävä omaa nyyttiä<3
Mies ei viime yönä nähnyt unia, mutta tuttuun tapaan höpötti unissaa. Hänellä on tapana valloittaa suuri osa sänkyä ja usein yöllä pyydän josko vähän siirtyisi. Niin viime yönäkin. Vastauksena tuli: " Kun noin pyydät niin voin siirtyä enemmänkin. Tarkalleen ottaen se ei oo multa pois yhtään." Itsekseni hihittelin sitten. Näitä tulee harva se yö. [:D]
Tässä odotellaan että uuni jäähtyisi sopivaksi ja pääsen laittamaan lasagnen kypsymään, herkullista! Viime kerrasta onkin useampi kuukausi aikaa.

Mitähän piti kommentoida...? Ei voi muistaa. Ai niin Maarinen, sittenhän on kuuri tepsinyt, kun käyrät on kohdillaan, onnittelut sinnikkyydestä ja kurinalaisuudesta.

Huomenna olisi taas neuvolakäynti. Saas nähdä onko mukula päässyt jo ihan pää alaspäin. Välillä ainakin tuntuu siltä, painaa niin kovasti alavatsaan ja virtsarakkoon.

Ei kai tässä muuta tällä erää. Jatketaan odottelua [:)]
 
45 Minuuttia tuli itelläkin katsottua ja kovasti ihmettelin mitä ne oli ne komplikaatiot tai sivuvaikutukset mistä alussa mainittiin mutta sitten itse ohjelmassa ei kuitenkaan niistä puhuttu mitään vai menikö multa TAAS jotain olleellista ohitte? Itse en saanut siitä kyllä vinkkiä, en suuntaan enkä toiseen. Noh, onneksi huomenna on vika pvä niin ei tartte kohta enää niin paljoa kulkea ihmisten ilmoilla, eikä tuolla nuhaisten lapsien seassa pyöriskellä... Rokotetta odotellessa ehtii miettiä vielä mitä tekee...

Ku sais vielä ton toilettirempan päätökseen ja kamat paikoilleen niin helpottas tällä kotonaki, tavarat hujan hajan jokapaikassa ko eiole oikeen minne laittaa [:@]. Meilä on tuo mies se järjestelmällisempi mutta rajansa se mullaki on, että hermot meinaa palaa...jahas lähtis hakemaan sitä ukkoa töistä ja kaupan kautta...
 
Oon nyt neuvolan ohjeiden mukaan ottanu tässä viikon verran ihan rauhassa. Tänään oli sit pakko päästä ulos pienelle kävelylle raittiiseen ilmaan. Ja voi apua miten oli vaikee reissu. Varmaan max viis minuuttia olin kävelly (todella hitaasti) niin johan ne supistukset alko. Ja maha meni aivan kivikovaks, nivusiin sattu, pisti kylkiin jne.. siis näköjään meikäläisen vähäinenkin liikunta loppuu tähän. 20 minuuttia läähättelin ja yritin hilailla itteäni eteenpäin ja sitten riitti. Sain jo niin kummia katseitakin osakseni että parempi jäädä vaan sisälle nyhjöttämään. Harmittaa jos tässä nyt joutuu vajaa kaks kuukautta vaan sisällä istumaan[:(] tylsää....

Maanantaiks sain sitten ajan kätilöopistolle siihen ylimääräseen ultraan. Saa sitten selvitystä siihen vauvan kokoon ja sen sf-mitan luotettavuuteen. Toivottavasti olis tytteli oikeissa mitoissa.

Yritän samalla kysellä sitä sikaflunssa-rokotetta. Otan sen kyllä heti kun vaan saa.
 
Moi!

PaulaMaija, anteeksi, mutta musta on jotenkin "huojentavaa" kun te jo tän kaiken jo aiemminkin läpikäyneet tuskastelette samojen asioiden kanssa, kun me ensikertalaisetkin... Tietää sitten, että ehkä jo ens keväänä tätä kaikkea sit aattelee kultamuistoisena ja tähän hommaan ryhtyy vielä joskus toistekin! Tällä hetkellä kun tuntuu, että meille ei kyllä toista tule, ellei adoptoida tai lääketiede mahdollista miehen raskaana olemista :D

Mites muuten, Ailime, vouhkataanko siellä Duzhlandiassa samalla tavalla tosta possurokotteesta? Täällähän siis ei varmaan päivää kulu, ettei jostain tuutista siitä löpöteltäis... Ja niin, mä toivon, että tästä talvesta tulee vähempi luminen ku viime talvesta (jollon täällä pk-seudullakin oli ihan vietävän paljon lunta ja se on niiiiiiiiiiin perseestä!), mutta jos vanhaa kansaa on uskominen, niin nuo pihlajanmarjamassat näyttäis kyl pahalta mun toiveen suhteen! Tosin saispahan hyötyliikuntaa, kun sohjossa vaunuja pukkis menemään...

