La tammikuu 2016

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja SannaM
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mua ei vielä jännitä synnytys mutta toisaalta takana on kaksi hyvin mennyttä synnytystä. Ainoa asia oikeastaan mikä tässä vaiheessa vähän "jännittää" on se, että ehdinkö sairaalaan. Matkaahan on vain noin 5km, mutta jos viimeksi olisin noudattanut saamaani ohjetta "tule sitten kun tuntuu, että tarvit apua supistuskipujen kanssa" niin olisin synnyttänyt kotiin taksia odotellessa. Tuo ohjeen vaihe kun tuli vasta siinä vaiheessa kun näytillä käymisestä oltiin menossa synnytyssaliin ja tyttö syntyi alle 20min myöhemmin. Mutta ehkä mä yritän vähän ennakoida tälläkin kerralla ;)
 
Mua ei ole koko aikana jännittänyt synnyttäminen. Jotenkin takki auki fiilikset sitä kohtaan, soitellen sotaan ja kohti tuntematonta :D
Sille ähertämiselle on niin ihana palkinto luvassa, että se on kestettävä! :) Ainoa mikä ehkä mietityttää on se, että osaako lähteä oikeaan aikaan sairaalaan ja onko mies silloin töissä vai kotona. Jos on töissä niin sillä vierähtää tovi jos toinenkin ennenkuin on mukana kuvioissa..

Ihme tosiaan ku ei jännitä. En ole mikään korkean kipukynnyksen omaava..
 
Mekin ollaan miehen kanssa mietitty tota että mistä sitä sit oikeesti tietää että nyt on tosi kyseesså ja nyt pitää lähteä. Onneks oon kuullut että kyllä sen sit tietää kun on lähdettävä. Hope so :)
 
Mulla jännittää synnytys aivan hulluna ja pelottaakin. Mutta kai siitä seleviää... Täällä ollaan ensimmäisellä mammalomapäivällä. Jes! :) leivinuunia lämmitetty yms. Jos sitä huomenna vähän siivoais että kehtaa pyhät olla kotona ja ottaa vieraita vastaan. :) täällä tosiaan +10kg lähtöpainooon, nyt on kuukauden pysyny samana. Jospa se ei enää nousis. :)
 
Mä lähen aika avoimin mielin synnytykseen, ei jännitä/pelota yhtään. Sen näkee sitten miten menee! :)
 
Munkin Aphrael varmaan kannattais muuttaa koululle kun tässä taysin vieressä on. Kotoa on kuitenkin n 21 km matkaa sairaalaan.
 
AnnikaH, Joo siis mä väittäisin, että jokainen ensisynnyttäjä lähtee varmasti ajoissa sairaalaan (ellei sit ole mikään syöksysynnytys joka on tosi harvinaista ekasta). Me jotka ollaan "uusijoita" vaan ei aina hötkyillä ;) Mullakin oli tuosta nuorimmaisesta supistellut aamu seitsemästä asti 8-10min välein koko päivän ja vasta puolilta öin lähdettiin näytille ja sekin vain siksi kun mies halusi, että voi sen jälkeen käydä levollisesti nukkumaan :D
 
Zuikkeli, Pitäisköhän meidän järjestää joku oma majoitus sinne Taysin kulmalle ;)
 
Ei jännitä eikä pelota :) toki mullakin tää jo kolmas koetus. Vaikka eka menikin ihan pieleen, niin tokasta jäi niin hyvä olo että avoimin mielin tähän seuraavaan oon menossa. Ehkä uskaltaisin jopa olla kauemmin kotona, että saa rauhassa kävellä ja pötköttää niinku haluaa. Vaikka saattaahan se olla että tää tulee vielä nopeempaa kuin edellinen :) eka synnytys kesti 22h (2,5h ponnistus ja kolme imukuppivetoa -->sektio) ja toinen 8h 20min. Molemmat käynnistetty. Jospa tää nyt pysyis pienenä ettei tarttis käynnistää. Ois niin kiva jännätä että millon saa lähteä :)
 
kännittääkö... kyllä kiitos tällä hetkellä kännittää jos se vaan ois mahdollista mutta kun ei voi niin tyydyn kraanaveteen :wink

Jännittää/pelottaa synnytys että kääntyykö muksu vai ei, tuleeko sektio vai alatie, kuinka iso muksu onkaan tulossa kun nyt menee 2 vkoa edellä kasvussa josta sitten päästään siihen että koska käynnistetään synnytys ennen joulua vai joulun/uuden vuoden jälkeen, vai tuleeko muksu kenties aiemmin kun tulee kipeitä supistuksia toisinaan. Päivä kerrallaan eteen päin koetan mennä.
 
Moi kaikki,

Vielä tässä kohtaa lähin nyt tälle foorumille mukaan.. olen pari päivää näitä tässä lueskellut ja ajattelin vähän esitellä itteäni.

Elikkäs ensimmäinen raskaus 25-vuotiaana, joka tuli täysin yllätyksenä, ja vaikka pillereitä söin jo kuudetta vuotta säännöllisesti.. Ilmeisesti oli juurikin sitten kaikki kohdallaan, mikään ehkäisyhän ei ole 100%. Sain tietää raskaudesta vasta 23. viikolla, eli vähän sekaisin täällä vielä kaiken tän hämmennyksen keskellä, mutta vielä olis kolmisen kuukautta aikaa tottua ajatukseen ja saada kämppä ja elämä kuntoon vauvaa varten. LA on ihan tammikuun lopulla, 28. päivä.
 
