Mä erehdyin lukemaan yksi ilta kkm:stä netistä ja itkuhan siitä tuli, kun itsellä "oireet" täsmää niin hyvin siihen oireettomuuteen. Heräsin aamuyöllä puoli viideltä, enkä enää saanut unta, kun kaikki ajatukset velloi päässä. Jotenkin olen saanut koottua itseni ja ajattelen, että ei tässä nyt auta muuta kuin odottaa, koska esikoisenkin kohdalla oli aika oireetonta alussa. Meillä vatsatauti sotki ainakin oman olotilan niin, että on vaikea enää tietää, mikä on vatsataudin jälkimaininkeja vai onko raskausoireita sittenkin vielä olemassa. Ihan persiistä tämä odottaminen....joten olen päättänyt käyttää energiani mieluummin kaikkeen muuhun ja suunnittelen asikoisen huoneen sisustusta uusiksi. Hän kun on jo 1v3kk, niin ei ihan mitään vauvajuttuja enää tarttis olla. Nyt kun vielä jostain ilmaantuisi rahaa (oiskohan isäntä muistanut lotota ).
Että tämmöstä...jos en tule hulluksi uhmaikäisen taaperon kanssa, niin tää raskaus ainakin on hyvä lisä siihen...
Että tämmöstä...jos en tule hulluksi uhmaikäisen taaperon kanssa, niin tää raskaus ainakin on hyvä lisä siihen...