Ja pienistä iloista taas: syksyssä tykkään ihan hirveästi vesilätäköistä, puroista ja putoilevista lehdistä. Samalla innolla oon reilu parikytävuotta tempoillut menemään näiden ihanien asioiden kanssa. Muistan ennen, kuinka R-A-K-A-S-T-I-N sitä, kun pääsi isoihin vaahterakasoihin peuhaamaan! Nyt kun omalla pihalla on lähinnä juuri väriloistossan kylpeviä vaahteranlehtiä, niin en oo enää niin kova vaahtera-fani... MUTTA! Kävin Itäkeskuksessa tänään ja siinä kirjaston pihalla oli ihan hurjan paljon tammen tai jonkun muun sellaisen lehtiä!! (niin, tää kaupunkilaistytön puu-tietämys voi olla hiukan hukassa :D) Voi että kun se oli ihanaa! Ystävälleni ääneen hihkuin, että jeee, täällä on niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin paljon siistimpiä lehtiä ku meillä!

Nyt olisi sitten aika keitellä vähän vaniljateetä ja nautiskella tollasia tuulihatuntapaisia suklaapäällysteisiä "jätskiveneitä". Kaupan pakastealtaasta niitä tarttui matkaan, kun menin katsomaan, josko sieltä jotain makeaa pitäis kotiin taas kantaa. Tää on ihan järkyttävää, kuinka paljon voi himoita makeaa! Ehkä munkin pitää harkita tota teidän hehkuttamaa magnesiumia, jos sillä makeanhimo talttuis. Ennen on auttanut, että syö säännölllisesti ja juo vettä, mut nyt musta tuntuu, et ne vaan PAHENTAA tätä! :D
 
Kiva kuulla etten ole ainoo herkuttelija, nyt tuntuu et joka pvä pitäs saada jotai makeaa ja ostinkin oikeen suklaakonvehtin huomisen harkan päättymisen kunniaksi =) jeij!

Tosta possulunssasta vielä, että nyt se loppuu armon aika mietinnällä et ottaako vai eikö ottaa sitä rokotetta, nimittäin Roissa aletaan rokottaa maanantaista lähtien, kai se sit pitää ottaa, vai...?[:o]

Unista; näin viimeyönä sellasta unta, että kätilö yritti kuristaa mut, ite kätilöä en nähnyt mutta oikeen vanhat ryppyset kädet sillä oli, huh!!
 
Ah, SannaKoo ja muut shoppaajat!! Kuulostaa niin kivalta tuollaiset pynttäytymisjutut. Mä täällä vetelen kaksissa housuissa ja kolmessa paidassa, niiden yhdistelmissä kaikki mun nykyiset vaatekerrat. Tosin pengoin viime talven villapaitoja ja löysin pari jotka venuu ja vanuu ja mahtuu päälle. Niitä ei sit varmaan enää normaalimitoissa käytetä mut ovat jo muutenkin kulahtaneita, joten eipä haittaa.
 
Maarinen ja muut makeanhimoiset: Mulla mangesium auttanu suonenvetoihin mut AIVAN JÄRKYTTÄVÄ makeenhimo vaivannu jo monta päivää! Eikä helpota yhtään, et päätin antaa sille periks kerran - nyt jo varmaan viides päivä takana, et oon syöny jotain makeeta. Tänään oli pakko vielä ostaa ihana tuore vaalee ranskanleipä naapurileipomosta, moiseen kamaan en oo koskenu pariin kuukauteen. Mut on ihan ku riivattais, käsiä kihelmöi ja kuola valuu ku ajatteleeki jotain missä on sokeri/hiilihydraattia. Ei auta vedet, säännölliset syömiset, terveelliset välipalat, nukkuminen - ei sitten mikään!! Eikä muuten myöskään ympäristön ihmisten kommentit, jotka on useimmiten et "sähän et oo lihonu yhtään, kaikki on menny mahaan!" Ei oo kyllä totta, mutta pistää antamaan periks himotuksille vieläkin helpommin, ku vaan ajattelee, että enhän mä ees oo lihonu.. (öh, mitäs nuo vaa'assa näkyvät kymmenen kiloo ja reilut risat sitte on).
 
Ja Ailime JUU vihdoinkin se äitiyspaketti oli tullut!! Alettiin jo pelätä ettei tuliskaan ennen ku isän ja äitin lentoliput on tänne. Mulla ihan sama strategia, oon päättäny et ostelen vasta sitte ku oon paketin sisällön tarkastellu ja analysoinu, hehe, rauhassa. Toivottavasti sullekin kohtapuoliin jo paketti sinne tupsahtaa!
 
