Lätinäketju

Mä alan olla henkisesti tosi väsynyt. Viikko sitten siis varhaisultrassa rv 8+3 kätilö löysi viikkoja vastaavan alkion, muttei sykettä. Mulla oli seuraavana päivänä ensimmäinen neuvola, jonne menin huonoista uutisista huolimatta, koska neuvolan chatissa niin ohjeistettiin. Terkkari oli aivan ihana kaikin puolin ja laittoi kiireellisen lähetteen kontrolliultraan, koska oli sitä mieltä, että ei voi olla varma keskenmenosta. Olen itse yrittänyt olla elättämättä turhia toiveita. Tänään tuli soitto sitten polilta, mutta aika ultraan vasta 23.12. Tässä nyt sitten odotan edelleen voimakkaana jatkuvien raskausoireiden kanssa. Ja toki viettänyt viime viikon kaikki pikkujoulut kuivin suin ja välttelen edelleen kiellettyjä ruokia terkkarin ohjeesta. Onneksi sentään sain ultra-ajan ennen jouluaattoa. Mutta siis jos hyviä uutisia ei tule (tuskin), niin tarkoittaa että joudun ainakin kolme viikkoa kantamaan kuollutta sikiötä ennen kuin saan lääkkeellisen tyhjennyksen, koska se menee väkisin joulun jälkeen. Mitään vuotoa ei siis ole ollut.
 
Siis eikö ne voi tuossa tilanteessa tehdä sitä lääkkeellistä tyhjennystä heti? Kuulostaa todella kurjalta tilanteelta kyllä. :sad001
 
Voi Marcipa, mitä tohon osaiskaan sanoa. Niin surullista tuo tilanne :sad001
 
Osanotto kaikille huonoja uutisia saaneille :Heartbigred on kyllä paljon ollut keskenmenoja tässä ryhmässä :sad010

Marcipa onpa kyllä ikävää, että eivät voi aikaistaa ultraa. Voimia sinulle tuohon tilanteeseen :shy:
 
Mieheni on alkujaan tuolta etelä-euroopasta kotoisin ja asunut täällä kuitenkin jo melko kauan. Olen nyt joka vuosi kolmen vuoden ajan kuunnellut miten häntä tuskastuttaa tämä Suomen talvi ja pimeys ja ymmärrän sen kyllä. Hän kaipaa myös enemmän sosiaalista kulttuuria ym mitä kotimaassaan on. Sanoin hänelle tänään, että mitäpä jos muuttaisit takaisin sinne. Itse en todellakaan ole tässä tilanteessa varsinkaan lähdössä mukaan, mutta jos hänellä on elämä siellä parempaa niin ei ole oikein estääkään. On kyllä surullinen tilanne varsinkin nyt, mutta saas nähdä miten käy. Meidän suhteessa sinällään ei ole mitään vikaa ja asiat on ihan hyvin.
 
Siis luoja tätä. Käytiin ikeassa syömässä ja shoppailemassa. Sen jälkeen alkoi taas olla jo aika paha olo. Sit piti väkisin vääntäytyä ruokakauppaan ja kotiin kun vihdoin päästiin niin alkoi taas pytyn halailu. Ei viitsi enää kohta edes syödä mitään tai mennä mihinkään kun tää olo on tällainen.

Ostin kyllä piristykseksi itselleni aatoksi neulemekon/tunikan prismasta. Oli alennuksessa ja löytyi kivan värinen. :Heartred
 
Fuji sanoi:
Siis luoja tätä. Käytiin ikeassa syömässä ja shoppailemassa. Sen jälkeen alkoi taas olla jo aika paha olo. Sit piti väkisin vääntäytyä ruokakauppaan ja kotiin kun vihdoin päästiin niin alkoi taas pytyn halailu. Ei viitsi enää kohta edes syödä mitään tai mennä mihinkään kun tää olo on tällainen.

Ostin kyllä piristykseksi itselleni aatoksi neulemekon/tunikan prismasta. Oli alennuksessa ja löytyi kivan värinen. :Heartred
Click to expand...
Eikö tossa vaiheessa kannattais jo syödä jotain pahoinvointilääkettä kun ollut noin pitkään noin pahana? :dead: Yhdellä kaverilla oli kans joskus raskauspahoinvointiin ihan lääke käytössä
 
Camomillaa sanoi:
Eikö tossa vaiheessa kannattais jo syödä jotain pahoinvointilääkettä kun ollut noin pitkään noin pahana? :dead: Yhdellä kaverilla oli kans joskus raskauspahoinvointiin ihan lääke käytössä
Click to expand...

Niinhän sitä varmaan kannattais.. yritän välttää kaikkia lääkkeitä ihan viimeiseen asti ja tuo neuvolan takaisin soitto on huono..
Todennäköisesti tässä kuitenkin tulee pakosta myöhemmin mm närästyslääke ja ehkä se metformiini/insuliini radiin.. koitan varmaan huomenna soittaa neuvolaan.. tosin saattaa olla että siellä kukaan enää ole huomenna..
 
