Liikunta

Kateellisena lueskelen teidän liikuntakertomuksia. Mulla jäi liikunta ihan alussa jo pois, mikä on ollut mulle tosi suuri harmituksen aihe. Ennen raskautta liikuin paljon, kävin säännöllisesti salilla ja juoksemassa, ja liikunta pitää mut järjissäni. Noin viidenneltä viikolta asti on kuitenkin vointi ollut sen verran huono, ettei liikunnasta ole tullut yhtään mitään. Nyt on sitten myös selkävaivoja jo, jonka takia tällä hetkellä jopa kävelylenkitkin kielletty :inpain:

Toivoin alunperin, että pystyisin edes suurimman osan raskausajasta harrastamaan liikuntaa, ja ihan ekoilla viikoilla kävinkin vielä kovissa treeneissä oikein hyvävointisena. Se loppui kuin seinään.
Ahdistaa, kun synnytys ja siitä palautuminenkin on sitten paljon vaikeampaa jos pääsee ihan rapakuntoon raskauden aikana, ja nimenomaan toivoin että olisin sitäkin varten pystynyt treenailemaan. Puhumattakaan tästä vararavinnon kertymisestä vauvamahan ympärille, tavoite oli ettei sitäkään tulisi.
Edelleen kyllä elättelen toiveita, että tästä vielä pääsisi liikkeelle uudestaan! :)
 
Lokakuu: onko sulla tukivyötä noihin selkäkipuihin? Mulla se on auttanut niin paljon, että olen ollut suurimman osan ajasta täysin kivuton. Mä sain neuvolasta lähetteen fysioterapeutille joka neuvoi muutaman hyvän liikkeen selälle ja sitten sain ton vyön.
 
Lokakuu: Nopeasti siitä synnytyksestä toipuu rapakuntoinenkin. Jopa sektiosta. Kokemusta on :D Viime raskaudessa jouduin jäädä liitoskipujen takia saikulle jo puolivälin jälkeen ja mun "liikunta" oli sitä kun aika ajoin päätin tsempata: lähdin kävelylle, vaapuin 10 pysähdykdellä 300 m eteenpäin ja sen jälkeen pohdin, miten hitossa mä pääsen takaisin kotiin! Sitä ennen liikunta oli ihan se, mitä töissä tuli (hoitotyö) kun alkuraskauden väsymyksessä ei enää töiden lisäksi jaksanut muuta. Ja tosiaan nopeasti palauduin. Paitsi vatsalihasten erkauma kuroutui umpeen vasta joskus n. 9 kk synnytyksen jälkeen, mutta se tuskin liittyi liikkumattomuuteen raskausaikana vaan ihan vaan siihen, että oli jo kolmas lapsi tms. Siis tottakai ne vaunulenkit oli jo ihan sektion takiakin aloitettava parista kilometristä kun haava-alue vielä artisti, mutta nopeasti niitä pystyi pidentämään...
 
Lokakuu: onko sulla tukivyötä noihin selkäkipuihin? Mulla se on auttanut niin paljon, että olen ollut suurimman osan ajasta täysin kivuton. Mä sain neuvolasta lähetteen fysioterapeutille joka neuvoi muutaman hyvän liikkeen selälle ja sitten sain ton vyön.

Ei vielä, kun tällä viikolla vasta kipu ollut niin pahana, että jouduin sairaslomalle. Ja itseasiassa kipu ei tunnu selässä juuri ollenkaan, vaan säteilee pakaraan niin että se tekee liikkumisesta mahdotonta. Neuvolan hoitaja laittoi eilen lähetteen fyssarille, toivottavasti siitä on apua.
Tukivyön hankinta lienee kyllä edessä myös. Mietin vaan, että tuleekohan kesähelteillä sitä käytettyä kuitenkaan, kun silloin voi tulla tukalat oltavat. Tosin jos kesästä tulee samanlainen kuin viime vuonna, niin lisälämmitys on varmaan tarpeenkin :D
 
Lokakuu: pakaraan säteilevä kipu kuulostaa just samalta kun mulla oli, eli johtuu SI-nivelen löystymisestä. Toivottavasti saat tukivyön lainaan fyssarilta, eikä tarvii ostaa omaa.

