Laskettuaika oli tuli ja meni

Ooh Tessa! Oon niin kateellinen, mutta myös onnellinen sun puolesta. Toivottavasti oot siellä uurastamassa pienokaista pihalle. Niin kelpaisi itsellekin tuo vesien meno. Tsemppiä tosi tosi paljon! Myös kaikille muille h-hetkeä odottaville!
 
Ja aivan kuten aavistelinkin, minäki täällä, 40+1 tänään. Tytöthän on menny vkoille 41+4 ja 41+1, joten varmaan saan vielä pari päivää täällä odotella. Mutta eipä mitään, olot muuten suht hyvät, tänään vaan mieletön väsy ja oudon huono olo. Mihinkään ei kyllä koske, mutta ei jaksais tehdä yhtään mitään. (mitähän lie)
Olen ihan hyvillä mielin yliajasta, koska tätä odotin ja olin valmistautunut, joten en ole joutunut pettymään, kuten monet teistä..
 
Jaa tänään olisi 40 + 1... Minulla on koko ajan ollut sellainen tunne että tyttö syntyy ennen laskettua aikaa, mutta ei... Ja neuvolassa sanottiin eilen, että toivottavasti ei mene kauheasti yli koska olen itse niin pieni eikä vauvan tarvitsisi enää kauheasti kasvaa, muuten voi olla vaikea synnytys.. Joten pikkasen on paineita... :confused1
 
Outo kommentti neuvolasta nygr86. Mun mielestä ei kyllä yhtään tarttis neuvolasta lisätä sitä synnytyksen jännittämistä. Meillekin sanottiin neuvolassa, että ompa jännä nähä kuinka iso vauva tulee, kun sf huiteli yläkäyrällä. :smiley-angry026
 
nygr86 todella typerä kommentti tullut neuvolasta liittyen sinun kokoon ja synnytykseen. Sinun koollasi ei nimittäin ole väliä vaan sinun lantion tilavuudella. Itse olen 152cm ja lääkäri kehui minulla olevan synnyttäjän lantio eli mahtuisi tulemaan isompikin lapsukainen ulos alakautta. Turhaan huolehdit jos sinulle ei koskaan ole sanottu että sinulla olisi ahdas lantio tms..

Tsemppiä kaikille yliaikaisille! <3
 
Kiitos kommenteista Pippinen ja Hemppa, aika outo kommentti oli kyllä tädiltä. Hän ei varmaan tajunnut että tuollainen kommentti lisää jännitystä entisestään.. Lääkärintarkastuksessa lääkäri oli kyllä sitä mieltä, että minulla on ihan tilava lantio, joten ei kai sitä kannata niin kauheasti murehtia..
 
Huomenna ois sitten se laskettuaika. Ei taida olla mitään tsäänssejä synnytyksen suhteen. Voi voi, kunpa ei menisi niin paljon yli, että joudutaan käynnistelemään. Kättärillä käynnistävät alkuun onneksi ballongilla. Olen vähän huolissani sen Sytotecin mahdollisista haittavaikutuksista lapseen. Mieluummin sitten vaikka se oksitosiinitippa suoneen. Saakohan sitä itse valita?
 
40+3, täällä roikutaan, tai no bebe kirjaimellisesti roikkuu.. Edelleen niitä kuuluisia kivuliaita suppareita odotellessa. Kyllähän tämä masu tässä on harvase välissä kova kuin kivi ja tunnen supistuksen, mutta on tästä nyt kipu vielä kaukana. Kaikkia mahdollisia kommervenkkejä on kokeiltu, millä tuota poikaa "vauhdittaisi", mutta ei, itsepäinen heppu, prkl. Tänään olen meinannut lähteä mustikkaan, yksin, vain musiikki mukana, jonnekin ihan keskelle ei mitään, jos se sitten sinne mättäälle haluaisi tulla.

Olo on kuin ilmatyynyaluksella ja ajattelin jo, että vatsakin olisi kasvanut jo äärimmilleen, mutta kummasti tähän Atlas-kartastoon on taas ilmestynyt lisää "reittejä" ja voi vietävä kun ihoa kutittaa. Tästä nahkapallosta jää varmasti sellainen kunnon seepra-kuvioitu säkki housujen päälle lörpöttämään!

