Varoitus! Tunteidenpurkupostaus!
Soitin äsken omaan työterveyshoitooni ja sain ajan vasta ensi viikon to vaikka halusin
sen jo alkuviikolle mutta minkäs teet kun tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.
Joo raskaus oli suunniteltu ja harkittu mutta silti ekan kanssa tää kaikki on hirveen uutta
ja tosiaan en kuvitellut että jo viikoilla 4 olisi näin hirveät olotilat kun kuvittelin niiden alkavan vasta myöhemmin.
En oo mikään nössöimmästä päästä kipujen kanssa mutta tuo työ ja tää olo ei kyllä sovi yhtään yhteen.
Jos nyt ois vielä pahoinvointi niin tsiisus.
Mulla oli tosiaan ennen plussausta jo alamahasärkyjä, enemmän tai vähemmän aaltoilevia ja yltyviä ja se kuuluukin asiaan joillakin. Noh joka päivä ne on vaan pahentuneet ja teen töitä missä täytyy oikeesti "jaksaa"
nostella ja kiipeillä, steppailla ja kävellä, käyttää lihaksia..
Mutta milläs käytät kun koko ajan tuntuu samalta alavatsassa kun kyynärpäässä kun sen on kumauttanu
tiiliseinään. Työkalujen kurottelu on yhtä tuskaa ja mun työpisteeltä kuuluu varmaan kauhee kiroaminen
ja ähkintä.
Eilen töissä sitte alko nivuset kipristellä ja muuttui tulisen kuumiks ja sattu ihan pirusti.
Istuin vaan paikallani ja huohotin ja menin taukokoppiin juomaan vettä. Iski pieni paniikki että
miten pärjään töissä loppuun asti jos tää alkukin on nyt tällästä venkslausta. Työkaveri toitotti
että otat nyt sit rauhassa etkä oo sellanen ku yleensä eli rehaaja, mut vaikka istuisin vaan paikallani
niin sekin on jo ylitsepääsemättömän raskasta. :D Nolottaa rääkyä tälläsestä asiasta mut
kaikilla kipu tulee erilaisena ja mä oon saanu nauttia oikein kunnon kohturäjähdyksistä. Mitään
vuotoa ei oo tullut et siinä mielessä tuskin yhtään vakavaa.
Aamut on niin helppoja unen jälkeen mutta aamupalan jälkeen se juilinta taas alkaa
ja sitä mukaa mitä käytän jalkoja niin pahenee iltaa myöten ja on melkein sietämätöntä työvuoron lopussa.
Soitin tosiaan aikaa gynekologille että pääsen juttelemaan että mitä tässä tilassa nyt töissä saa tehdä ja mitä ei koska kaikki on mulle vielä äärimmäisen epäselvää. Kaikki sanoo että kuuntele kehoasi ja tee mitä se antaa tehdä mutta tuntuu ettei se anna tehdä yhtään mitään vielä.
Propsit niille jotka on pystyny jossain salilla käymään tai urheilemaan tjsp. Mä oon ihan valmista sohvakamaa
vasta viikolla 4.
Tulipas kauhee eepos kirjoitettua mut onko muilla ollut minkälaisia oireita ja onko rajoittaneet tekemisiä?