Ainakin mä käytän tätä vyötä ihan mielelläni, pieni paha siitä että pysyy toimintakykyisenä. Tänään siivosin koko aamupäivän ilman vyötä ja heti ilmoitti alaselkä että kannattais varmaan laittaa vaan se vyö. :)
 
Helmi-maaliskuun olin lähes kokonaan liikkumatta, melkein myös huhtikuun. Nyt on alkanut taas liikunta maistua. Tänään tein jopa aamulenkin koiran kanssa. Ja huhkin peräkärryllisen multaa parempiin paikkoihin. Lihaskuntoa pitäis vaan vahvistaa... Mulla ei oo mitään haittoja tässä vaiheessa, taidan olla onnekas. Tsemppiä kärsiville!
 
Mulle on nyt kaksi fysioterapeuttia sanonut että lankkua voi tehdä, mutta kaikissa raskausajan liikuntaa käsittelevissä jutuissa ne on kielletty. Ärsyttää kun ei tiedä mitä ja ketä pitäisi uskoa.

Mulle sano fyssari, että varsinaista "oikeaa" lankutusta ei saisi tehdä, mutta lankutusta voi tehdä esim. nojaamalla kaiteeseen ja siinä "lankuttaa". Ei kuulemma tartte minuuttitolkulla niinku jotku oikeasti lankuttaa vaan esim. 15s on hyvä :)
 
Kaneli: Juu, todennäköisesti on ihan sama kuinka hiessä pötsi on siellä vyön alla, jos sillä saa kivut kuriin edes jotenkin ja pystyy tekemään jotain järkevää. :)
Odottelen tosiaan ensin josko saisin sen fyssarilta lainaan, ettei tarttis ostaa omaa. Anita Babybeltiä on kehuttu, sitä katselin ja sen varmaan ostan jos omasta pussista menee.
 
Muistuttelen vielä siitä fysiatri mahdollisuudesta tuon SI-nivelenkohdalla. Kirjoitin aiemmin, että siskoni sai avun kyseiseltä ammattilaiselta (tosin tämä fysiatri oli vielä erikoistunut juuri SI-nivelen ongelmiin). Samoin siskoni työkaveri. heillä oireet pysyivät loppuraskauden poissa. Tämä on siis yksilöllistä. Toisilla oireet palautuu nopeasti, toisilla tovin kuluttua, mutta jos haluaa kokeilla kaikkea, niin siksi muistuttelen. Siskoni oli niin kipeänä, että oli valmis hakemaan edes päiväksi apua vaivaan.
Aiemmin jo kirjoitinkin, että en kyllä osaa sanoa voiko manipulaatiota tehdä missä tahansa raskauden vaiheessa, vai menikö se ikkuna jo...
Meilläpäin kyseinen ammattilainen löytyi Terveystalon ammattilaisten joukosta.
 
Fysiatrille olen yrittänyt päästä, kyselen sitä taas uudestaan jos ei helpota. Toissapäivänä tuntui jo vähän paremmalta, mutta sen jälkeen onkin taas pahentunut ihan huomattavasti. Ensimmäistä kertaa jouduin viime yönä keskellä yötäkin ottamaan kipulääkettä.

Mulle on jokainen lääkäri tähän mennessä antanut eri diagnoosinkin, mutta SI-niveltä ei ole tarjonnut vielä kukaan.
 
Tsemppiä selkäkipujen kanssa painiskeleville! Ja hienoa, jos ootte saanu jostakin maksutta sellaisen selkävyön lainaan, koska meidän kunnassa perhevalmennuksen fyssari kertoi, ettei niitä enää lainata :( Ovat aika hintavia kuulema. Tosin itselläni ei ole toistaiseksi ollut minkäänlaisia kipuja missään, mutta alkuraskaudessa olin niin totaaliväsynyt, että liikunta jäi kokonaan. Nyt taas pyöräilen, tanssin ja teen pitkiä kävelylenkkejä. Kesällä vielä uintia ja vesijuoksua suunnitelmissa.
 
Mun selkäkipu onneksi hävisi levolla ihan yhtäkkiä taivaan tuuliin! :)

Mutta liikkua en jaksa siltikään. Viime viikolla pääsin kerran salille ja tuli ihana olo. Tällä viikolla olenkin taas sitten ollut töissä, ja mitään muuta ei jaksa töiden lisäksi.
Harmittaa ihan älyttömästi, kun haluaisin pitää itsestäni huolta, mutta työ uuvuttaa niin ettei pysty mihinkään muuhun. En jaksa edes ajatella mitään vauvaan liittyvää kun käyn töissä.
 
