La Helmikuu 2016

Tänään oli neuvolalääkäri. Paikat oli vielä visusti kiinni ja sain luvan mennä viikonloppuna mökillä paljuun. Jos se vaikka helpottais näitä lantion kipuja. Lekuri oli sitä mieltä, että ei oo ihan tavallisia liitoskipuja nää mun kivut, vaan tod.näkösesti jotkut rustot hankaa toisiaan jossain häntäluun nurkilla. Toki seki on raskauden aiheuttamaa löystymistä. Mulla kun on ilman raskauttakin yliliikkuvuutta nivelissä. Onneks ei pitäis vaikuttaa synnytykseen mitenkään, mutta se jää nähtäväksi.
 
Sain kahden aikaan cytotecin emättimeen ja sen jälkeen on ollut jonkun verran supistuksia, mutta ei säännöllisesti ja noikin lähinnä liikkuessa. Seuraavan cytotecin saan kuuden aikaan. Mies menee nyt vielä tänään töihin, toivottavasti saisin soittaa sen takas...

Nyt on pari kertaa toiminut vatsa pienesti, toivon että ois merkki lähestyvästä synnytyksestä!
 
Huhhuh, sä saat kokemuksen oikeen koko rahan eestä. Toivottavasti pystyt välillä huilaamaan ja keräämään voimia loppuhuipennukseen!
 
Ohhoh, kylläpä Balalla tuntuu kestävän, täytyy kiittää omaa onneaan että synnytys kävi nopeasti ja käynnistyi itsekseen. :) Tsempit sinne!
 
Tsemppiä!

Mä oon alkanut vahvasti olla sitä mieltä, että haluaisin synnyttää tämän kotona ihan omassa rauhassa. Mieluiten jopa ihan yksin. On niin vahva anti-ihmiskausi menossa, että ajatuskin jostain ronkkivista vieraista ihmisistä ketuttaa. Mieskin lähti pyynnöistäni huolimatta koko viikonlopuks reissuun, ja vielä bussilla, ettei edes omalla autolla. Menköön perhana. En varmasti ilmoita, jos synnytys alkaa. Tosi turhautunut fiilis. Kädet on täynnä hampaanjälkiä, kun puren itseäni jo ihan huomaamattanikin, jotta kivun sais edes hetkeks siirrettyä. Sekin ottaa päähän, kun tekee mieli valittaa, vaikka vihdoin on sen kauan haaveilemansa lapsen saamassa ja kaiken sen vuoksi kestääkin.
 
Niin se vaan täyttyi 37 viikkoakin. :) Tähän viikkoon on mahtunut niin pelkoa kuin onneakin! Maanantaina tosiaan saatiin tietää meidän prinssin olevan perätilassa ja kyllä hän edelleen taitaa istua tönöttää tuolla masussa, kun pää tuossa välillä puskee ylös. o_O Keskiviikkona sitten ollaan viisaampia, kun äitipolille mennään! Onnea tähän viikkoon toi kauan odotettu kihlaus :Heartred Tiistaina sain viimein pujottaa sen kihlasormuksen sormeen :hug003
 
Ja kiitokset kaikille, jotka ovat jaksaneet kertoa positiivisia kokemuksia sektiosta sekä perätilassa synnyttämisestä! Niistä on ollut hurjasti apua, kun on omaa pelkoaan koittanut muuttaa positiiviseen suuntaan :happy:
 
Mä olen myös kuullut positiivisia tarinoita siitä, että vauva on ollut jopa helpompi synnyttää pehmeä peppu edellä verrattuna siihen, että pää syntyy ensin. :) Hyvin se menee, synnytit miten tahansa!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top