Liikkeet

Repe on kehittänyt jonkinlaisen päivärytmin, jonka avulla mäkin pysyn paremmin järjissäni. Liikkeet on edelleen todella vahvoja ja tuntuvia. Juuri ja juuri taitaa vielä mahtua kuperkeikkailemaan, koska koko maha tuntuu joskus myllertävän. RV 27+2.

Miten te tiedätte miten päin mahassa ollaan ja mikä osa kropasta kopsahtaa mihinkin päin mahaa? En mä erota vielä raajoja tai päätä, olkapäätä, takamusta tai polvea toisístaan.
 
No eilen illalla nukkumaan käytyämme, tunsi oikein hyvin, kun kaveri ponnistaa rakosta ja pää puskee keuhkoja kohti.
En miekään päätä perästä aina tunnista, mutta silloin kun tuntuu kummallakin puolella mahaa liikettä, kun tyyppi venyttelee tai vaimee 'potku' onkin lyönti.

Sent from my GT-I9105P using Vau Foorumi mobile app
 
En mäkään esikoisesta osannut sanoa mikä mikäkin on, mutta nyt osaan kun on jo vähän kokemusta.

Esikoisesta aina luulin, että sen pää on peppu, niin luuli terkkarikin. Ihmettelin vain, et miten se vauva siellä on kun potkut tuntuu niin alhaalla. Punki päätä kylkiluun suuntaan ja maha oli aivan muodoton. Syntyi linkkuveitsiasennossa peppu edellä.

Nyt tunnistan potkut jo hyvin ja yksi aamu vauva polki vuorotahtia mahan pintaan, niin että tunsin jalkapohjat kämmeneeni. Ihanat!
Käsien liikkeet on vielä niin hentoja, ettei ne kauheasti tunnu. Kun vauva kasvaa käsien liikkeet tuntuu enemmän semmosina "vierityksinä". Tosi hyvin kuvattu! Huh huh!

Kääntyminen tuntuu tosiaan isona paineen tuntuna (tulee tunne, et mitä sää vauva siellä puuhaat, tuutko kohta ihon läpi) ja pikku hiljaa potkut siirtyy uuteen kohtaan.

Toivottavasti jollekin on näistä vinkeistä apua. Mulla näin, mutta mehän ollaan yksilöitä ja toisella voi tuntua ihan toisin.
 
Mulla kait vauva viihtyy pää alespäin, kun hikkaus tuntuu tuolla alhaalla ja lääkärikin väitti tuntevansa pään siellä alhaalla. Potkut tuntuu enempi vasemmalla kyljellä, mikä viittais siihen, että selkä on enempi oikealla. Joskus ponnistaa jaloilla tuonne vasempaan kylkikaareen ikävästi.

Tässä asennossa mulla on kaikki vauvat viihtyneet, selkä "väärällä" puolella ja sitten ne on syntyneetkin naama ylöspäin. Olis jännä tietää, mikä tuolla mun elimistössä on "väärin", kun ne on kaikki aina näin.

Toki tällä hetkellä liikkeitä tuntuu vielä monenmoisia, että asento vaihtelee vielä varmaan paljonkin. Ja on selkeesti päivässä tiettyjä aikoja, että vauva on aktiivisempi, mutta pitkiä aikoja tuntuu menevän nukkuessa.
 
Ele mulla ei oo ainakaan epäilystäkään miten päin toi beibi tuolla masussa hengailee. Supistusten aikana vauvan muodon näkee selkeesti mahan päälle ja muuten liikkeet on niin voimakkaita ja selkeitä ettei jää paljon arvailun varaa! Eilen illalla käänty pitkästä aika pää alaspäin ja tuntu ihan hassulta kun se on niin harvoin niin päin :D Kääntyminen alkaa tuntua mun mielestä jo aika epämiellyttävältä kyllä kun tuntuu että maha pingottuu äärimmilleen ja meinaa revetä. Vois jättää jatkossa kuperkeikat vähemmälle!
 
Mie välillä epäilen tietäväni miten päin se on, kun välillä tuntuu ihankuin jaloilla tampattais. Tai marsittais mahassa hyvin ripeään tahtiin, et varmaan polkee pikkusilla koivillaan. :D
 
Mulla vauva on nyt viihtynyt viikon sisällä vähän enemmän pää alas päin (oli jopa kolme päivää putkeen)ja huomaan oloni olevan paljon parempi silloin. Mulla on siis herännyt toivo normaalista synnytyksestä, jihaa!
Väärinpäin ollessa painaa tosi paljon virtsarakkoon ja tuonne alas luihin.
 
Heh, nähtävästi tää mini vetää uima-altaassa mojovimmat potkut tällä hetkellä :D
Muuten ei liikkuminen pistä tätä asukkia rauhattomaksi..
 
musta on ihanaa huomata että pikkupallero tykkää musiikista tai siis ainakin reagoi siihen :) soittelen sille joutsenlampea ja masu pomppii rytmikkäästi kun potkuja satelee!
 
