La Helmikuu 2016

Kaamosmasis? Kyllä se helpottaa vaik nyt kaikki onkin hanurista :) eiköhän meillä kaikilla ole näitä!
 
Mulla tulee kans masennus kaamoksen aikana.. Katotaan kuinka tänä vuonna käy, yritän vaan ajatella positiivisesti että tämä vuosi onkin erillainen talvi ja on jotain hyvää mitä odotan :) ja on lupa romahtaa, ei aina voi jaksaa. Kroppa on kovalla koetuksella.
 
Miulla on kyl kans heittäny toi menttaalinen puoli ihan häränpyllyä. Alkuu itkin ja raivosin et en todellakaan halua tätä et nyt se lapsi tulee, sit käänsin sen positiiviseks, sit aattelin ettei miust ookkaa siihe, sit päätin et kyllä selviän, mut huomasin etten tiiä mistää mitää ja kämppäkin on liian pieni ja mite huolehdin koirista kun niitä en pois anna ja plaaplaa... No nyt on taloa kuntotarkastusta vaille ostettu, ja koirat sopeutuu isomassa tilassa varmasti kaikkeen, ja meitä on kuitenki kaks, kyl täst selvitää! Mut silti harrastuksista en luovu ja koirat, metsästys ja agility pysyy vaikka se muutoksia vaatiskin. Oon sen verra itsekäs et omasta elämästä en luovu :D
 
  • Tykkään
Reaktiot: Jay
Mä pelkään sitä, että joudun jäämään paljon aikaisemmin töistä pois mun iho-oireiden takia ja siks, että tuntuu, ett alkaa vatsa vihlomaan työpäivien jälkeen. Sen verran rankkaa ilmeisesti jo olla jaloillaan kokopäivä ja tehdä potilassiirtoja, sekä tietty asentohoitoja ja vaatetuksia....
Kuinka monella muuten ns. Asentotyyny käytössä öisin? Mulla helpottaa nukkumista se, ett laitan tyynyn polvien väliin.
 
Niin..omasta ajasta kyllä olen minä ainakin "joutunut" luopumaan kohta kolmen lapsen äitinä.

Kerran viikossa käyn ehkä jossain yksin. Aiemmin yritin pitää kiinni ns entisestä elämästä mut mulle se kävi henkilökohtaisesti liian raskaaksi. Tuntui et aina on väärässä paikassa. Ja tosiaan tää "paska arki" kun sattuu olemaan lapsieni lapsuus...

Omille jutuille tulee vielä aikaa kun lapset kasvaa. Tokihan se on jokaisen oma asia et miten hommat järjestää :)
 
Mulla toistaseks vielä on omia harrastuksiaa mut lapsen synnyttyä tiiän et joudun ainaki kahesta harrastuksesta luopumaan. Arkisin ku joudun yksin hoitaan lapsen eikä voi joka paikkaan sitä mukaan ottaa. Katotaan kuinka sopeudun asiaan :) mulla ei täälä vapaa-ajan kavereita vieläkään oo vaikka kaks vuotta täällä asunu, se vähän hirvittää..ei nää työkavereitakaan sitte..
 
marinellahi83 sanoi:
Mulla toistaseks vielä on omia harrastuksiaa mut lapsen synnyttyä tiiän et joudun ainaki kahesta harrastuksesta luopumaan. Arkisin ku joudun yksin hoitaan lapsen eikä voi joka paikkaan sitä mukaan ottaa. Katotaan kuinka sopeudun asiaan :) mulla ei täälä vapaa-ajan kavereita vieläkään oo vaikka kaks vuotta täällä asunu, se vähän hirvittää..ei nää työkavereitakaan sitte..
Click to expand...

tutustut toisiin äiteihin sit siellä! Vai asuitteko jossain ihan maalla? :D
 
Toivottavasti :) pieni kuntahan tämä on, kaks kaupunkii vieres eikä niihinkä oo ku 40km. Oon kyl suunnitellu kaikkia vauvajumppia, satutunteja ym et kait se siitä lähtee :)
 
Minulla on vakaa aikomus kuljettaa tätä vauvaa mukanani kaikissa harrastuksissani. Harrastukseni ovat muutenkin sellaisia, että hyvin se vauva sopii kantoliinassa mukaan. Musiikkia, metsässä liikkumista, jne. On siellä muillakin lapsia usein mukana. Ja kun lapsi näkee vanhempansa metsässä karttaa lukemassa tai treenaamassa konserttia varten, oppii hän itsekin asiaa ihan eri tasolla kuin mitä lapsille suunnatuissa ryhmissä koskaan voi oppia.
 
Harrastan mm. kirppareita et niis ainaki kuljetan ahkerastikki mukana ;) mut jumpas ja espanjan kielenkurssille vieminen voi olla haaste. Mä ny en muutenkaan hirveesti harrasta muuta kodin ulkopuolella. Harmi ku omat vanhemmatki asuu yli 100km päässä, ny ku molemmat on eläkkeellä ni ois saanu äkki lastenvahit paikalle ;) uimahallis pitää kyl opetta het käymään ku me molemmat tykätään uida.
 