Muokattu viimeksi:
Mites muilla liikkuminen on nyt onnistunut, kun mahat alkaa kasvaa? Mie oon harmikseni joutunut migreenin ja supistusten takia olemaan aika paljon levossa. Nyt kuluneen viikon olen saanut käydä tanssitunneilla ja jonkin verran vielä jaksaakin. Tosin kaikki rajumpi hyppiminen vähän tuntuu kurjalle alavatsassa ja sitä on joutunut vähentämään. Lauantaina olen menossa vielä yksiin tanssikisoihin. Kisoja varten treenaaminen on ollut vähän haastavaa supistelujen takia, mutta onneksi treenit on aloitettu jo ennen joulua!

Onko muilla liitoskivut tuntuneet pahempana liikunnan jälkeen? Musta tuntuu, että aina tanssitreenien jälkeen kun on hetken pötköttänyt vaikka sohvalla ja sitten ylösnoustessa kipu on kamala. Rasituksen aikana ei juuri tunnu, mutta kostautuu sen jälkeen. Samoin, kun ajoin nurmikon, niin sen jälkeen illalla oli häpyluu kauhean kipeä.

SI-nivelen kipujen helpottamiseksi sain jumppaohjeet työfyssarilta ja suosituksen mennä pilatestunnille. Pilates vaan on niin hidastempoista, etten ole koskaan oikein siellä viihtynyt. Mutta ehkä nyt ensi viikolla, kun tanssitreenien kausi on ohi, täytyy salille mennä pilatesta kokeilemaan.
 
Mä oon lähinnä käynyt silloin tällöin uimassa ja se tuntuu kaikin puolin mukavalta. Käyn lähes joka päivä koiran kanssa pitkällä lenkillä ja kun on vielä päivän touhunnut esikoisen kanssa, niin ei riitä energiaa enempää treenaamiseen (vaikka tiedän ette kevytkin lihaskuntotreeni kannattaisi). Viikonloppuna olin joogassa ja iltapäivällä kävely vihloi tosi pahasti just jossain häpyluun ja istuinluiden alueella. Samoin reippaampien metsälenkkien jälkeen seuraavana aamuna kipeitä liitoskipuja :/
 
Nostan kyllä hattua kaikille jotka jaksaa ja pystyy treenaamaan. ..tekis kyllä hyvää... :)
 
Tällä hetkellä liikkuminen välillä vessanpönttö haliotteella ja sohva sujuu oikein sutjakkaasti :/ Mut noin yleensä mulla on jäänyt ihan hyötyliikuntaan. Siis nurtsin leikkuuta ja taaperon kanssa touhuilua. Leikkikentällä/kaupassa käydään välillä kävellen ja meiltä matkaa yhteen suuntaan (riippuen mihin mennään) on 1-1,5 km eli ei mitään huimia lenkkejä... Nyt on alkanut jo tuolla matkalla oikea lonkka vihotella, mutta en mä vielä luovuttaa aio.
 
Joo mäki nostan hattua niille jotka jaksaa. Mulla liikkuminen on lähinnä kävelyä vaan... Lantionpohjanlihaksia yritän muistaa treenailla aina vaan kun tulee mieleen.
 
Mä yritän käydä salilla aina kun vaan jaksan, mikä tällä hetkellä on ikävä kyllä vaan kerran viikossa. Lisäksi hyötyliikuntaa, kävelyä tulee jonkun verran työmatkoista.
Salilla on kyllä maha tiellä ja monet liikkeet tuntuu pahalta mahassa, joutuu valitsemaan ihan eri liikkeet kuin normaalisti.
 
Mä olen yrittänyt aktivoida itseäni sen jonkun muun liikuntamuodon kuin ratsastuksen löytämisessä, mutta ei oiken ole onnistunut.
Mulla on kyllä koira, jonka kanssa voisi käydä pidemmillä lenkeillä, mutta en tiedä onko fiksua nyt opettaa se pitkiin lenkkeihin, kun raskauden lopussa ja vauvan synnyttyä ei se pitkä lenkkeily välttämättä onnistu ja sitten se taas joutuu tyytymään tavallisiin lenkkeihin. Nyt ollaan käyty paljon sen kanssa myös metsässä jossa se saa olla vapaana, sekin on kivaa liikuntaa, kun tulee nosteltua jalkoja, vaikka polulla kävelenkin. Tulis nyt taas lämpöiset ilmat, voisi käydä vaikka uimassa.
 
Takaisin
Top