Lääkkeellisen tyhjennyksen kokemuksia!

Otan osaa Jebsu.

Täällä kans tälle vuodelle jo kkm ja tm tyhjennetty ja vähä sanattomaksi vetää. Ite kuitenki sisuunnuin noista ja ajattelin, että yritetään niin kauan kunnes onnistuu. Mies taas on vähä enemmän peloissaan ja empii yrityksen jatkamista. Ymmärrän kyllä senki, mutta eipä noihin ite voi vaikuttaa.
 
Mietin kyllä sitäkin, että jos lopetetaan yrittäminen, niin nämä kaksi kokemusta jää jotenkin kummittelemaan lopuksi elämää .. ehkä. Varsinkin kun ajatus oli, että vielä yritetään toista lasta, ennenkuin ollaan liian vanhoja (minä reilun vuoden päästä 40 ja mies hiukan vanhempi). Nyt kun on jo kaksi kertaa saanut varovasti aloittaa tulevaisuuden suunnittelua kahden lapsen perheenä, niin siitä on jotenkin todella vaikea päästää irti.

Toisaalta, jos ei onnistu, niin sitten täytynee vaan jossain kohtaa todeta, että meidän perhe on kokonainen ja hyvä tälläkin kokoonpanolla.
 
Voimia Jebsu! Mun piti tulla sua tsemppaamaan, että mulla oli myös lokakuussa km rv 8 ja tammikuussa kkm rv9. Nyt olen raskaana rv 18+, vaikka minäkin jo luovutin, että en enää kestä yrittämistä. Meillä sattui onnellinen "vahinko", ja nyt näyttäisi hyvältä. Kolmas kerta voi kyllä onnistua, toivottavasti teilläkin! ❤️
 
Mietin kyllä sitäkin, että jos lopetetaan yrittäminen, niin nämä kaksi kokemusta jää jotenkin kummittelemaan lopuksi elämää .. ehkä. Varsinkin kun ajatus oli, että vielä yritetään toista lasta, ennenkuin ollaan liian vanhoja (minä reilun vuoden päästä 40 ja mies hiukan vanhempi). Nyt kun on jo kaksi kertaa saanut varovasti aloittaa tulevaisuuden suunnittelua kahden lapsen perheenä, niin siitä on jotenkin todella vaikea päästää irti.

Toisaalta, jos ei onnistu, niin sitten täytynee vaan jossain kohtaa todeta, että meidän perhe on kokonainen ja hyvä tälläkin kokoonpanolla.

Voi Jebsu, mulla on ihan samoja mietteitä ja kokemuksia! Mullakin 2015 syntynyt esikoinen ja sen jälkeen ollut 2 kkm, joista toinen (viimeisin, viime syksynä) oli osittainen rypäleraskaus, eli tuli 6kk raskautumiskielto. Muistan viime syksynä, kun itkin miehelle, että jos tääkin menee taas kesken en tiedä pystynkö enää yrittämään. Mutta sitten aika pian tuli juuri tuo olo, jota kuvailit, eli, että jos ei enää yritä, nuo kaksi km jää viimeisiksi kokemuksiksi raskaudesta, enkä kestä sitä.
 
Voisin kirjoitella kokemukseni eiliseltä.

Eli mulla todettiin perjantaina nt-ultrassa 12+4 sikiön kehityksen päättyneen 8+6. Ei siis sykettä tai virtauksia. Kohtu oli jatkanut kasvua normaalisti ja vastasi viikkoja mitä oli meneillään, joten lääkäri suositteli lääkkeellistä tyhjennystä tehtäväksi sairaalalla osastolla.

Sunnuntaina kävin osastolla ottamassa Mifegynen ja maanantaina klo 8 menin osastolle. Mulla ei siis ollut mitään vuotoja, kipuja tai merkkejä keskenmenosta missään vaiheessa.

