Mulle lääkäri puhui et jotkut voiteet auttaa ja luinkin jotain.. Ja ohan se ihan nopeesti ajateltunakin et rasvanen iho ei tekis nii pahoja arpia kun kuiva kun venyy :)
Lokakuiset esikoisen odottajat
- Ketjun aloittaja Vesta
- Aloituspäivämäärä
Mulle lääkäri puhui et jotkut voiteet auttaa ja luinkin jotain.. Ja ohan se ihan nopeesti ajateltunakin et rasvanen iho ei tekis nii pahoja arpia kun kuiva kun venyy :)
Mulla rasvalla läträäminen ainakin auttaa vaalenemiseen tosi hyvin :D pitää olla vaan tujua rasvaa ja paljon.. mulla on keho täys jo vaalenneita ja ihan tuoreitakin arpia. Osa on muistona murrosiän kasvupyrähdyksestä ja osa vaan silkasta paisumisesta. Et ei tule miehellekkään yllätyksenä jos repeilen ja pahasti :D
Muutenkin kärsin kuivasta ihosta joka ärsyyntyy aika helposti niin siksi rasvailen aina kun muistan(jaksan). Osa vanhoista arvista tulee varmasti repeämään uudelleen niin vähän jännäilen sitä että vaalenevatko niin nopeasti kuin ennen. Mulla siis arvet vaalenee parissa kuukaudessa.
Muutenkin kärsin kuivasta ihosta joka ärsyyntyy aika helposti niin siksi rasvailen aina kun muistan(jaksan). Osa vanhoista arvista tulee varmasti repeämään uudelleen niin vähän jännäilen sitä että vaalenevatko niin nopeasti kuin ennen. Mulla siis arvet vaalenee parissa kuukaudessa.
Hmm. Mulla on raskausarpia reiden/pakaran aluella muutama murroisän ajoilta. En osaa olla vielä kauhuissani mahdollisista tulevista raskausarvista, vaikka toki toivon ettei niitä pahemmin tulisi... Rasvailen kroppaa varmasti säännöllisesti ihan vaan perusvoiteella niin kuin tähänkin asti. :)
Hei!
Täällä yksi esikoisen odottaja, 24-vuotias..raskausviikkoja 8+5. Ensimmäinen neuvola piti olla tänään, mutta peruuntui neuvolatädin sairastuttua, uusi aika saatiin torstaille!! Jännittää todella paljon!
Mitään pahoinvointia ei ole ollenkaan ollut, joten erittäin epätodelliselta tuntuu tämä raskaus.. :/
Täällä yksi esikoisen odottaja, 24-vuotias..raskausviikkoja 8+5. Ensimmäinen neuvola piti olla tänään, mutta peruuntui neuvolatädin sairastuttua, uusi aika saatiin torstaille!! Jännittää todella paljon!
Mitään pahoinvointia ei ole ollenkaan ollut, joten erittäin epätodelliselta tuntuu tämä raskaus.. :/
pieni_ihme_2015
Oman äänensä löytänyt
Meillä oli tosiaan eka neuvola ja ultra viime torstaina. Kaikki hyvin ja ultrassa (np turvotus oli 0,7, max saa olla 2,1)pieni ihme harjoitteli kovasti pomppuja. pikkuisen pää-perä mitta oli 47mm.Saatiin aika hyvä tulostekin mukaan josta otettiin heti kopiot kun kerrottiin tuleville isovanhemmille ni saivat omat kuvat. Nyt siis menossa 12 + 1 ja laskettu aika muuttui parilla päivällä eli nyt siis 5.10.
Oireista....aika epätodellinen olo edelleen koska oireet kadonnu pientä väsymystä lukuunottamatta. Nii ja jos rintojen ja nännien kutina on oire ni sit se. Kunnon pahoinvointia ei onneks ollut vaan sellasta kuvotusta suurimman osan päivästä.
Oireista....aika epätodellinen olo edelleen koska oireet kadonnu pientä väsymystä lukuunottamatta. Nii ja jos rintojen ja nännien kutina on oire ni sit se. Kunnon pahoinvointia ei onneks ollut vaan sellasta kuvotusta suurimman osan päivästä.
Esikoista en odota, mutta osui silmään toi max nt mitta... 2013 googlettelin ja yleinen käsitys oli max-arvosta oli 3. Lääkäri ei suostunut sanomaan, että olis jotain ehdotonta rajaa. Esikoisella oli tosiaan 2,5 ja verikokeiden(kin) tulosten kanssa ei ollut kohonnutta riskiä. Terve lapsi tuli. Mitta otettiin rv 12+3.