Miulla on äiti niin liekeissä kun saa ekan lapsenlapsen että hoitopaikasta muutamaks tunniks ei luulis olevan vaivaa... Ja mies joka innolla oottaa omaa lasta, sekin aivan varmasti mielellään leikkii sen kanssa muutaman tunnin yksin. Ajokoiran kanssa metsässä kulkiessa kyllä menee lapsikin mukana, vaikka vaunuissa ja isonahan tuo tallaa itte. Agilityhallille saa vielä pienen vaunuissa olevan naperon helposti mukaan ja isommalle löytyy leikkipaikka kahviosta. Muita harrastuksia yleisen koirailun lisäks onki sit aina joskus bänditreenit, mutta neki muidenkin menojen takia aina illalla. Ei enää nykysin tuleva niin kovin ahdista kun oon tajunnu että järjestelemällä asiat hoituu, harrastaa muutkin, joko lapsen kanssa tai ilman. Ja pitäähän sen jo viisvuotiaana olla äitin kaa hirvijahdissa ajomiehenä ni se on opittava metsässä kulkemaan ;)
 
Mä aion myöskin ottaa muksun esim koulupäiviin mukaan :) koiran kanssa harrastamisen aion pitää mun ja koiran juttuna joten se pysyy lapsivapaana harrastuksena :)
 
Toinen agilityharrastaja löytyy täältä, nyt talveksi en ilmottautunut treenaamaan, mutta keväällä olis tarkotus sitte palata taas kentille ja ainakin välillä pitää vauvaa mukana. Syksyllä oli yhdellä kouluttajalla vauva mukana rintarepussa ja hirveen nätisti nökötti repussa ja katteli kiinnostuneena koiria. :)
 
Kyllä mieki sit iltatreeneihin mennes jätän muksun kotiin, mut jos päivällä ite haluaa mennä vähä ylimäärästä treenaamaanni se menee kätevästi samalla ellei saa sitä johonkin siks aikaa :D samoten vkloppusin pääsee metsällekkin yksin, vaan jos sinne viikolla halajaa ni sittenhä se on taas otettava mukaan, kuka näin aikaseen (nytkin oon lähls ja kello on 5.20 :D) sen hoitoo huolii :D
 
Mä oon tottunut niin jo viettää aikaa kotona lasten kans kun ovat toinen vkl isällä. .. nyt muuttuu kuitenkin tulevan pavut kans mutta kyllähän tuo ukkoseni kattoo jos tarvis. Mä oon niin koti ihminen ja en kaipaa omaa aikaa. Sitä on sillon ku lapset nukkuu :) ;)
Sain eilen äitiyspakkauksen ja olihan hyvä. Kaikki niin nättiä ja tulee varmasti käyttöön. :)
 
Määkään en ole (vielä) nähnyt ongelmaa oman ajan puuttumisen suhteen. Oon ja ollaan miehen kanssa molemmat aikamoisia kotikissoja, joten siinähän se vauva menee kotoillessa mukana. Toki ulkoleimaan kulkee mukana vaunuissa ja seurakunnan menoihin on aina pikkuväki tervetullutta mukaan. Haluisin myös vauvamuskariin ja johonkin muuhun kerhoon tms. Jos isi innostuu niin saada mennä vauvauintiin, mulla kun ei iho oikein kestä uimahallin vettä, mut pitkään aikaan en oo kokeillu, joten nyt vois olla taas hyvä syy testata ;)
Mutta voihan se olla, että kun on vauvan kanssa päivän kotona ja mies töissä, niin illalla sitten kaipaa hetken omaa aikaa esim. ulkoiluun tai kaupoille ym. mut en näe syytä miksi ne ei meillä onnistuisi.
Mää sain myös jo äitiyspakkauksen ja vaikka kaikki vaatteet ei omaa silmää miellytäkään niin kyllä se sisältö muuten on upea ja hyödyllinen ja kyllähän niitä vaatteita tarvii aina, joten ei haittaa vaikka kaikki ei olis just täydellisiä :)
 
Mä jo ootan sitä äitiyspakkausta, toiv tulee pian :) tykkään vihreestä ja keltasesta väristä ylipaljon ja onneks moni vaate oli vihreetä ja keltasta :)
 
Mä olin eilen pienessä peräänajo kolarissa. Ei mitään ulkoisia vaurioita tullut muuten ku autoon. Ajattelin kuitenkin kysyä tk miten tulisi heidän mielestä toimia kun rv 27. Noh he käskivät soittaa synnärille ja kysyä sieltä. Soitin ja heidän kanta oli että pitää mennä synnärille tarkastukseen. Oltiin noin tunti käyrillä ja katottiin ultralla. Poju vastas kooltaan n rv29 ja kaikki oli onneks kunnossa :) kyllä tuli huojentunut olo kun käytiin varmistamassa että kaikki on hyvin. Onneksi peltiä saa rahalla ja ihmisille ei käynyt mitään :)
 
Hui mimmulih onneksi ei käynyt pahemmin! Kyllä tuommoiset aina säikäyttää :(

Mulla ei ole mitään paniikkia omasta ajasta, en tiedä tuleeko se sitten kun hoksaa ettei sitä ole :D luotan että arki solahtaa vauvan mukaan toimivaksi ja touhutaan sitä mitä vauvan ehdoilla voidaan. Ja sitä aikaa odotan kun lapsi on isompi ja voidaan yhdessä esim leipoa, käydä kelkkailemassa ja touhuta kaikkea mitä mieleen tulee. jos joskus tarvii omaa tai parisuhdeaikaa on mies ja isovanhemmat onneksi lähellä ja käytettävissä :)

Leivoin huomiselle kakun :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top