Noin klo 8: 30 sain ekat 4 Cytoteciä alakautta sekä Panadol+Burana. Tämä jälkeen piti tunnin verran makoilla. Kipuja ei tullut eikä mitään tapahtunut, joten 3h päästä sain 2 Cytoteciä lisää. Tästä reilu tunnin päästä pyysin ja sain yhden kipulääkkeen lisää (en muista mikä) ja lämpötyynyn. Kivut alkoi muistuttamaan selkeästi supistuskipuja ja kävelin sekä heijasin lantiota niitä helpottaakseni. Juuri ennen kuin 3h oli taas kulunut edellisistä lääkkeistä, kuului poksahdus ja vedet valui sekä alkoi vähäinen verinen vuoto. Kivut loppui tässä kohtaa ihan täysin.

Taas 2 Cytoa lisää, mutta nyt suuhun liukenemaan. Vuodon mukana tuli hyytymiä, mutta ei mitään kipua seuraavaan kolmeen tuntiin. En saanut syödä, kun varauduttiin mahdolliseen kaavintaan. Sain vielä yhden 2kpl annoksen Cytoteciä. Vuotoa kyllä oli jo reilusti ja isoja hyytymiä, mutta ei vieläkään mitään raskausmateriaalia, joten mentiin lääkärille tarkistamaan tilannetta.

Lääkäri ultrasi ja totesi kohdussa vielä materiaalia, joten päädyttiin puudutuksessa tehtävään imukaavintaan niin pääsisin vielä ennen yötä kotiin (klo oli noin 20 tässä vaiheessa). Toimenpide pelotti, mutta olikin tosi nopea ja kivuton. Kohdunsuulle pistettiin 5 puudutepiikkiä sekä suun kautta sain kipulääkettä. Lopuksi vielä uudestaan ultrattiin, että kaikki saatiin pois.

Sain vielä kerta antibiootit ennen kotiin lähtöä ja ennen klo 21 pääsin lähtemään. Kotimatkalla iski vielä yhtäkkiä heikotus ja pahoinvointi ja oksensin vielä kotipihaan. Onneksi hoitaja varoitteli tästä ja suositteli ottamaan oksennuspussin mukaan. Mutta kaiken kaikkiaan olin positiivisesti yllättynyt miten ”helposti” koko juttu meni. Pahinkin kipu oli varsin hyvin siedettävää ja tarvittaessa kipulääkettä olisi saanut vielä reippaasti lisääkin. Toivottavasti vaan tämä oli nyt tällä hoidettu eikä tule mitään myöhempiä harmeja enää!
 
Jaksamisia kaikille km:n kokeneille. :Heartred Enpä olisi arvannut, miten kamala kokemus se voi olla, mutta niin vain osui kkm omallekin kohdalle.

Menin varhaisultraan kun viikkoja piti olla 8+6, ja siellä todettiin että alkion kehitys oli pysähtynyt viikkoihin 6+1. Sain Mifegynen ja seuravaana päivänä osastolla Cytotecit ja Panacodin. En muista montako tablettia meni, mutta kohtu alkoi tyhjentyä n. 6 h päästä niiden ottamisesta. Koko ajan fyysinen vointi oli ihan hyvä, särkylääke vei kivut mutta sai myös olon vähän sumeaksi. Henkilökunta myös suhtautui tosi ymmärtäväisesti ja lämpimästi, mikä lohdutti kamalassa tilanteessa. Kotona vuoto ei jatkunut lopulta kovinkaan kauaa eikä ollut kipuja, ja kuukauden päästä otetussa verikokeessa hCg oli laskenut jo melkein nollille.

Pelkäsin tyhjennystä aivan valtavasti, koska olin lukenut huonoja kokemuksia niistä. Toivottavasti joku saisi tästä lohtua, että voi se mennä ihan hyvinkin. Henkinen puoli on sitten asia erikseen, ja siinä on työstämistä näin kuukausien jälkeenkin.

