La marraskuu 2016

Voi ei Willa, varmasti turhauttaa tuo odottelu! Vauvelilla on niin hyvät oltavat siellä masussa. Toivottavasti synnytyksesi saa pian tuulta purjeisiin ja pääset tositoimiin. Tsemppiä ja jaksamista supistusten kanssa!
 
Synnärillä oon kun en kotona kivuilta kyennyt enää melkein kahden vuorokauden supistelun jälkeen olemaan! paikat on jo niin hellänä, etten tiedä miten kykenisin enää edes synnyttämään. On kyllä jäänyt niin huono maku tästä synnytyksen alusta, että en edes harkitsisi alakautta normaalisti synnyttämistä enää :meh: ja kiitos tsempeistä, niitä todella tarvitaan nyt!
 
Voi Willa, voin hyvin uskoa että turhauttaa! Tässähän ei sais tietenkään stressata, mutta entäpä kun asiat ei etenekään. Kuka siinä vois olla turhautumatta ja väsymättä :/.
No, meillä jäi mies nyt kotiin, mistä mulle tulee huono omatunto, jos ei olekaan mitään "oikeaa" syytä ... Tosin, jos en halua ambulanssilla sairaalaan, miehellä kestää 1,5 tuntia tulla töistä ja viedä mut synnärille (ambulanssin tulo ja kyyti veis kans varmaan tunnin). Supistukset on kipeitä (mutta kestettävissä) täällä päässä, mutta tiheyden kanssa tässä kärvistelen. Kohdunkaula on varmaankin lähtenyt kypsymään edes vähän, kun tulee Verilimaa myös. Jaa-a, katsotaan tuleeko tästä jotain/mitään.
Katjusha rv. 40+6
 
Mulla sama juttu. Yö mennyt valvoessa. Tosi kovia supistuksia ja verilimaa.
Nyt taas tauko.
Ei hitto,kauan tässä kestää. .

Soitin yöllä sairaalaan ja sanoivat että tasaisemmin pitäisi supistella. N.kymmenen minuutin välein tai useammin..
 
Täällä jännitetään teidän kaikkien puolesta!!

Itsellä on EHKÄ ollut YKSI supistus, joten veikkaan tätä joulukuun vauvaksi. Vahvasti :D

Sonic 39+2
 
Oi, jopas on monella jännät paikat. Tsemppiä hirmu paljon! :)

Vahva tunne, että joulukuulle menee tämäkin :grin

Rv 39+5
 
Taas tsemppiä poltoissa kärvisteleville!!! :) kohta teillä nyytit kainalossa!

Ja täällä yksi joulukuulle tod näk menijä ;) ei sitten mitään muutosta olossa, ellei lasketa näitä itkukohtauksia. Parin päivän ajan oon pillittänyt ties mistä, mut lähinnä lapsiin liittyvissä asioissa. Ehkä kuitenkin joku hormonimuutos tullut tähänkin kroppaan :)

Rv 40+3 (esikoinen syntyi just näillä numeroilla)
 
Onpa tosiaan monella jännät paikat! Katjusha, parempi vaan kun mies on varalta kotona tuossa tilanteessa. Miehesikin varmasti haluaa olla alusta asti mukana synnytyksessä, kun se tapahtuu. Jos se ei tänään tapahtuisikaan niin siitä ei kannata tuntea huonoa omatuntoa, ettei ole ennustajaeukko. ;) Tsemppiä sinnekin ja kaikille muille supistusten kanssa painiville! Täällä ajoittain tulevat kivuttomien harkkasupistusten sarjat vain jatkuvat..
 
Tsemppiä tositoimissa oleville! :)

Onneksi en ole ainut joka taitaa päräyttää joulukuun puolelle. Saa seuraa teistä muista kärvistelijöistä. :D
Ei mitään uutta olossa muutoin, mutta eilisestä saakka vatsassa möyriny kiitettävästi ja hirveet ilmavaivat sen seurauksena. Aamuhan alkoi hyvin taas kun vatsa alkoi pitämään ääntä ja taas vääntää. Ei helpota yhtään kun vauva potkii suolenmutkia. Huoh..
Yö meni taas perinteikkäästi vessassa lirutellessa, käsien kanssa tuskastellessa tai muuten vain tahtoi uni vähä karkailla. :-/

Maatuska83 rv 39+1
 
Onneksi en ole ainut joka taitaa päräyttää joulukuun puolelle. Saa seuraa teistä muista kärvistelijöistä. :D

Varmasti menee täälläkin joulukuun puolelle, vaikka la 28.11. Ei vaan mitään merkkiä muustakaan. Eilisen päivän oli kunnon menkkajomotuksia ja kävely välillä tuntu inhottavalta kun sattuu tonne alakertaan :/ Onkohan ne liitoskipuja tms?

