La Helmikuu 2016
- Ketjun aloittaja beneathbeautiful
- Aloituspäivämäärä
Minä ja mun mies ollaan 30v. Yhdessä ollaan oltu 13 vuotta, eli tavattiin opiskeluissa 2002. Kihloihin mentiin 2006 ja naimisiin 2010. Sitten meille putkahtikin kaksi onnenkääröä 1,5v ikäerolla ja kolmatta kovasti odotetaan perheeseemme. Asutaan omakotitalossa ja meillä on koira.
Nt- ultraan on aika 24.7 ja sit tietää onko siel joku. Paljon löytyy oireita laidasta laitaan, mut kyl sen konkreettisen "kyllä siellä pieni sydän sykkii" haluais kuulla jo.
Nt- ultraan on aika 24.7 ja sit tietää onko siel joku. Paljon löytyy oireita laidasta laitaan, mut kyl sen konkreettisen "kyllä siellä pieni sydän sykkii" haluais kuulla jo.
Voimia e-d. Saat varmasti vielä kertoa tarinaasi toisella kertaa ❤ elämä on epäreilua!
Mie oon 31 ja mies 30. Tää on meidän kolmas lapsi, tytöt syntyneet 2012 ja 2014. Ollaan oltu naimisissa reilu kaks vuotta ja yhdessä asuttu 5 vuotta. Ollaan me oltu tosin jo 15v sitten ekan kerran kimpassa :D molemmat kävi vain sit välillä katsomassa maailmaa muualla.
Me ollaan kerrottu vasta perheille ja mie oon kertonut parhaille ystäville. Jotenki nyt on kiva nautiskella ihan rauhassa vaan tästä raskaudesta kun aiemmat olen kuuluttanut koko maailmalle rv 5 :D ja nyt vähän jännittää et meneekö kaikki hyvin, et voinko olla niin onnekas et saan 3 tervettä lasta!
Mie oon nyt jäänyt lasten kanssa kotiin ja mies käy töissä. On tää vähän tiukkaa välillä kun on talolainaa mut vielä pärjätään. :)
Mie oon 31 ja mies 30. Tää on meidän kolmas lapsi, tytöt syntyneet 2012 ja 2014. Ollaan oltu naimisissa reilu kaks vuotta ja yhdessä asuttu 5 vuotta. Ollaan me oltu tosin jo 15v sitten ekan kerran kimpassa :D molemmat kävi vain sit välillä katsomassa maailmaa muualla.
Me ollaan kerrottu vasta perheille ja mie oon kertonut parhaille ystäville. Jotenki nyt on kiva nautiskella ihan rauhassa vaan tästä raskaudesta kun aiemmat olen kuuluttanut koko maailmalle rv 5 :D ja nyt vähän jännittää et meneekö kaikki hyvin, et voinko olla niin onnekas et saan 3 tervettä lasta!
Mie oon nyt jäänyt lasten kanssa kotiin ja mies käy töissä. On tää vähän tiukkaa välillä kun on talolainaa mut vielä pärjätään. :)
siltikin.onnellinen
Satasella mukana keskusteluissa
E-d
Minä olen 28 ja avokki 31, täyttää 32 vielä tänä vuonna. Toista lastamme odotetaan, vaikka jo ensimmäisen kohdalla puolisko ilmoitti ettei halua ensimmäistäkään. Luonto päätti toisin ehkäisystä riippumatta.
Yhteistä polkua ollaan taivallettu jotakuinkin vuodesta 2007. Vakituinen duuni löytyy molemmilta, joskin mulla ois vielä intoa opiskella lisää...
Minä olen 28 ja avokki 31, täyttää 32 vielä tänä vuonna. Toista lastamme odotetaan, vaikka jo ensimmäisen kohdalla puolisko ilmoitti ettei halua ensimmäistäkään. Luonto päätti toisin ehkäisystä riippumatta.
Yhteistä polkua ollaan taivallettu jotakuinkin vuodesta 2007. Vakituinen duuni löytyy molemmilta, joskin mulla ois vielä intoa opiskella lisää...
beneathbeautiful
Kunnioitettu kommentaattori
E-d, sylintäydeltä rakkautta, voimia käythän infoamassa meitä kun pian lykästää uudestaan haluan lukea sit sun tarinaa!
käythän infoamassa meitä kun pian lykästää uudestaan haluan lukea sit sun tarinaa!
No olipa yö! Ensin tyttö heräs ku tulin nukkumaan (nukutaan toistaiseksi samassa huoneessa tilanpuutteen vuoksi), valitti janoa, kutinaa, oli pissihätä ja vaikka mitä. Sit alko huuto, ihan ku ois päätä syöty. Ilmeisesti oli masu kipeä 
ei rauhoittunut omaan sänkyyn joten otettiin viereen. Siinäkin vaan huusi. Mies siirtyi jossain vaiheessa sohvalle nukkumaan. Noh nukahdettiin ja mie heräsin täydestä unesta älyttömään pissahätään ja tässä paras: meillä oli makkarin ovi kiinni ku normaalisti se on auki ja mie unenpöpperössä en saanu sitä auki! Mie yritin aukasta sitä ovea saranan puolelta! Mie ropelsin sitä ovea pimeässä aivan hädissäni et nyt tulee kuset lattialle. Sit ku ihmeen kaupalla löysin sen kahvan ja pääsin ulos. Ja ehdin vessaan :'D että tämmöstä meillä.