Tasan kaksi viikkoa pitäis jaksaa odottaa nt-ultraan vielä. Jotenkin ajatellut että sen jälkeen vasta voi huokaista ja nauttia. Kyllä siitä vauvasta kotona puhutaan ja suunnitellaan kaikkea ja ollaan kerrottukin jo muutamille mutta välillä tekis mieli kailottaa koko maailmalle että hei mä oon vihdoin raskaana ❤
Joo, varmaan rv:lläkin väliä sen max-arvon kanssa. Äsken lisää googletellessani 2.5-3 on yleisimmin käytössä ollut yläraja. Jos olen ymmärtänyt oikein mitä enemmän viikkoja, sitä isompi nt-mitta on. Itsellä oli vaan +2 päivää pienen_ihmeen viikkoihin. Siksi 2,1 tuntui alhaiselta (max.arvoksi), kun meillä mitta oli tosiaan 2,5. Lähinnä aloin tästä kirjoittelemaan, kun helposti voi tulla säikähdyksiä oman vauvan arvosta. Riskilukuhan muodostuu monesta asiasta; mm nt-mitta, verikokeiden tulokset. Ja nenäluunhan näkyminen on hyvä merkki.
Muoks. Meilläpäin saa riskiluvut ihan selvinä mahdollisuuslukemina, kun jossain muualla annetaan vaan tulos "ei suurentunutta riskiä". Ja välillä ne lukemat kummittelivat minulle, vaikka siis ne oli hyvät. Siinä mielessä tuo "ei suurentunutta riskiä", olis paras tapa antaa tulos.
Muoks. Meilläpäin saa riskiluvut ihan selvinä mahdollisuuslukemina, kun jossain muualla annetaan vaan tulos "ei suurentunutta riskiä". Ja välillä ne lukemat kummittelivat minulle, vaikka siis ne oli hyvät. Siinä mielessä tuo "ei suurentunutta riskiä", olis paras tapa antaa tulos.
Muokattu viimeksi:
Täällä kans esikoista odottava, LA 1.10 ja viikolla 13+0 mennään :)
Noista ultrista kun puhuitte, niin sain käydä ekassa ultrassa 6+1, sydämenlyöntejä ei näkynyt niin kävin muutaman päivän päästä uudestaan ja sillon näky! Viime viikolla oli np ja siellä kaikki hyvin, oli kyllä mahtava tunne nähdä pienen liikkeitä ja hällä oli hikkakin :)
Ja tosiaan itellä oli kans tosi epävarma olo ekat kuukaudet, koska ei mitää isoja oireita oo ollu. Pahoinvointiki jäi pois, kun aloin ottamaan vitamiinit vasta illalla. Mutta nyt vähän luottavaisempi olo kun np-ultran jälkeen tää asia konkretisoitui <3
Noista ultrista kun puhuitte, niin sain käydä ekassa ultrassa 6+1, sydämenlyöntejä ei näkynyt niin kävin muutaman päivän päästä uudestaan ja sillon näky! Viime viikolla oli np ja siellä kaikki hyvin, oli kyllä mahtava tunne nähdä pienen liikkeitä ja hällä oli hikkakin :)
Ja tosiaan itellä oli kans tosi epävarma olo ekat kuukaudet, koska ei mitää isoja oireita oo ollu. Pahoinvointiki jäi pois, kun aloin ottamaan vitamiinit vasta illalla. Mutta nyt vähän luottavaisempi olo kun np-ultran jälkeen tää asia konkretisoitui <3
Mulla on energiaaaa!!! Aah mikä tunne kun jaksaa polkea töihin ja takas ja vääntää ruokaa ja siivota jajaja.. ei mitään suuria juttuja mut oon niiiiin happy. :D jaksan tehdä normaaleja juttuja! Katotaan ni huomenna makaan sit sängyssä kuin kuollu kala ja inisen ku ei jaksa tehä mitään... ;(
Mäkin oon kaks päivää kokkaillu ja suursiivonnu tätä huushollia, pessyt jokaisen nurkan ja siivonnut kaapit. Oiskohan jotain pesänrakennusviettiä ilmassa? 
pieni_ihme_2015
Oman äänensä löytänyt
Tarkoitus ei ollu ketään säikäytellä tai saada huolestumaan. Kerroin vaan mitä tääl meil kätilö sanoi rajaksi. Sehän voi tosiaan vaihdella, en osaa sanoo mitään varmaa tietoa.
Itse tosiaan pääsin lisäksi mukaan pilottitutkimukseen missä seurataan raskaudenajan diabeettestä sekä kromosomihäiriöitä tarkemmin. Diabeetikko en ole mut toki toi kromosomijuttu kiinnosti. Ehkä sen takia et mittariin rapsahtaa kohta 34 ja ku esikoinen kyseessä.
Anteeks kuitenki vielä jos sain jonku teistä säikähtämään tai huolestumaan. Kyllä ne ultrassa sit kertoo onko kaikki hyvin. Nautitaan pienistä elämistä masuissamme :)
Itse tosiaan pääsin lisäksi mukaan pilottitutkimukseen missä seurataan raskaudenajan diabeettestä sekä kromosomihäiriöitä tarkemmin. Diabeetikko en ole mut toki toi kromosomijuttu kiinnosti. Ehkä sen takia et mittariin rapsahtaa kohta 34 ja ku esikoinen kyseessä.
