Nyt tulee pitkä kopioteksti, mutta oli mielenkiintoinen.
-raskauden toteaminen
Raskaus voidaan todeta jo varhain herkillä raskaustesteillä, kun kuukautiset ovat myöhässä. Ne perustuvat virtsasta määritettävään HCG- hormoniin (istukkahormoni).
-kohdun kasvu
Ennen raskautta kohtu painaa noin 50-60 g ja tilavuus noin 3 ml. Raskauden loppuun mennessä kohdun paino on kasvanut 1000 grammaan ja tilavuus 4-5 litraan. Kohdun verenvirtaus lisääntyy nopeasti. Kohtu on raskauden 1.kolmanneksen ajan pikkulantiossa. Kohdun pohja on 16:nnella r.vkolla navan ja häpyliitoksen puolivälissä 24:nnellä r.vkolla navan korkeudella ja 36:nnella r.vkolla kylkikaarissa. Äitiysneuvolassa kohdun kasvua seurataan mittaamalla kohdun pohjan etäisyys häpyliitoksesta (symfyysi-fundusmittaus). Kohdun kasvaessa äidin kehon painopiste muuttuu, ja tämä asettaa alaraajat ja tukirangan rasitukselle.
-hormonitoiminta
Istukkahormonin (HCG) tuotanto alkaa välittömästi, kun munasolun implantaatio kohdun limakalvoon on tapahtunut. HCG-pitoisuus kaksinkertaistuu äidin veressä ja virtsassa aina n. 1-3 päivän kuluessa. Normaalissa raskaudessa HCG-pitoisuuden huippu on noin 10:nnellä r.vkolla. Istukkahormoni pitää yllä keltarauhasen toimintaa raskauden ensimmäisen ja toisen kuukauden aikana. Se stimuloi keltarauhasen estrogeeni ja progesteronituotantoa, joka siirtyy istukan tehtäväksi noin 10:nnellä r.vkolla.
Raskauden ensimmäisten viikkojen aikana keltarauhasen erittämillä hormoneilla, keltarauhashormonilla ja estrogeenilla, on raskautta ylläpitävä vaikutus. Keltarauhashormoni valmistaa myös kohdun limakalvoa munasolun kiinnittymiseen. Istukan muodostuessa keltarauhanen kuihtuu, ja istukka ottaa sen tehtävät itselleen.
Estrogeenihormonit, joista estrioli on pääasiallinen raskauden aikana, vaikuttavat mm. kohdun ja rintojen kasvuun, veden ja natriumin keräytymiseen verenkiertoon ja kudoksiin sekä aivolisäkehormonien eritykseen.
Keltarauhashormoni löysää sileää lihasta sekä muuta sidekudosta. Lisäksi se nostaa peruslämpöä sekä valmistaa maitorauhasta ja -tiehyitä maidoneritykseen.
Istukan laktogeeninen hormoni edistää kasvua, kehittää rintoja sekä vaikuttaa äidin sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan. Istukasta peräisin oleva relaksiini löysää sidekudosta.
Aivolisäkehormonin erityksen lisääntyminen aiheuttaa muutoksia sisäeriterauhasten toiminnassa (kilpirauhanen, lisämunuaiset, lisäkilpirauhaset).
Prolaktiinihormoni on vastuussa myöhemmin maidon erityksestä. Sen pitoisuudet kasvavat raskauden edetessä, mutta vasta istukan poistumisen jälkeen pitoisuudet suurenevat jyrkästi.
-synnytinelimet
Emätin ja kohdunsuu muuttuvat väriltään vaaleanpunaisesta sinertäviksi jo raskauden alkupuolella, mikä johtuu keltarauhashormonin aiheuttamasta laskimoiden laajenemisesta. Normaali hapan emätinerite lisääntyy huomattavasti. Suuret estrogeeni- ja sokeripitoisuudet altistavat hiivatulehdukselle.
Kohdun lihassäikeet lisääntyvät, kasvavat ja venyvät hormonitoiminnan ja kohdun kasvavan sisällön aiheuttaman mekaanisen paineen vuoksi. Kohtu venyy raskauden aikana 8 cm:stä n. 30 cm:iin. Kohtulihasten verisuonet laajenevat huomattavasti turvatakseen istukan verensaannin.
Kohdunkaula muodostuu sidekudoksesta ja on normaalisti hyvin kiinteä. Synnytykseen valmistautuessaan se pehmenee hormonitoiminnan ansiosta. Noin 8. r.vkolla kohdunkaulan rauhaset erittävät ns. limatulpan, joka suojaa emättimestä nousevilta tulehduksilta. Tulppa alkaa valua pois synnytyksen käynnistyessä ja kohdunkaulan auetessa.
Kohdun solaosa ja kohdunkaulan yläosa sisäsuun yläpuolella muodostavat yhdessä kohdun alasegmentin. Viimeisten viikkojen aikana se pehmenee, laajenee ja päästää sikiön tarjoutuvan osan laskeutumaan.