Heippa pitkästä aikaa! :) en oo kirjotellut tänne hetkeen, luulin että tää raskaus oli jo tuhoon tuomittu.

Rv6+0 aloin vuotamaan verta todella paljon, myös isoja hyytymiä. Ultrassa alkio oli kuitenkin ok, vaikka vuoto jatkui edelleen. Vuoto loppui parin päivän päästä. Rv7+0 kontrolliultrassa alkion sydän löi reippaasti, mutta koko vastasi lähes viikon pienempää kuin piti. Tämä oli kuulemma huono merkki, ja meille varattiin kuitenkin parin viikon päähän taas kontrolliultra, koska oli lääkärin mukaan pieni mahdollisuus että raskaus jatkuisi normaalisti. Vuosin taas pari päivää verta rv7+3 jälkeen.

Tänään rv9+0 meillä oli taas ultra ja alkion koko vastasi päivälleen viikkoja, sydän löi reippaasti ja kohdusta löytyi pieni hematooma joka vuodot on aiheuttanut. Tällä hetkellä kaikki näyttää siis hyvältä, hematoomaa toki seuraillaan.

Oli kyllä paras joululahja ikinä kuulla, että pikkuisella on sittenkin kaikki hyvin. :Heartred
 
Marcipa sanoi:
Mä alan olla henkisesti tosi väsynyt. Viikko sitten siis varhaisultrassa rv 8+3 kätilö löysi viikkoja vastaavan alkion, muttei sykettä. Mulla oli seuraavana päivänä ensimmäinen neuvola, jonne menin huonoista uutisista huolimatta, koska neuvolan chatissa niin ohjeistettiin. Terkkari oli aivan ihana kaikin puolin ja laittoi kiireellisen lähetteen kontrolliultraan, koska oli sitä mieltä, että ei voi olla varma keskenmenosta. Olen itse yrittänyt olla elättämättä turhia toiveita. Tänään tuli soitto sitten polilta, mutta aika ultraan vasta 23.12. Tässä nyt sitten odotan edelleen voimakkaana jatkuvien raskausoireiden kanssa. Ja toki viettänyt viime viikon kaikki pikkujoulut kuivin suin ja välttelen edelleen kiellettyjä ruokia terkkarin ohjeesta. Onneksi sentään sain ultra-ajan ennen jouluaattoa. Mutta siis jos hyviä uutisia ei tule (tuskin), niin tarkoittaa että joudun ainakin kolme viikkoa kantamaan kuollutta sikiötä ennen kuin saan lääkkeellisen tyhjennyksen, koska se menee väkisin joulun jälkeen. Mitään vuotoa ei siis ole ollut.
Click to expand...


Onpa kaikin puolin karseeta odotella tilanteeseen varmistusta. Toivottavasti kaikki on hyvin ❤️
 
Vitsi miten ikävä kuulla näitä huonompia uutisia, huolia ja murheita :sad001 mulla on ekaa kertaa tosi huoleton olo raskauden suhteen. Kaikenlaisia ajatuksia silti tulee ja menee muttei tätä raskautta tule mietittyä koko aika kun on touhukasta jo valmiiksi lasten kanssa. Toivottavasti kaikilla on ollut mukava joulu ❤️
 
eilen aamulla seksin jälkeen tuli kirkasta verta ja muutamia tunteja sen jälkeen satunnaisesti jäi vessassa käydessä paperiin hieman verta :sad010 kipuja ei oo ollu eikä eilen illalla vuotoa ollut. paitsi äsken taas vessassa käydessä. pitäiskö tässä soittaa vaikka päivystykseen tai lähtä käymään näytillä? :confused005 huolettaa kyllä tuo vuoto kun sitä ei ole ollut koko alkuraskaudessa.:sad001
 
miiamaria sanoi:
eilen aamulla seksin jälkeen tuli kirkasta verta ja muutamia tunteja sen jälkeen satunnaisesti jäi vessassa käydessä paperiin hieman verta :sad010 kipuja ei oo ollu eikä eilen illalla vuotoa ollut. paitsi äsken taas vessassa käydessä. pitäiskö tässä soittaa vaikka päivystykseen tai lähtä käymään näytillä? :confused005 huolettaa kyllä tuo vuoto kun sitä ei ole ollut koko alkuraskaudessa.:sad001
Click to expand...

Oisko kuivat limakalvot? Voithan soittaa päivystykseen ja kysyä tarviiko mennä näytille. Mutta jos ei kipuja ja vuoto hyvin niukkaa, niin varmaan vaan kehottavat seurailemaan. Miusta ei kuulosta huolestuttavalta, mutta ymmärrän kyllä että huolestuttaa, toivotaan että vuotoa ei enää tule :Heartred ja huomenna taas arkipäivä, niin voi myös neuvolaan soittaa.
 