EDIT: Muistin vielä, että osastolla jaoin vessan nuoren tytön kanssa, joka oli tod.näk. aborttia tekemässä. En tykännyt siitä, että tyttö kikatteli hysteerisenä viereisessä tilassa kaverinsa kanssa, kun katsoivat jotain videoita. Tuli ristiriitainen olo ja epäreiluuden tunne (menemättä nyt aborttikysymykseen tässä sen enempää).
 
Muokattu viimeksi:
Nyt kun keskeytyneestä keskenmenosta kulunut 2 kk jaksan tänne kirjoittaa oman kokemukseni. Minulla todettiin kkm raskausviikolla 12 ultrassa, sikiö vastasi rv kokoa 8 ilman sykettä. Olin käynyt varhaisraskauden ultrassa rv 7 jolloin näkyi syke. Kkm tiedon saatuani luin kaiken mahdollisen tyhjennyksestä ja olin lukemani perusteella kauhuissani, koska suurin osa lukemistani kokemuksista oli epäonnistuneita. Oma tyhjennys meni näin:sain naistenklinikan osastolta sympaattiselta kätilöltä tarkat kirjalliset ohjeet kotiin, jossa otin 2x2 kertaa cytoteckit kielen alle,koska vuoto alkanut tuhrusti samana päivänä. 6 tunnin kuluttua alkoi supistukset, jotka oli todella kivuliaat särkylääkkeistä huolimatta, joita olin saanut 600 mg Buranaa ja 1mg panadolia reseptillä otettavaksi 3 kertaa päivässä. Oksensin, hikoilin ja otin lisää särkylääkettä yli ohjeistuksen, ja vuoto alkoi erittäin runsaana joten istuin pöntöllä katsomatta mitä tuli ulos. Tunnin järkyttävien kipujen ja hikoilun jälkeen kipu lakkasi kuin seinään. Vuoto jatkui viikon, särkylääkettä otin 4 tunnin välein koska alavatsaa särki ja jokaisella vessakäynnillä suihkuttelin alapään ja vaihdoin siteen useasti.Tyhjennyksen jälkitarkastus toteutettiin verikokeella, jossa hcg oli mulla alle eli tyhjennys onnistunut. Pelkäsin kohtutulehdusta, mutta onneksi ei tullut ja viikon jälkeen olo oli jo normaali fyysisesti. Mun pointti tällä kirjoituksella on se, että etukäteen ei voi tietää, miten tyhjennys sujuu, se on yksilöllistä. Empatiaa ja voimia kaikille meille jotka ovat joutuneet tämän helvetillisen kokemuksen kokemaan tai ovat sen edessä. Kukaan ei sitä ansaitsisi.
 
Tahara, sun tarina kuulostaa monilta osin samanlaiselta kuin mun. Kenenkään ei tosiaan pitäisi tuota kokea :Heartred Onko sulla kierto palautunut normaaliksi? Oletteko yrittäneet jo uutta raskautta? Voimia toipumiseen :Heartred

Mulla todettiin keskeytynyt keskenmeno yli kuukausi sitten ja tehtiin lääkkeellinen tyhjennys. Jaan myös oman kokemukseni, jos siitä olisi jotakin hyötyä jollekin samaa kokevalle.

Keskenmeno todettiin yksityisen gynekologin vastaanotolla rv 11. Sain lähetteen naistentautien poliklinikalle. Siellä vielä uudestaan ultrattiin ja varmistettiin tilanne. En vuotanut vielä yhtään tuolloin. Lääkärin jälkeen tapasin sairaanhoitajan, joka opasti lääkkeiden otossa ym. Sain Mifegyne-lääkkeen suun kautta poliklinikalla esilääkkeenä kohdunsuuta pehmittämään. Vajaa parin päivän päästä tästä, otin Sytotec-lääkkeet. Ne otettiin kahdessa erässä. Ensimmäiset laitoin emättimeen, mutta toisen erän otin suun kautta, koska vuoto oli siinä vaiheessa jo alkanut. Vuoto oli todella runsasta. Buranaa ja Panadolia otin kipulääkkeenä, pidin myös lämpöpakkausta vatsalla. Sidettä joutui vaihtamaan jatkuvasti, vaikka olin ostanut paksuimpia, joita kaupasta löytyi. Myös vessassa istuin vähän väliä. Hyytymiä ja raskausmateriaalia tipahteli pönttöön. Todella runsaan vuodon vaihe kesti sen yhden päivän.