Fysiologiset supistukset ovat kivuttomia ja epäsäännöllisiä kohdun kovettumisia. Näitä esiintyy usein äkillisten asennon muutosten ja liikkumisen yhteydessä. Ensisynnyttäjällä vasta viimeisten viikkojen aikana ja uudelleensynnyttäjällä ne alkavat yleensä jo varhaisemmilla viikoilla.
-maitorauhaset
Maitorauhasissa tapahtuvat muutokset valmistavat niitä imetykseen. Muutokset ovat peräisin hormoniästytyksestä. Maitorauhaskudos lisääntyy, verisuonet laajenevat ja rauhaset alkavat erittää. Rinnat kasvavat, iholaskimot näkyvät selvästi ja nännit sekä nännipiha suurenevat ja tummuvat. Rintojen pingottuminen, kutina ja arkuus tuntemuksia on jo raskauden ensimmäisten viikkojen aikana.
-virtsatiet
Tiheävirtsaisuus on hyvin tyypillistä alkuraskaudessa kohdun suuretessa. Tilanne helpottaa yleensä raskauden keskivaiheilla, mutta oire palaa uudelleen raskauden lopulla sikiön painaessa rakkoa. Virtsanpidätyskyvyn heikkeneminen ei ole harvinaista. Oiretta edistää lantiopohjan kudosten löystyminen ja sikiön tarjoutuvan osan painaminen.
Kasvava kohtu saattaa litistää virtsanjohtimet luista lantiota vasten. Tällöin virtsaus estyy ja seurauksena on virtsakivikohtausta muistuttava kova kiputila. Tämä kipu tuntuu yleisemmin oikealla puolella.
-ruoansulatuskanava
Pahoinvointi, kuvotuksen tunne ja oksentelu ovat raskauden alussa hyvin yleisiä ja usein lievää, ja loppuu normaalisti 16.-18. raskausviikkoon mennessä. Osasyynä pidetään lisääntynyttä hormonitoimintaa.
Närästys, polttelun tunne ylämahalla ja rintalastan takana, johtuu happaman mahaeritteen nousemisesta ruokatorven alaosaan. Keltarauhashormoni hidastaa mahan tyhjenemistä, mahansuu löystyy ja raskauden lopulla kohtu nostaa mahalaukkua ylös. Nämä edistävät närästysoireiden kehittymistä. Rasvaisten ja mausteisten ruokien välttäminen voi helpottaa.
Ummetus johtuu suolen liikkeiden hidastumisesta ja kohdun aiheuttamasta painosta. Oirettaa saattaa pahentaa rautalääkitys.
-iho, tukiranka ja nivelet
Aivolisäkehormonin tuotannon kasvamisesta ihon pigmentaatio lisääntyy: nännit, nännipiha sekä vatsanpeitteiden keskiviiva tummuvat. Raskausarvet ovat ihonalaisen rasvakerroksen repeämiä ja sijaitsevat yleensä vatsanpeitteissä, reisissä ja rinnoissa. Tuoreina ne ovat punertavia, mutta vaalenevat ajan myötä. Nopea painon nousu, lisämunuaishormonin erityksen lisääntyminen ja yksilöllinen taipumus vaikuttavat arpien kehittymiseen. Niiden syntymistä ei voi estää.
Selkäranka muuttaa asentoaan kohdun kasvaessa. Kuormitus vetää lannenotkoa eteenpäin ja aiheuttaa usein selän väsymistä. Nivelsiteissä ja -liitoksissa tapahtuu löystymistä, mm. häpyliitoksessa ja lonkissa. Se on valmistautumista tulevaan synnytykseen. Näille alueille tulee usein kiputuntemuksia, joka johtuu venymisestä. Lihaskouristukset (suonenveto) alaraajoissa saattaa liittyä kalkkiaineenvaihdunnan muutokseen.
-sydän ja verenkiertoelimistö
Kiertävä verimäärä kasvaa jo heti raskauden alussa, ja se lisääntyy noin 1,5 litraa. Hemoglobiinimassa lisääntyy myös samanaikaisesti, mutta suhteessa vähemmän. Raskauden alkupuolella havaittava hemoglobiinin väheneminen johtuu tästä ilmiöstä. Se on normaali tapahtuma. Sydämen minuuttivolyymi kasvaa ja pulssi tihenee, joten hemoglobiinin laskeminen ei häiritse kudosten hapetusta.
Verenpaine laskee raskauden keskivaiheessa ja nousee raskauden lopulla lähtötasolle. Selinmakuulla kohtu saattaa painaa alaonttolaskimoa, ja tästä seuraa huonovointisuutta verenpaineen laskiessa.
Alaraajoissa ja ulkosynnyttyimissä esiintyvät suonikohjut ovat yleisiä. Ne johtuvat lisääntyneestä laskimopaineesta alavartalossa sekä hormonien aiheuttamista muutoksista laskimoissa. Lisääntyneen laskimopaineen ja ummetuksen takia raskauden aikana kehittyy herkästi myös peräpukamia.
-