Eilen aamulla olin niiiiiin turhautunut, kun heräsin jo 5, enkä saanut enää unta, eikä mitään ollut taaskaan tapahtunut.. Normaaleja vessaan heräämisiä vaan. Tuli sitten ihan itku, hormonit. Ei edes olla montaa päivää yli, ja osasin odottaa lasketunajan ohitusta, mutta silti, voi hemmetti, että voi turhauttaa! Oon aina ollut sellainen aikataulunatsi, et kaikkialla ollaan just eikä melkein ajallaan, ja nyt kun aikataulut eivät olekaan musta kiinni, eikä ihan oikeasti tiedä tuleeko se bebe tänä yönä vai viikon päästä, niin voi että voi ketuttaa kuin pientä oravaa. Jos joku vaan osaisi sanoa mulle, että poika ulostautuu "tiistaina klo 14.30" niin ei olis mitään hätää, sitten tässä olisi aikaa touhuta siihen asti kaiken näköistä ja oikeesti nauttia "viimeisistä kahdenkeskeisistä" päivistä jne.. Mutta ei, mihinkään kauemmas ei viitsi lähteä, koirille ei voi vielä järjestää hoitajaa, vaan kaikki pitää jättää roikkumaan ja kaikkiin kutsuihin jne on vastattava "riippuu ihan täysin tästä meidän nyytistä". Ja se niiden merkkien tarkkailu.. Pah. Limatulppa irtosi to, mutta kun sekään ei taas "takaa" mitään; vatsaa polttaa, "muttei tarpeeksi kauaa tarpeeksi usein", selkää, lonkkia, alapäätä, päätäkin särkee- joko jo, no EI! Saiskohan jostain ostettua sellaisen aivojen offline-tilan? Se auttaisi varmaan kummasti.. Päälle ihmisten soittelut, viestit ja utelut, niin avot, totaali kiehumispiste saavutettu!

Neuvolaankin pitää nyt sitten vielä raahautua, maanantaina, onneksi kesäsulut on sitten ohi ja pääsee tuohon lähineuvolaan.. Katsotaan sitten, että varataanko siinä yhteydessä jo sitä kontrolliaikaa, vai mitä sille tehdään, kun ainakaan sinne 41+5 ei tuota kontrollia mun kohdalla odoteta. Toivottavasti siis jo ensi viikolla on sitten jotain enemmän tiedossa!

Odottavan aika on hemmetin pitkä :grin
 
Owen, trust me i feel you, mitä olettekin saaneet tilityksistäni aikaisemmin lukea!

Se epäreiluuden tunne mikä iskee kun lukee vauvauutisia (britannian pikkuprinssi, tää palsta, vauvablogit), " miksei me saada jo vauvaa syliin?"... I know!

Mut mieti, kohta sieltä tulee virkeä, kovasti jo maailmaa tarkkaileva, jäntevä ja "kypsä" ihana vauva, joka on täydellisen valmis tähän maailmaan!

Läti läti, mutta tottahan se on :)

Mun mielestä pitäis olla tarjolla joku semmonen "yliaikainen raskaus-mielenterveyspuhelin", jonne vois soittaa ja tilittää kun ahdistaa! Oisin aikanaan roikkunut linjoilla päivät pitkät.. Mutta onneksi on nää palstat ja vertaistuki :)
 
Kyllä Mara, juurikin niin! Meilläkin tässä ympärillä on ollut yllin kyllin odottavia pariskuntia, ja tuntuu, että kaikki muut ovat jo jakautuneet, mutta täällä vaan poika molskii ja tuhoaa sisuskalujani ihan tyytyväisenä :D 2 ystävää, joiden LA oli viikkoa, pariakin jälkeeni ovat jo saaneet nyyttiinsä, ja voi vietävä, kun sapettaa, vaikka tottahan toki olen etunenässä vaan onnellinen heidän puolestaan.

Kummityttöni syntyi 5 vkoa sitten, 42+2 viikoilla, ja todellakin jos jotain ihanaa, niin hän oli kyllä mahdottoman valmis maailmaan, ja juurikin jäntevä ja kypsä! Kannatteli heti alusta asti jo ihan eri tavalla päätään jne, että toisaalta on niistä ylimääräisistä päivistä sitten hyötyäkin, mutta eipä ne tällä hetkellä ihan hirveästi kuitenkaan lohduta, kun niiiin haluaisi jo pikkuisensa nähdä ja tietää, että hänet on saatu turvallisesti maailmaan.

Tuo puhelin olisi todellakin tarpeen, ja ennen kaikkea mielelläni vaihtaisin vaikka kaikki loppuajan neuvolat yhteen lääkärikäyntiin, heti lasketunajan tienoolla, jossa voitaisiin katsoa, mikä tilanne sisuksissa on jne, niin ei turhaan odottelisi jne, vaikka se tilanne voikin ihan hetkessä muuttua, mutta silti. Ei noista neuvoloista juuri mitään irti saa "ai sä oot täällä vielä? Olin ihan varma, et tulee etuajassa.. Nyt vaan sitten kolmea S:ää, ei yksikään vauva sisään ole jäänyt" ja blaadiblaa.