Vuoto alkoi pikkuhiljaa vähenemään ja loppui kokonaan hieman yli kahden viikon kuluttua tyhjennyksestä. Tuon jälkivuotovaiheen aikana tuli pariin kertaan voimakas kipukohtaus, joka meni ohi kun ulos tuli vielä jotakin raskausmateriaalia. Tein ensimmäisenä jälkivuodottomana päivänä hcg-testin ja näytti negatiivista. Jälkitarkastusta ei ole ollut.

Aika pian jälkivuodon päätyttyä aloin tuntemaan ovulaatiota edeltäviä kasvukipuja. Aloin tehdä ovulaatiotestejä ja sainkin plussan :) Ovulaatiokivut olivat todella kovat ja tuli hieman vertakin. Hyödynsimme oviksen eli heilutettiin peittoja oviksen tienoilla muutamaan kertaan :wink
Nyt elän piinapäiviä ja kuukautisten oletettu alkamispäivä on ylihuomenna. Toissapäivänä ja tänään tein positiivisen raskaustestin jälleen, tosin haamuviivojen kera. En siis vielä tiedä onko tärpännyt heti uudelleen vai onko vain kiinnittymisyritys. Vaikka en nyt olisikaan uudelleen raskaana, yritän ajatella positiivisesti että ainakin kierto käynnistyi nopeasti ja vältyin kohtutulehdukselta ja kaavinnalta.

Henkinen toipuminen on vielä kesken. Sain lähetteen psykologille, koska meillä on lapsettomuustausta ja keskeytynyt raskaus sai alkunsa IVF:llä. Yksi keskustelukäynti on takana ja koin sen helpottavana. Suosittelen :Heartred
 
Tahara, sun tarina kuulostaa monilta osin samanlaiselta kuin mun. Kenenkään ei tosiaan pitäisi tuota kokea :Heartred Onko sulla kierto palautunut normaaliksi? Oletteko yrittäneet jo uutta raskautta? Voimia toipumiseen :Heartred

Mulla todettiin keskeytynyt keskenmeno yli kuukausi sitten ja tehtiin lääkkeellinen tyhjennys. Jaan myös oman kokemukseni, jos siitä olisi jotakin hyötyä jollekin samaa kokevalle.

Keskenmeno todettiin yksityisen gynekologin vastaanotolla rv 11. Sain lähetteen naistentautien poliklinikalle. Siellä vielä uudestaan ultrattiin ja varmistettiin tilanne. En vuotanut vielä yhtään tuolloin. Lääkärin jälkeen tapasin sairaanhoitajan, joka opasti lääkkeiden otossa ym. Sain Mifegyne-lääkkeen suun kautta poliklinikalla esilääkkeenä kohdunsuuta pehmittämään. Vajaa parin päivän päästä tästä, otin Sytotec-lääkkeet. Ne otettiin kahdessa erässä. Ensimmäiset laitoin emättimeen, mutta toisen erän otin suun kautta, koska vuoto oli siinä vaiheessa jo alkanut. Vuoto oli todella runsasta. Buranaa ja Panadolia otin kipulääkkeenä, pidin myös lämpöpakkausta vatsalla. Sidettä joutui vaihtamaan jatkuvasti, vaikka olin ostanut paksuimpia, joita kaupasta löytyi. Myös vessassa istuin vähän väliä. Hyytymiä ja raskausmateriaalia tipahteli pönttöön. Todella runsaan vuodon vaihe kesti sen yhden päivän.