Jos ehtis niin vois mennä tänään lenkille, jos se auttais jotain ;) Siivoomista ja järjestelyä ainakin riittää vielä ennen sairaalaan lähtöä. Ja sairaalakassin pakkauskin on vielä kesken..


39+2
 
Maatuska, mä kävin eilen osteopaatilla. Se käsitteli mun si-niveltä tuolla selkärangan alaosassa. Mun nestekierto on ollut aivan seisoksissa, ja kädet ihan jumissa/puutuneet ja jaloissa turvotusta. Ei auttanut nesteitä poistavat eväät (oon vetänyt ihan kunnolla) oikeastaan ollenkaan. Hän suositteli nestekierron ylläpidon kotihoidoksi risti-istuntaa ja syväkyykkyä. Nämähän on lantiotakin avaavia asentoja. Omalla kohdalla kiemurtelen nyt supistusten kourissa missä tahansa asennossa :)
 
Huhhuh. Ei meinaa pää kestää näitä hormooneja!! Voiko oikeesti muka nää hormoonit vaa voimistua ja voimistua mitä pidemmälle tässä mennään.. oon itkeskelly iha olemattomia asioita ja kehitelly päässäni mm.ettei mun mies enää tykkääkää musta.. tää aamu alko itkulla "meilä on ehkä jo ens viikolla vauva ja se pelottaa mua!"

Oon ollu joo aika epävarma koko raskausajan et onko musta äidiks jne mut nyt se jotenki iski et hitto vie,sehä on iha oikeesti kohta täällä,sen peti tulee meiän sängyn viereen ja sitä pitäis osata hoitaaki! En oo ikinä hoitanu nii pientä,4kk ikänen on pienin ja seki huus sen koko 5-6h minkä sen kaa olin...

Rv 40+6
 
Mua kanssa ruvennut ahdistamaan. En halua synnyttää vaikka sen piti olla se helpoin osuus (9 kk pahoinvointia). Pelottaa se kipu, itkin jo viime viikolla käyrillä, voiko tän peruuttaa kun se tuli niin konkreettiseksi että joku päivä mun pitää mennä sinne sairaalaan tositoimiin.

Ja se ahdistaa että tää lapsi on ihan vieras ja sitä pitäisi osata hoitaa. Riittääkö rakkaus.. Ja todennäköisesti tämä on vieläpä poika kun painoarvio jo niin iso. Ei siinä mitään vaikka poika olisikin, on vaan niin tottunut ajatukseen tytöstä. Ihan tyhmiä juttuja kun kotona kuitenkin kaksi lasta ennestään.

Ja tämä odottelu raastaa. Neuvola tätikin sanoi eilen että en olisi uskonut että tulet vielä. Tänään siis 41+0.
 
Nyt on synnytystapa-arvio takana ja lopputuloksena sektioaika huomiselle klo 8. Yrittivät kääntää, mutta tyyppi ei liikkunut milliäkään. Sisätutkimuksessa tuntuivat varpaat eli jalat edellä olisi tulossa ulos, alatiesynnytys siis täysin poissuljettu vaihtoehto. Aika jännää, huomenna tähän aikaan meitä onkin kolme <3

Kaisukkene 39+2
 
Samoilla linjoilla mennään muiden kärvistelijöiden kanssa :( Ei mitään merkkejä lähenevästä synnytyksestä (ainakaan tietääkseni), en ole huomannu limatulpan irtoamista, ei supistele muute ku jotai harkkasuppareita.. Laskettu aika lähenee ja haluaisin jo synnyttämää ettei menis kauheesti yli.. Mutta nyt iskeny "paniikki" siit synnytyksestä.. Ois helppoo ku menis vaa lapsivedet ni tietäs et pitää mennä sairaalaa mut jos vaa supistelee ni mietityttää et kui kaua miu pitää kärsii enne ku kehtaa soittaa laitokselle. Ja sit onks meil varmast kaikki tarvittava vauvaa varten hankittuna, osaanko mie hoitaa sitä, mitä jos se vaa huutaa.. Tyhmää etukätee miettiä kun ei voi etukätee sanoo millanen synnytys on ja millanen vauvasta tulee.. Mutta lasketun ajan läheneminen pistää miettimään ja panikoimaan ehkä vähän turhastakin. Mies vähän toppuuttelee et ei mietitä etukäteen, se menee miten menee ja sen näkee sitten.
 
Takaisin
Top