Liikunta
- Ketjun aloittaja JMT
- Aloituspäivämäärä
Mulla on kanssa aktiiviurheilutausta, mutta valitettavasti taaperoarjessa ei riitä tällä hetkellä kovin paljon aikaa treenailuun. Tai treenaan mä koiran kanssa, mutta muihin aktiiviharrastuksiin ei siltä liiemmin jää aikaa. Esikoisen kanssa kotona ollessa oli vielä aikaa urheiluun, kävin salilla ja suunnistamassa, mutta töihinpaluun jälkeen on aika ollut jatkuvasti kortilla. Aktiivista elämäntyyliä yritän kyllä ylläpitää ja säästää kilpahaaveet sitten myöhempiin elämänvaiheisiin. Tällä hetkellä mä juoksen suht säännöllisesti ja teen koiralenkit usein esikoinen kantoliinassa eli n. 13kg lisäpainolla, kuljen pyörällä töihin. Kotona kahvakuulailua ja erilaisia kehonpainoliikeohjelmia olen tehnyt. Viime raskaudessa juoksin muistaakseni jonnekin rv18 ja sen jälkeen jatkoin salitreeniä jonnekin rv37 asti. Nyt pitäis kyllä varmaan hankkia salikortti taas, jotta saisin edes lihaskuntoa ylläpidettyä koko raskauden. Ensi viikonloppuna olen menossa seikkailukisoihin mutta treenannut en kyllä niitä varten ole...
Juoksuvaunuista: meillä on Croozerin pyöräkärry, jonka saa myös juoksukärryksi. Sen kanssa ollaan lenkkeilty jonkin verran, esimerkiksi juostu jonnekin kaukaisempaan leikkipuistoon, leikitty jonkin aikaa, ja juostu takaisin :D Mä oon ihan tykännyt tuosta sekä juoksu- että pyöräkäytössä.
Juoksuvaunuista: meillä on Croozerin pyöräkärry, jonka saa myös juoksukärryksi. Sen kanssa ollaan lenkkeilty jonkin verran, esimerkiksi juostu jonnekin kaukaisempaan leikkipuistoon, leikitty jonkin aikaa, ja juostu takaisin :D Mä oon ihan tykännyt tuosta sekä juoksu- että pyöräkäytössä.
Itellä vaihtelee liikkumisen määrä nyt ihan päivän olojen mukaan. Maanantaina meni 12 km juoksulenkki ilman mitään ongelmia, eilen taas 5 km jälkeen tuli niin heikko olo, että piti raahautua kotiin. Tänään taas sujui ihan normaalisti. Varmaan energiatasoillakin vaikutusta ja ylipäätään väsymyksen määrällä.
Itsekin suunnistelen ja aiemmin kiersin seikkailukisojakin. Suunnistamista jatkan niin kauan kuin ei ala mennä tasapainon kanssa vaikeaksi. :)
Pitää perehtyä noihin Croozerin vaunuihin. Nyt ollaan mietitty Thuleja ja Babyjoggerim Summiteja, mutta hyvä saada lisää vaihtoehtoja vertailuun.
Itsekin suunnistelen ja aiemmin kiersin seikkailukisojakin. Suunnistamista jatkan niin kauan kuin ei ala mennä tasapainon kanssa vaikeaksi. :)
Pitää perehtyä noihin Croozerin vaunuihin. Nyt ollaan mietitty Thuleja ja Babyjoggerim Summiteja, mutta hyvä saada lisää vaihtoehtoja vertailuun.
Kiva kun on muitakin suunnistajia! :) Mä oon kiertänyt nyt rasteja taapero selkäkyydissä kävelyvauhtia, odottelen jo aikaa kun taapero pääsee rastireitille :D Ehkä ensi kesänä jo... suunnistus ois kiva koko perheen harrastus. Meidän lapsi viihtyy hyvin luonnossa ja usein pyytää mieluummin metsään kuin leikkipuistoon.
Mulla on nyt ollut ihme energiabuustit pari päivää ja oon juossut useampana peräkkäisenä päivänä. Nautin niin kauan kuin voin, koska viime kerralla ekan kolmanneksen väsymys pisti kyllä urheilut aika vähiin. Sen jälkeen vähän virkistyin uudestaan, mutta ei se "energinen toinen kolmannes" kyllä valitettavasti vastannut mun normaaleja energiatasoja myöskään...
Muistan viime raskaudesta senkin, kun luin jostain että äidin urheillessa sikiö saa samat hyödyt ja naureskelin mielikuvalle sikiöstä nostelemassa punttia. Kun poika syntyi mun öbaut eka huomio oli "sillä on iso haba". :D
Me miehen kanssa haaveillaan, että saatais "tartutettua" lapseen sellainen aktiivinen elämäntapa. Liikutaan molemmat joka päivä ja mielellään luonnossa. Kait ne muksut esimerkin voimasta oppii eli pitää just vaan napata mukaan kuntorasteille ja kisoihin.