Vuoto alkoi pikkuhiljaa vähenemään ja loppui kokonaan hieman yli kahden viikon kuluttua tyhjennyksestä. Tuon jälkivuotovaiheen aikana tuli pariin kertaan voimakas kipukohtaus, joka meni ohi kun ulos tuli vielä jotakin raskausmateriaalia. Tein ensimmäisenä jälkivuodottomana päivänä hcg-testin ja näytti negatiivista. Jälkitarkastusta ei ole ollut.

Aika pian jälkivuodon päätyttyä aloin tuntemaan ovulaatiota edeltäviä kasvukipuja. Aloin tehdä ovulaatiotestejä ja sainkin plussan :) Ovulaatiokivut olivat todella kovat ja tuli hieman vertakin. Hyödynsimme oviksen eli heilutettiin peittoja oviksen tienoilla muutamaan kertaan :wink
Nyt elän piinapäiviä ja kuukautisten oletettu alkamispäivä on ylihuomenna. Toissapäivänä ja tänään tein positiivisen raskaustestin jälleen, tosin haamuviivojen kera. En siis vielä tiedä onko tärpännyt heti uudelleen vai onko vain kiinnittymisyritys. Vaikka en nyt olisikaan uudelleen raskaana, yritän ajatella positiivisesti että ainakin kierto käynnistyi nopeasti ja vältyin kohtutulehdukselta ja kaavinnalta.

Henkinen toipuminen on vielä kesken. Sain lähetteen psykologille, koska meillä on lapsettomuustausta ja keskeytynyt raskaus sai alkunsa IVF:llä. Yksi keskustelukäynti on takana ja koin sen helpottavana. Suosittelen :Heartred[/QUOTE

Kiitos❤️ kierto palautui heti normaaliksi, mutta ekat menkat oli runsaat ja kesti viikon. Olen myös alkanut tuntea ovulaatio kipua, mitä ei aiemmin ole ollut koskaan. Yritystä ei vielä ole ollut
 
Mä kirjoitan myös oman kokemukseni, olen lueskellut paljon näitä keskusteluja ja nyt vihdoin olen valmis itsekin kirjoittamaan.

Mulla oli lääkkeellinen tyhjennys nyt kesäkuun alussa ja keskeytynyt keskenmeno todettiin pari viikkoa aiemmin. Olin käynyt rv 7 yksityisellä varhaisultrassa, jossa kaikki oli hyvin ja sykekin näkyi. Ainut että alkion koko vastasi reilu viikon verran vähemmän mitä olisi kuukautisista laskettuna kuulunut olla viikkoja (eli vastasi rv 6), mutta en kuitenkaan osannut tästä huolestua kun joissain tapauksissahan se on ihan normaalia, että viikot ei täysin täsmää. Kuitenkin rv 10 mulle tuli sellanen tunne, että nyt pitää käydä uudestaan ultrassa, en osaa selittää mistä se tunne tuli. Ja niinhän siellä sitten todettiin, että kasvu oli päättynyt aika pian ensimmäisen varhaisultran jälkeen.

Sain yksityiseltä lähetteen polille ja tästä kkm toteamisesta kahden viikon päästä totesivat polilla vielä saman, eli että kesken on mennyt. Sanotaan myös vielä, että raskausoireet jatkuivat ihan samanlaisina kuin ennenkin ja ei ollut mitään vuotoja tässä välissä. Eli olisin varmasti iloisena luullut nt-ultraan asti olevani raskaana, jos en olisi mennyt uudestaan ultraan yksityiselle. Polilla sain Mifegyne-lääkkeen suun kautta ja seuraavana aamuna otin kotona neljä Cytotecia alakautta sekä Panadolia, jota olin saanut mukaan polilta. Kivut alkoivat vähitellen puolen tunnin päästä Cytotecien ottamisesta ja jo tunnin päästä kivut olivat todella kovat. Ei mitkään kipulääkkeet auttaneet. Vuoto alkoi parin tunnin päästä ja sitä tuli iltaan asti niin, että sai melkein koko ajan istua vessassa. Kivut olivat koko tämän ajan ihan järkyttävät, huusin ja itkin monta tuntia kun sattui niin paljon. Olin myös todella väsynyt koko päivän. Kivut helpotti samana päivänä sen jälkeen, kun tunsin sikiöpussin tulevan ulos.