ei rauhoittunut omaan sänkyyn joten otettiin viereen. Siinäkin vaan huusi. Mies siirtyi jossain vaiheessa sohvalle nukkumaan. Noh nukahdettiin ja mie heräsin täydestä unesta älyttömään pissahätään ja tässä paras: meillä oli makkarin ovi kiinni ku normaalisti se on auki ja mie unenpöpperössä en saanu sitä auki! Mie yritin aukasta sitä ovea saranan puolelta! Mie ropelsin sitä ovea pimeässä aivan hädissäni et nyt tulee kuset lattialle. Sit ku ihmeen kaupalla löysin sen kahvan ja pääsin ulos. Ja ehdin vessaan :'D että tämmöstä meillä.Heissan kaikki helmikuun-foorumilaiset! Nyt kun täällä käydään keskustelua oireista niin ajattelin kertoa oman tarinani jos löytyisi "hengenheimolaisia". Itselläni oli muutaman viikon todella etova olo, en saanut päivän aikana oikein mitään alas, vasta illalla pystyin syömään. Mitään mielialan vaihteluita tai muuta ei ole ollut :) toinen mikä on ollut kiusana on todella kovat kivut alavatsassa, enimmäkseen esiintynyt yhdynnän jälkeen, muilla samaa oireilua ? Olen tässä mietiskellyt mahtaakohan kivut olla peräisin aiemmasta sektion arvesta ? Tosin onhan sektiosta aikaa neljä vuotta ? Ja sitten sellasta että itselläni on jo sen verran alamaha kasvanut että ihmiset kyllä jo kyselevät olenko raskaana :D itse epäilen että olisiko mahassa useampi pikku "asukki" mutta se selviää 29 pvä varhaisultrassa
M3L
Vauhtiin päässyt keskustelija
Mulla on tota samaa, erityisesti iltaisin ja öisin kova kipu vaivaa, sellainen menkkamainen. Se on kuitenkin normaalia ja johtuu kohdun kasvamisesta. Samanlainen kipu iskee orgasmin jälkeen, ja kysyinkin siitä lääkäriltä. Muistaakseni vastaus oli jotakin sellaista, että orgasmi aiheuttaa värähtelyä kohdussa, joka voi tuntua kipuna. Ei tunnu miellyttävältä, mutta on kuitenkin positiivinen ja rentouttava kokemus vauvalle. Kipuilun pitäisi loppua raskauden edetessä.
Kiitos vastauksestasi :) mulla on ajoittain todella kovat ja viiltävät kivut jotka eivät todella tunnu yhtään mukavilta. Mutta lohduttaa kuitenkin kuulla että kivut eivät ole ikuisia :D
Iia-Liisa
Jostain jotain jo tietävä
Nyt on pakko myöntää että meillä on ollut ns. "puutarha kiinni" tässä pari vkoa.
Ei ole edes tuntunut yhdyntä ikävälle tai mitään mutta jotenkin ei tee ollenkaan mieli ja kummittelee se ajatus että eihän mitään käy. Vaikka siis tiedän ja järjellä ajateltuna ymmärrän ettei mitään ongelmaa ole.
Ei ole edes tuntunut yhdyntä ikävälle tai mitään mutta jotenkin ei tee ollenkaan mieli ja kummittelee se ajatus että eihän mitään käy. Vaikka siis tiedän ja järjellä ajateltuna ymmärrän ettei mitään ongelmaa ole.
tunturikettu
Vauhtiin päässyt keskustelija
Iia-Liisa, ihan sama juttu meillä! Tai meillä kyllä pidempään, varmaan neljä viikkoa jo :D mies-parka.. ei vaan tee mieli, kroppa ei tunnu omalta turvotuksen vuoksi ja alitajunnassa kummittelee kaikenmaailman nettimaailman ohjeet siitä miten kuukautisten alkamispäivänä ei saisi harrastella mitään kun se kuulemma voi aiheuttaa keskenmenon ja kun en tosiaan yhtään oo kärryillä kierrostani ja blaablaa :D ihan järjetöntä, tiedän, naurattaa itteänikin mutta en voi tälle ajatuksenjuoksulle mitään :D
Täällä lepoloma sai 10pv jatkoa nimikkeellä uhkaava keskenmeno. Lääkäri yritti kokeilla mahan päältä sydänääniä kuuluviin, muttei onnistunut. Ei kuulemma tarvii olla huolissaan, mutta paha mielihän siitä tuli. Mä alan jo pahasti höperöityy tänne himaan. Kaikki kevyt puuha mitäs sais tehdä, ällöttää. Esim. Kutoisin tai lukisin, mutta jostain syystä se vaan pahentaa tuota kuvotusta. Juurrun varmaan pian tähän sohvaan... Paitsi käyn minä postilaatikolla vähän väliä, kun ultrakutsua ei vaan kuulu... Huoh. Täällä ollaan myös yhdyntäkiellossa, että eipä ole paineita sen suhteen.