Sit valitusosasto: Tänään oli muuten päivä harvinaisen perseestä. Aamupäivällä jo v*tutti kaikki, sit iltapäivällä oli nettiongelmia ja duunisuunnitelmat meni myttyyn, mietin oikeesti siinä raivoissani et nyt lentää läppäri seinään! Sitte huonosti mennyt työtapaaminen, sen jälkeen ruuhkabussiin jossa minä nyt sitten vuorostani törmäsin törppötäteihin: Yks, ei edes niin vanha mutta hyvin arvostaan tietoinen, mummo NOJAS mun mahaan!! Sanoin kohteliaasti, että varoisitteko vähän ja hänpä vaan tuhahti ja mutisi jotain itsekseen. Sain kuitenkin käden mummon ja mahan väliin, minkä jälkeen mummo nojas käsivarteen eikä mahaan. Perkele kun teki mieli jyrätä se mummo siihen tai ainakin vähintään potkaista. Olen aina ollut sitä mieltä, että joka ikäluokasta niitä kusipäitä löytyy, ei se iästä ole kiinni onko mukava ja herttainen vai ihan jotain muuta. Menin sitte vielä pari bussipysäkin väliä yli kotipysäkin, jotta hakisin kaupasta juomavettä (meillä ei kraanavesi ole juotavaa). Kotimatkalla alkoi sitte mahakin kivistää piiiiitkästä aikaa ja ajattelin vaan, että kohta pääsee pitkälleen. Purin vähäiset ostokset kassista vaan huomatakseni, että mä en ostanu sitä saamarin vettä!!!![:@] Voin kertoa, että kun lähdin kauppaan takaisin, niin sieltä lähti mukaan myös pieni levy tummaa suklaata, joka nyt on jo syöty.
 
No, huomenna toivottavasti parempi päivä ja johan tässä mieli kirkastui, kun tuli taas tänne lukemaan teidän kaikkien juttuja. Lopuks vielä sympatiat ja tsempit Sinttu83:lle! Ainakin kävelylenkistä oli se hyöty, että varmasti huomasit levon olleen tarpeen. Koita jaksella vaan!!
 
Hei vielä kysymys teille kaikille öljyilijöille - onko tosiaan ok laittaa SINNE oliiviöljyäkin?? Mä en tiedä yhtään tän kotipaikkani erilaisten öljyjen löytyvyyttä, mutta kun Välimeren tietämillä asutaan niin laadukasta oliiviöljyä ois kyllä tarjolla [:D] entä hierontatekniikkaa, löytyykö hyviä linkkivinkkejä?
 
Nyt vielä ihan vähän töitä ja sitten aikasin nukkumaan - ehkä huomennakin ois taas parempi päivä.
 
Voikaa hyvin!!
 
Heippa!

Pakko kommentoida kun huomasin, että jollaki luki herkuttelusta jotai. Täällä on kans yks aivan hullu herkuttelija. Karkki, pulla, keksit ja kaikki mahollinen kyllä mistuu. Aioin just alkaa hillitsee enkä ostanu karkkia, nii eipä vaa eilen illalla kaverit ja tänään toinen kaveri... Kääk.. molemmat toi jotai herkkua.. katri antellin mansikka-raparperi pullapitko oli kyllä ihastuttava tuominen..:D:D Jessss. Tämä tyttö pääsee syömää..:P

Miksi avasin tietokoneen tänään, syynä lienee se, että haluaisin saada vauvelille soittorasian.. siis semmoisen pehmoisen soivan nallen tai jonku ihanan (en mitää värikästä lelukauppojen vekotinta)... Haluisin siihen myös yhden tietyn sävelmän (mä olen niin pienoinen..).. Tietääkö kukaan että onko semmosia saatavissa.. Siis jostai tilattavissa vaikka, et saa päättää itse sävelmän? Tai just tuolla sävelellä olevaa? Voi, olis niin ihana saada..:)

Kirjottelempa vähä omia kuulumisia (nolo ko en hirveenä käy täälä.. kirjottelen vaa äkkiä jotai.. Aina vaa joku kysymys ja sit taas kauan aikaa pois..:S).. Täällä näyttää siltä, että vauveli syntyy hyvissä ajoin.. Itse kuitenkin luulen, että kunhan päästää 36 viikon päälle nii rauhottuu.. Nyt on kuitenkin ollu vähä että meinaa puskea supistuksia paljon ja sillee..

Tsemppiä teille muillekki!!

ps. lueskelempa äkkiä noita teijän juttuja ja sitte torttuja tekee..(täällä kait ollaa iha joululaulujen ja torttujen.. ja kynttilöiden ääressää..:D:D)
 
Nyt muistin vihdoin sen mitä piti jo aiemmin kysellä teiltä aiemmin jo synnyttäneet ja raskaana olleet, elikäs kuinkas kauan menee enneku mahdollinen turvotushommeli sormissa laantuu? Kiinnostaa, koska mulla on harmittanu tosi paljon etten ole voinut kesästä lähtien pitää kauniita vihki- ja kihlasormuksiani?
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top