Mua ei myöskään synnytys jännitä tai pelota yhtään. Toivon vaan et tää loppuaika menis toooosi pian ja vauva syntyisi että saisi asustaa taas yksin omassa kehossa. Mulla vauva on nyt kääntynyt rthen ja hyvä niin. Helpottaa vähän kivistystä ylävatsalla. Mulla on tänään iltapäivällä aika lääkärille ku neuvolatäti oli sitä mieltä et nyt riittäisi työt mun osalta. Varsinkin ku muakin supistelee joka päivä niin paljon. Saa nähdä mitä on lääkäri mieltä. Tää päivä on ainakin saikkua kun tuli siinä rasituksessa niin järkystä heikko olo et ihan tuskanhikeä puski. Ei oksettanut mut heikottaa senkin edestä. Kyllä maistui kahvi ja tuore sämpylä hyvältä ku kotia pääsin! ☺ Ja positiivista oli et painoo ei ollut tullut grammaakaan lisää 4 viikon aikana! Onhan tuota jo melkeen taas se 20 kiloo jo tullutkin niin ei ihme ku kroppa alkaa loppumaan vaikka kuin terveellisesti syön.
 
Tervetuloa Emmipia.. Tuo voi kyl olla aika yllätys.. Ei oo ainakaan odotus aika pitkä.. ;)

Mistä huomasit sitten tuossa vaiheessa et odotat? Alkoiko jo tuntua liikkeitä?
 
Emmipia, Tervetuloa! Mun esikoinenhan on saanut alkunsa säännöllisesti e-pillereitä syöden ja raskauden huomaaminenkin venähti siitä syystä varsin pitkäksi. Ei kuitenkaan ihan noin pitkäksi kuin sinulla mut olisko ollut viikkoja 10+. Meillä oli koko perhe ollut vatsataudissa ja mun pahoinvointi vaan jatkui ja jatkui. Sit kun oli tehty kaikki mahdolliset kokeet niin itselle tuli mieleen (kaverin raskausuutisen jälkeen) tehdä raskaustesti ja plussahan se oli. Ja olihan multa kysytty ekalla lääkärikäynnillä et voinko olla raskaana, mutta en tietenkään kun söin niitä pillereitä eikä seksielämäkään ollut vilkasta ;)
 
Tervetuloo emmipia! :)
Oon niin utelias, että haluan kyllä tietää, miten huomasit olevasi raskaana :D

Täällä on lomailtu tää vko, onneks ollu puuhaa, niin en oo vielä täysin tylsistyny kotona oloon.

Täällä jännittää synnytys, en ehkä niinkään sitä ponnistusvaihetta pelkää (koska jotenkin aattelen, ettei voi tehdä kipeänpää kuin aukiolotutkimus tai punktio) jos tuo tyty nyt vaan siis olisi sopivan kokoinen. Ehkä sektio pelottaa enempi, vaikka ennen raskautta olin sitä mieltä, että ehdoton ei alakautta synnyttämiselle..
 
emmiapia hei ja tervetuloa :) mua taas kiinnostaa että voiko tulla jotain vaurioita lapselle jos syö e-pillereitä kun on raskaana? Kuulostaa aika hurjalta että noin voi tulla raskaaksi...
 
Ff, Eiköhän niistä voi tulla. Mua ainakin hirvitti kun olin syönyt e-pillereitä ja sen lisäksi viettänyt normaalia 18 vuotiaan opiskelijaelämää, syönyt muutaman lääkekuurin jne. Mutta eipä tuossa pojassa ole vielä 15v ikään mennessä ilmennyt mitään sen kummempaa vikaa mitä ei hänen vanhemmiltaan voisi periä ;)
 
Mun selkäkivun syyksi tosiaankin paljastui lääkärin mukaan se fasettilukko. Hoitona vaan selkälihasten rentouttaminen kauratyynyllä. Liikkuvuutta pitää tietysti kans muistaa treenailla mahan ehdoilla. Suurin syy mun selkäkipuun selvis, kun olin fysioterapeutilla kärkkymässä tukivyötä tms. Hän katto kerran mun päälle ja totes, että "sullahan on vähän vissiin notkoselkä? Sun ryhti ei oo tasapainossa, ei oo ihme jos selän lihakset jännittyy liikaa". Oli muuten varmasti nopein "diagnoosi", jonka oon saanu ja mietin siinä, että hitto ku lääkäri tai neuvolan terkka ei tajunnu mulle tuosta huomauttaa. Nyt siis pitää vaan kiinnittää enemmän huomiota lantion asentoon ja alavatsan tukeen, ettei päästä mahaa liikaa "pullottamaan" ainakaan enempää kuin mitä se nyt tossa normaalisti on.

Tän viikon kotona ollessa oon saanu kerättyä taas motivaatiota viimeisiin työviikkoihinkin, niin eiköhän sitä jaksa nyt sit porskuttaa sielä siihen 10.12. asti ryhdistään huolehtien. Oon kyllä viikon aikana päässy pikkuhiljaa höpsähtämään vielä lisää vauvajuttuihin kun tilasin miehelle isänpäivälahjuksia netistä ja oon alottanu vauvapyykin pesun..
 
Vielä lisäyksenä, että sain tutulta koekäyttöön Anitan babybeltin ja sekin tuntuu auttavan tosi paljon. Ens yönä kokeilen ehkä jopa nukkua se päällä, jos ei niin pahasti puutuis paikat.
 
Takaisin
Top