Ne seikkailukisat meni mukavasti, päästiin kilpasarjassa maaliin ennen maalin sulkeutumista Oli kyllä kaikin puolin mahtava päivä. Maastopyöräilinkin ekaa kertaa elämässäni kisan tuoksinassa ja se oli hauskaa. Toivottavasti tää on enne ja tulevasta lapsesta tulee myös seikkailuhenkinen 
Oli kyllä kaikin puolin mahtava päivä. Maastopyöräilinkin ekaa kertaa elämässäni kisan tuoksinassa ja se oli hauskaa. Toivottavasti tää on enne ja tulevasta lapsesta tulee myös seikkailuhenkinen
Ne seikkailukisat meni mukavasti, päästiin kilpasarjassa maaliin ennen maalin sulkeutumista
Kiva kuulla, että kisa meni kivasti. Jaksoitko hyvin koko kisan? Itse välillä meinaan tuskastua, kun tuntee itsensä niiiiin huonokuntoiseksi. Eilen kävin 2 h polkuhölkällä ja kauhea puuskutus koko ajan, vaikka ihan normaalista peruskuntolenkistä se sykkeiden puolesta meni.
Jotenkin on aiempaa erilainen fiilis treenatessa, mutta ehkäpä se selittyy tuolla mahassa kasvavalla papanalla. Ei kait kunto kuitenkaan näin nopeasti ole laskenut, kun on kuitenkin pystynyt lähes päivittäin lenkkeilemään. Maastopyöräily on tosi kivaa! Nyt olen ollut hieman arka lähtemään teknisille poluille, kun kaatuminen pelottaa. Parin viikon päästä olisi vielä parit kisatkin edessä, mutta saa nähdä, uskallanko lähteä viivalle.
Viuhti, kyllä mä ihan hyvin jaksoin, en huomannut mitään normaalista poikkeavaa. Jalat leikkas kyllä kiinni viimeisissä ylämäissä, mutta olihan se tuolla rypistyksellä nyt aika todennäköistä jo muutenkin. Me mentiin varsin rauhallista tahtia aika varman päälle, enempi nautiskeltiin matkanteosta kuin tavoiteltiin mitään aikaa tai sijoitusta. Mä huomaan hengästyväni tavallista enemmän ihan vaan rattaita ylämäkeen työnnellessä, mutta ehkä tuossa kisassa oli vähemmän aikaa keskittyä omiin olotiloihin kun oli koko ajan jotain suunnistettavaa yms mielessä.
Mutta mä kyllä muistan ekasta raskaudesta että se vaikutti kisakuntoon aika nopeasti. Silloin oli alkuraskaudessa parit suunnistuskisat ja tuntuma oli ihan erilainen kuin ennen raskautta. Se oli mulle kovempi paikka silloin se suorituskyvyn lasku, nyt musta tuntuu että oon jo tottunut siihen, että kunto ei valitettavasti ole sama kuin ennen lasta (olisi kyllä varmasti jos treenaisin nyt yhtä paljon kuin silloin). Siksi mulle on aina iloinen yllätys, jos jaksan paremmin kuin odotan. Mä oon viimeiset pari vuotta juossut oikeesti vain keskimäärin yhden pk-lenkin viikossa, mutta olen tänä aikana juossut myös mm. maastopuolikkaan ja Jukolan miesten ankkuriosuuden ihan kylmiltään eli valmistautumatta sen enempää ja hyvin ne on mennyt, vaikkakaan ei ihan entiseen tahtiin toki. Jonkinlainen pohjakunto on siis olemassa ja kyllä se siitä varmaan taas kisavauhtiin kohenisi, jos käyttäisi aikaa. Tällä hetkellä priorisoin kyllä ton koiran kanssa treenaamisen, kilpaurheilun aika on mun osalta mahdollisesti sitten joskus kun lapset vähän kasvaa.
Eilen vedin tunnin maastolenkin koiran kanssa taapero 13kg selässä ja se kyllä uuvutti, mutta liikunta kyllä muuten piristää kummasti mieltä!