Papu päätti et viime yö oli hyvä aika pyöriä ku väkkärä masussa. Klo 2 ja 5 oli semmoset kuperkeikka/potkunyrkkeily treenit, että ekaa kertaa jopa omaa nukkumista vähän haittas. No.. Sulostahan tuo vaan on ku toinen liikkuu. :)
 
Nepsu on näemmä viime yönä kyllästynyt asentoonsa jossa hengaillu niin kauan ku oon ollu tietoinen sen sijainnista. Tähän asti tuntunut kaikki liikkeet reilusti navan alapuolella. No tänään ku käsi lepäs tossa navan yläpuolella ni poju päätti tervehtiä äitiä mojovolla potkulla johon minä vastasin kiljahduksella ku pelästyin ja mies paniikilla, että mikä ihme mulle tuli :grin On tää jännää!

Nyt olis siis synnytystä ajatellen paras mahdollinen asento, pää alaspäin. Toki siihen on vielä hirmu pitkä aika, mut tuli vaan mieleen, että millon lapsi asettuu lopulliseen asentoonsa? Ku tuskin siellä enää viimeisillä viikoilla on tilaa tehdä u-käännöksiä?
 
Mie oon jostain lukenut, että viikolla 36 ehtii hyvin vaihtaa asentoa. Mut täällä kyllä joittenkin kohdalla panikoidaan jo rv 28 kohdalla.. Siis tääl päin suomee. Muttei itteni kohdalla kuitenkaa
 
Mulla ei oo mittää käsitystä miten päin vauva on mahassa. Tai ainaku luulen olevani perillä että kyllä, tossa on pää ja jalat täällä, niin yhtäkkiä potkut tuntuuki aivan eri paikassa :confused013. Veikkaan että oon aika monta kertaa luullu päätä pyllyksi, käsiä jaloiksi ja päinvastoin. Mutta ei tää pää alaspäin takuulla oo! Millonhan lie asettus raivotarjontaan, on meinaan semmonen ikiliikkuja tää tyttö :gen113. Vaikuttaako muilla vauvan asento paljon mahan kokoon? En tiiä kuvittelenko mutta mulla tuntuu vaikuttavan tosi paljon.. Sillonku vauva on alhaalla poikittain (oma tulkinta asennosta taas :grin) niin maha on ylhäältä ihan tyhjä. Välillä maha taasen näyttää paljon pienemmältä ja välillä taas kasvaa iha hitoksee.
 
Munkin mielestä vielä vkolla 36 on odotettavissa, että vois itse kääntyä raivotarjontaan. Olikohan se kuitenkin vkon 35 tullessa täyteen aletaan miettiä ulkokäännöstä. Lunttasin vanhoista korteista, et eka on mulla ollu raivotarjonnassa vkosta 26 lähtien, toka vkolta 33 ja kolmas vkolta 28. Ensisynnyttäjillä vauvan pää sitten myös yleensä ankkuroituu sinne lantioon tiiviimmin ku uudelleen synnyttäjillä.
 
En tiijä onko sattumaa vai vaikuttaako oma mieli tuohon maha asukkiinki!?ku on hyvä mieli ja naurattaa ja muutenki kaikki jees, poju liikkuu, vois jopa sanoa et paljonki. Tänään aivan paska päivä ja päivä menny miehen kanssa riidellessä ja muutenki murjottaessa ni ei mahasta kuulu paljon mitään!?alan kohta huolestua..
 
Mulla ainakin mahassa tuntuu kun nauran ja se saa aina aikaan kauheen potkusession :) Aamulla oli vähän vähemmän liikkeitä niin menin subbarin viereen istumaan ja laitoin musiikkia päälle niin sain pikkuihmiseen liiketta.
 
Naurusta en oo pistänyt merkille mutta ihan ekat oikein kunnon potkut huomasin kun olin saanut vollotuskohtauksen. Sama nyt viimeeksi kun itku iski nurkan takaa. Ei johtune äänestä, kunnen mä nyt ihan kauheaa parkua pitänyt, mutta varmaan hengityksestä ja muusta liikkeestä pieni havaitse mun levottumuuden.
 
Mä olen kans jostain lukenut et vauvat vilkastuu stressihormonista, mutta sillain viiveellä, et itse on saattanut jo toipua jostain itkupotkuraivarista ja vauvan verenkiertoon vasta menee se levottomuus. Kyllä varmaan ilohormonit hyrryttää vauvaa ihan yhtä lailla.

Tänään on ollut aika kivan rento päivä ja ollut koiraa hoivatessa muuta mietittävää kuin omat murheet ja tuntuu et vauvakin on potkutellut enempi :) Ehkä hoivahormonit hyrrää vauvalle asti..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top