Mut todellakin, onneks on esim. tämä palsta, kerrassaan mahtavaa lukea muidenkin ärräpäitä ja myös niitä tsemppaavia ja hyviä fiiliksiä. Pitäisi vaan oma pää saada sille moodille, ettei tässä nyt kuitenkaan enää mene millään edes sitä 2 vkoa, ja onhan se nyt ihan hemmetin lyhyt aika, jos vertaa siihen, mitä tässä nyt on jo kärvistelty koko aikana!! :)
 
40+0. Ellei tämä lapsi ole todella täsmällinen (toisin kuin vanhempansa...), niin nähdään täällä vielä ensi viikolla.
 
Täällä myös 40+0. Hoh hoijaa, luulin että nyytti ois tässä vaiheessa jo kainalossa, mutta ei. Toivottavasti ei jouduta käynnistelemään. Tänään se ei ainakaan synny, luulen. Mitähän sitä keksisi, jotta aika kuluisi ja ajatukset eivät pyöris pelkästään synnytyksessä. Vinkkejä?
 
Tuo puhelinideahan oli varsin loistava. Siinäpä hyvä bisnesidea. Pitäisköhän perustaa sellanen :D. Nyt alkaa itelläki kokemus puolen kiintiö täyttyä tästä odottamisesta. Hienoja hetkiä sekä hulluuden rajamailla käyntejä.

Järki pysyny tämän viikon melko hyvin mukana. Huomenna äpolikäynti enkä todellakaan aio kotiin tulla enää kypsyttelemään. Viikkoja huomenna 41+5.. Supisteluja ollut jo neljä viikkoa ja limatulppa lähteny aikoja sitten. Mussa on vaan sellasta vikaa että tarvin lääkkeellisen tuen supistuksille, niin se oli ekankin kanssa. Toivon ettei huomenna olisi mieslääkärin vastaanottoa, ainakaan saman kun edelliskerralla...
 
Onnea Mimoskalle mukaan huomenna! Mulla on torstaina 41+5 ja käynnistykseen aika, eivät (melko varmasti) enää päästä kotiin kun on toi raskausdiabetes. Yllättävän paljon yli antaavatki mennä... Mut painoarvion mukaan oliski suht pieni vauva :)
 
Kiitos miimu86! Tuo on kyllä jännä että antavat tosiaan mennä. Mullakin todettiin rv37 että paikat ahtaat ja silloin suunnittelivat käynnistämistä ennen laskettua aikaa, sitten ollut eri lääkäri joka vaan sanoo: odotetaan synnytyksen spontaania käynnistymistä. Kuinkahan rikki ja riekaleina sitä onkaan synnytyksen jälkeen? Ja pahin pelko mulla on se että ensin punnataan monta tuntia ja päädytäänkin sektioon. Mun pitäis olla jo unten mailla, mutta miten tässä nyt saa nukuttua, jaiks, vähän alkaa jännittää.
 
Mitäköhän kommervenkkejä tässä vielä pään menoksi keksitään.. Tänään oli neuvola, jossa nyt sitten protskua virtsassa ja huomenna viemään sitä 4tunnin näytettä labraan.. Siitä sitten tuloksia vasta keskiviikkona. Verenpaineet oli koholla 130/70 (normisti ollut <100/<65) muttei onneksi mitenkään hälyttävästi..
Beben sydän onneksi kuulosti oikein tasaiselta ja sykkeet meni sielä 125-138 välissä, joten niistä nyt sentään ei tarvitse olla huolissaan. <3 Viime yönä heräsin joka tunti suppareihin, jotka kesti kerrallaan uuuseita minuutteja, mut väli oli tosiaan tota 45-60min ja taas kun aamu koitti, ei mitään.

Jos ei olisi tätä rd:ta todettu viime metreillä, lähtisin tältä istumalta kauppaan ostamaan jädeä, suklaata, salmiakkia jne ja herkuttelisin oikein kunnolla, sen verran suureksi on taas ketutuskäyrää tänään nostettu :angryfire
No huomenna neuvolatädin/edellisen lääkärin käskystä soittoa ä-polille, et josko saisin sen kontrollin melkopian ja sen myötä sitten mahdollisesti pojan "viimeisen" masupäivän tietoon, vaikka edellen toivon kyllä, että poika löytäisi itse tiensä pihalle..
 
Takaisin
Top