Anteeks kuitenki vielä jos sain jonku teistä säikähtämään tai huolestumaan. Kyllä ne ultrassa sit kertoo onko kaikki hyvin. Nautitaan pienistä elämistä masuissamme :)
Heei. Lukasin ketjun läpi ja mukavasti täälläkin porukkaa. Siirryin tuolta marraskuisista tänne, koska tänään oli eka ultra ja LA tarkentui. Viikkoja 8+5 ja la on nyt sitten 30.10. Meilläpäin varataan eka ultra rv9 tienoille automaattisesti, jonka jälkeen erikseen on nt ultra.
Jospa minäkkn vähän esittäytyisin. Oon ite -92 syntynyt ja mun mies on -85 syntyny. Tämä on meille toinen raskaus, edellinen päättyi pari päivää ennen joulua keskeytyneeseen keskenmenoon. Suru oli kova ! Mutta kun alotettiin yritys uudelleen helmikuussa, ei oo menkkoja sen jälkeen näkynyt :) Toivottavasti tämän pienen sydän jaksaisi lyödä, eikä muitakaan ongelmia tulisi.
Onnea muille tuleville äideille ♡
Jospa minäkkn vähän esittäytyisin. Oon ite -92 syntynyt ja mun mies on -85 syntyny. Tämä on meille toinen raskaus, edellinen päättyi pari päivää ennen joulua keskeytyneeseen keskenmenoon. Suru oli kova ! Mutta kun alotettiin yritys uudelleen helmikuussa, ei oo menkkoja sen jälkeen näkynyt :) Toivottavasti tämän pienen sydän jaksaisi lyödä, eikä muitakaan ongelmia tulisi.
Onnea muille tuleville äideille ♡
Onpa kiva, että teillä pääsee jo noin alkuraskaudessa ultraan!Käväisin tänään neuvolassa, ja erittäin mukavaa oli ja neuvolatätikin oli todella ihana. :) ultra-ajan sain jo ensi viikolle, koska neuvolatäti halusi varmistaa lasketun ajan.. Koska kiertoni on ollut epänormaalin pitkä. Mutta mielelläni menen ultraan jo ensi viikolla! :) ja menen lisäksi siihen "normaaliin" ultraan, joka on vkolla 12, eli kolmen viikon päästä. Mua jänskättää hirmusesti, että onko kaikki hyvin, vaikka tiedän, että turha sitä on murehtia etukäteen..
maatalonemäntä
Silmät suurina ihmettelijä
Uutena liityin nyt joukkoon, kun eilen oli nt-ultrassa iloista nähtävää. Vieläkin meinaa tippa tulla linssiin kun sitä ajattelee, oli se niin onnellinen hetki. Yli kaksi vuotta on meille ensimmäistä lasta odotettu. Viime vuonna kaksi keskenmenoa, keväällä spontaani ja syksyllä nt-ultrassa todettu keskeytynyt keskenmeno. Plussasta asti olen foorumia lähes päivittäin seurannut, mutta en vain ole uskaltanut liittyä.
Onnea hyvistä ultrakuulumisista, maatalonemäntä, ja tervetuloa mukaan! :)
Mulla oli tänään ÄitSeulan verikokeet ja ai kauhee mä inhoan verta ja neuloja.
Tällä kertaa en kuitenkaan pyörtynyt vaikka viisi putkea verta ottivatkin. Palkitsin itseni reippaudesta uudella muumimukilla ja pussillisella pääsiäissuklaamunia 
Mulla oli tänään ÄitSeulan verikokeet ja ai kauhee mä inhoan verta ja neuloja.
Tällä kertaa en kuitenkaan pyörtynyt vaikka viisi putkea verta ottivatkin. Palkitsin itseni reippaudesta uudella muumimukilla ja pussillisella pääsiäissuklaamunia 
Hannah
Satasella mukana keskusteluissa
Jospa nyt tännekin ilmoittautuisi vihdoin :) Taas nimittäin kuuntelin sydänääniä ja on niin iloinen olo, kun tuntuu tyyppi viihtyvän mun mahassa sittenkin. Eli eli, olen 33 ja mies 30, kesällä tulee 2v naimisissa. Meidän seurustelu oli aika nopeeta, kun tiedettiin aika pian molemmat, että halutaan elää toisen kanssa loppuelämä. Ja ollaan siis uskiksii :) Vauvalle annettiin mahdollisuus tulla viime heinäkuusta lähtien ja aika pian tulinkin raskaaksi. Syksyllä mulla oli kumminkin kaksi keskenmenoa, joista toinen keskenmenoon päättynyt raskaus alkoi suoraan edellisestä. Se km marraskuun lopussa oli mulle aika rankka, kun ehdin kumminkin jo jollekin 11 viikolle. Nyt olen ihmeissäni siitä, että uusi ja niin arvokas elämä on vihdoinkin löytänyt paikkansa kohdustani <3