Mulla on myös muutaman kerran seksin jälkeen jäänyt vähän veristä vuotoa paperiin ja säikähdin kauheesti. Mutta se johtuu todennäköisesti kuulemma just niistä kuivista limakalvoista eli jos ei ole voimakasta vuotoa eikä kipuja niin uskoisin että on ihan normaalia. Mä mainitsin niistä seksin jälkeisistä vuodoista kun ne vaivasi mieltä, ja heti sanottiin että johtuu kuivista limakalvoista. Mutta ehkä oman mielenrauhan takia kannattaa olla neuvolaan yhteydessä, tuskin ottavat päivystykseen jos ei vuoto tai kivut lisäänny :)
 
Mä olen taipunut melko luottavaiseksi sen suhteen, että keskenmenon riski alkaa jo olla pieni, mutta vielä on se seula edessä. Ikäähän on jo 39 joten sitä trisomiariskiä alkaakin olla ihan kiitettävästi. Ja kromosomihäiriö olisi mulle henkilökohtaisesti pahempi kuin keskenmeno. En usko että pitäisin lasta, mutta en myöskään usko että koskaan täysin toipuisin keskeytyksen aiheuttamasta syyllisyydestä. Keskenmenosta uskoisin toipuvani kuitenkin ajan kanssa paremmin. Toki hirveä suru sekin, mutta se ei ehkä painaisi enää kovin paljon esimerkiksi kymmenen vuoden päästä. Keskeytys saattaisi painaakin.

Muoks: toivottavasti tämä ei loukannut ketään keskenmenon kohdannutta, ei ollut missään tapauksessa tarkoitus vähätellä keskenmenon aiheuttamaa valtavaa tuskaa. :sorry:
 
mangustimamma sanoi:
Mä olen taipunut melko luottavaiseksi sen suhteen, että keskenmenon riski alkaa jo olla pieni, mutta vielä on se seula edessä. Ikäähän on jo 39 joten sitä trisomiariskiä alkaakin olla ihan kiitettävästi. Ja kromosomihäiriö olisi mulle henkilökohtaisesti pahempi kuin keskenmeno. En usko että pitäisin lasta, mutta en myöskään usko että koskaan täysin toipuisin keskeytyksen aiheuttamasta syyllisyydestä. Keskenmenosta uskoisin toipuvani kuitenkin ajan kanssa paremmin. Toki hirveä suru sekin, mutta se ei ehkä painaisi enää kovin paljon esimerkiksi kymmenen vuoden päästä. Keskeytys saattaisi painaakin.

Muoks: toivottavasti tämä ei loukannut ketään keskenmenon kohdannutta, ei ollut missään tapauksessa tarkoitus vähätellä keskenmenon aiheuttamaa valtavaa tuskaa. :sorry:
Click to expand...

Ymmärrän hyvin tämän. Keskenmenolle ei itse voi mitään joten se on helpompi käsitellä. Kaikkein pahin tilanne on mielestäni silloin kun joutuu itse tekemään päätöksen pitääkö lapsen jolla on jonkin asteinen häiriö. Ikinä ei voi tietää tekikö kuitenkaan oikeaa päätöstä. Olisiko lapsi ollut kuitenkin terve? Vai olisiko tarvinnut koko elämän laitoshoitopaikkaa ja olisiko elänyt kivuissa koko elämänsä.

Paljon jouduin viime keskeytyksessä näitä miettimään mutta "onneksi" minun tapauksessa päätös oli helppo sillä mikään minun vaihtoehdoista ei johtanut elävään lapseen, olisi kuollut viimeistään synnytyksessä. Kipeän asian käsittely oli myöskin helpompaa kun ei tarvinnut jossitella. Toki näyttää käsittely jatkuvan paljon tässä raskaudessa. Toivottavasti nämä mietinnät eivät saa muita pelkäämään turhaan.
 
Joo olen samoilla linjoilla. Abortti on varmasti hurjan vaikea käsitellä. Just tuo sama ajatus itselläkin että onko se päätös kuitenkaan oikea jos pitää lapsen jolla on joku vamma. Juuri tätä mietin aina että pystyykö lapsi elämään normaalia lapsen elämää ilman kipuja jne. Mulla itselläni on kroonisia kipuja jaloissa mutta itse pystyn niiden kanssa elämään. En tiedä pystyisinkö elämään kuitenkaan sen kanssa että lapselle tulee jotain tuollaista enkä itse voi mitenkään auttaa lasta. :sad001
 
Mä en ole itse hirveästi uskaltanut ajatella, että mitä tekisin jos seulassa näkyisi jotain poikkeamaa. Jännittää, jatkuuko tämä raskaus ihan hyvin, tähän asti kaikki on kuitenkin mennyt tosi hyvin ja oon päässyt aika lievillä oireilla. Kuvotuksetkin on vähentyneet. Huomenna tulee 10 viikkoa täyteen.. Vielä olisi pari riskiviikkoa jäljellä.
 
Hyi yök tuo sokerirasituksen glukoosilitku on kamalaa.. enää 2 verikoetta ja sit pääsen kotiin..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top