Mutta mä kyllä muistan ekasta raskaudesta että se vaikutti kisakuntoon aika nopeasti. Silloin oli alkuraskaudessa parit suunnistuskisat ja tuntuma oli ihan erilainen kuin ennen raskautta. Se oli mulle kovempi paikka silloin se suorituskyvyn lasku, nyt musta tuntuu että oon jo tottunut siihen, että kunto ei valitettavasti ole sama kuin ennen lasta (olisi kyllä varmasti jos treenaisin nyt yhtä paljon kuin silloin). Siksi mulle on aina iloinen yllätys, jos jaksan paremmin kuin odotan. Mä oon viimeiset pari vuotta juossut oikeesti vain keskimäärin yhden pk-lenkin viikossa, mutta olen tänä aikana juossut myös mm. maastopuolikkaan ja Jukolan miesten ankkuriosuuden ihan kylmiltään eli valmistautumatta sen enempää ja hyvin ne on mennyt, vaikkakaan ei ihan entiseen tahtiin toki. Jonkinlainen pohjakunto on siis olemassa ja kyllä se siitä varmaan taas kisavauhtiin kohenisi, jos käyttäisi aikaa. Tällä hetkellä priorisoin kyllä ton koiran kanssa treenaamisen, kilpaurheilun aika on mun osalta mahdollisesti sitten joskus kun lapset vähän kasvaa.
Eilen vedin tunnin maastolenkin koiran kanssa taapero 13kg selässä ja se kyllä uuvutti, mutta liikunta kyllä muuten piristää kummasti mieltä!
Nouseeko muilla sykkeet/ hengästyttekö helpommin nyt raskausaikana? Musta tuntuu et vähänkin jos yritän tehdä kovempaa treeniä niin sykkeet on katossa. Myös ihan perus kävelylenkillä syketaso on normaalia korkeempi. En muista oliko näin aiemmissa raskauksissa. Kävin alkuviikosta seinäkiipeilemässä tunnin ja olin ihan poikki sen jälkeen, hyvä kun jaksoin raahautua pois sieltä. :D
Muoks. Oho hyvin taas luin aiempaa keskustelua. Tästä olikin ollut jo jossain viesteissä puhetta:D
Muoks. Oho hyvin taas luin aiempaa keskustelua. Tästä olikin ollut jo jossain viesteissä puhetta:D
Mulla sykkeet sinänsä on melko samoja kuin aiemminkin, mut hengästyn tosi pienestä. Puuskutuksesta päätellen sykkeet vois olla aika koviakin välillä, mut sitku vilkaisee sykemittaria, niin ihan perussykkeet on
Antsku
Vauhtiin päässyt keskustelija
Kävin vielä keväällä zumbassa ja nyt kesällä on ollut ryhmäliikunta tauolla. Kesän lenkkeilyt sun muut liikunnat jäivät totaalisesti väliin pahoinvoinnin vuoksi. Vieläkin hieman välillä kuvottaa ja hengästyn heti kun vähänkin syke nousee. Tänään alkaisi ryhmäliikunta, mutta vetäjä kielsi tulemasta, jos on vielä vähän huonoa oloa, saattaisi olla liian rankkaa... Odotan syksyä, koska silloin on kiva käydä kävelylenkeillä :)
Kävin eilen pitkästä aikaa jumpalla, otin sellasen tanssillisen tunnin jossa enemmän vaan höntsäillään et veri lähtee kiertää muttei mitään lihastreenejä tmv, oli aika sopiva tunti. Venyttelytunnit on harmillisen huonoihin aikoihin etten oikein töiden takia pääse niin mietin josko uskaltais mennä muokkaustunnille jos tekis vaan oman fiiliksen mukaan ja himmailee sit jos tuntuu pahalta.
Mie täällä kateellisena luen teidän liikkumisista kun itse en ole sitten heinäkuun puolenvälin kyennyt käymään edes kävelemässä. Ihan jo päivittäiset askareet tuntuu raskailta tämän väsymyksen ja pahoinvoinnin kanssa enkä voi kuvitellakaan tekeväni mitään ylimääräistä. Kotityötkin jää monena päivänä tekemättä kokonaan. Hyvä kun ruoan saa lapsille tehtyä 
Kyllähän raskaana ollessa voi aika pitkälle tehdä kaikkia lihasliikkeitä. Jossakin vaiheessa tietty maha tulee eteen ja ehkä jotkut ponnistusta vaativat liikkeet ei ole enää parhaita. Saiskin vaan itsestä taas irti tän väsymyksen laannuttua vihdoin :)
Mie täällä kateellisena luen teidän liikkumisista kun itse en ole sitten heinäkuun puolenvälin kyennyt käymään edes kävelemässä. Ihan jo päivittäiset askareet tuntuu raskailta tämän väsymyksen ja pahoinvoinnin kanssa enkä voi kuvitellakaan tekeväni mitään ylimääräistä. Kotityötkin jää monena päivänä tekemättä kokonaan. Hyvä kun ruoan saa lapsille tehtyä
Täällä ihan sama juttu; heinäkuun lomakin meni vaan makoillessa 24/7 väsymyksen ja pahoinvoinnin vuoksi. Nyt pikkuhiljaa oireilu alkaa helpottaa ja työmatkapyöräilyn olen uudelleen saanut aloitettua.. Pitää tähän lisätä myös pikkuhiljaa muuta liikuntaa, jos saisi tuon mahdottoman painonnousunkin sillä stoppaamaan o.O