Mä en ole vielä ryhtynyt turhasta pillittämään mutta voihan moista vielä tapahtua. Mä olen aina ollu hieman herkkä kaikenlaisille elokuvissa tapahtuville veriteoille. Eli siis naisia ja lapsia ja vanhuksia saa kaatua kuin heinää mutta jos joku ampuu hevosen tai koiran niin en kykene katsomaan. Sama jatkuu edelleen.
Perjantaina mulla oli neuvolassa sijainen, joka piti mua ihan imbesillinä. Jäi todella paha mieli ja toivon, että oma terkkarini tulee pian lomalta.
Olen onnistunut ostamaan pikkujätkälle yhden vaatteen. Yleisen käsityksen mukaan kaiken pitäisi olla jo valmiina, joten en kehtaa kertoa kellekään, etten ole hankkinut tavaran tavaraa. Olen kohdannut nyt monta naista, jotka ovat saaneet minut ajattelemaan "luojankiitos en ilmoittautunut perhevalmennukseen"
Mitä mieltä te olette äitiysloman pituudesta? Meillä ollaan tällä hetkellä molemmat työttöminä, mutta minä saisin töitä ensi tammikuussa. Ihmiset tuntuvat ajattelevan, että eihän äiti voi mihinkään töihin lähteä kun vauva on vasta muutaman kuukauden ikäinen mutta tällöin äitiyspäiväraha loppuu ja tilalle tulee vanhempainraha, jonka voi käyttää kumpi tahansa vanhempi. Minä olen avioliitossani se koulutetumpi ja eniten työllistetty osapuoli ja minun olisi siis mahdollista saada koko perheen elättävää palkkaa, toisin kuin mieheni, joten eikö kaikkein järkevintä ole se, että minä menen töihin ja mies jää kotiin?
"Mutta entäs sitten kun sinä kiinnyt vauvaan ja elämä on ihanaa ja vaaleanpunaista?"
"No sittenkin pitäisi kyetä ajattelemaan rationaalisesti"
Minä olen tällä hetkellä köyhä. Ja silti minä haluan tarjota lapselleni elämän avuksi jotain aivan muuta kuin toimeentulotukihakemuksen.