Kova vuoto kesti vain tuon lääkkeenottopäivän ajan ja seuraavat pari päivää oli vielä vähäistä vuotoa. Kokonaisuudessaan jälkivuoto kesti kuitenkin yhteensä neljä viikkoa lääkkeellisestä tyhjennyksestä, sillä ensimmäisten päivien jälkeen tuli ihan joka päivä hyvin niukkaa vuotoa. Silloin tuntui että ei se lopu ikinä. Ensimmäiset kuukautiset tuli sitten kuusi viikkoa tyhjennyksestä.

Henkinen toipuminen on täälläkin vielä kesken, mutta ystäville ja läheisille puhuminen on auttanut paljon. Tosin ihan heti kkm jälkeen en halunnut puhua asiasta kenellekään ja huomasin että yritin sulkea asian mielestä. Enää en kuitenkaan arkaile puhua asiasta edes sellaisille ystäville, jotka eivät vielä raskaudestakaan tienneet. Olen saanut hyvin paljon tukea asian käsittelyssä.

Nyt odotellaan toisia kuukautisia keskenmenon jälkeen, toivottavasti niitä ei kuitenkaan enää tulisi :)
 
Tänään aamulla lääkkeet otettu, ilmeisesti materiaali hulahti pönttöön aika pian (pari tuntia) siitä. En nähnyt mitä sieltä tippui, koska vatsa oli ihan sekaisin ja siinä samalla kun juoksi vessaan ne sinne pönttöön tippui.

Nyt kivut on pienten jälkisupistusten luokkaa, mutta kai jälkisupistukset tässäkin tapauksessa on ihan normaaleja.
Mutta pienempiä hyytymiä valahtaa aika ajoin. Kuinka kauan on normaalia tulla hyytymiä? Pelottaa, jos ei tyhjenekään kunnolla ja joudun kaavintaan...
 
Tänään aamulla lääkkeet otettu, ilmeisesti materiaali hulahti pönttöön aika pian (pari tuntia) siitä. En nähnyt mitä sieltä tippui, koska vatsa oli ihan sekaisin ja siinä samalla kun juoksi vessaan ne sinne pönttöön tippui.

Nyt kivut on pienten jälkisupistusten luokkaa, mutta kai jälkisupistukset tässäkin tapauksessa on ihan normaaleja.
Mutta pienempiä hyytymiä valahtaa aika ajoin. Kuinka kauan on normaalia tulla hyytymiä? Pelottaa, jos ei tyhjenekään kunnolla ja joudun kaavintaan...

Mulla tuli raskausmateriaalia pieniä palasia vielä muutamien päivienkin päästä tyhjennyksestä. Kun alkoi tulla supistusmaista kipua niin tiesin, että kohta tulee taas jotain ulos :sad001 Pikaista toipumista sulle :Heartred
 
Minulle todettiin myös tällä viikolla keskeytynyt keskenmeno. Olin jo jonkin aikaa epäillyt, että kaikki ei ole ihan kunnossa kun oireet ovat niin vähäiset ja pari viikkoa aiemmin alkoi ilta aikaan kauhea mahakipu ilman vuotoa.. Viikkoja olisi ollut tasan 9, mutta oli mennyt kesken jo 6+2 sain heti seuraavalle aamulle ajan naistenpoliklinikalle jossa antoivat kohdunsuuta pehmittävää lääkettä ja mukaan ohjeet ja lääkkeet.

Pari päivää meni itkiessä ja tietenkin lukiessa kokemuksia ja rupesi jo pelottamaan se lääkkeellinen tyhjennys

Kerron kuinka oma tyhjennys onnistui:

Klo. 10 ensimmäiset cytotecit (4klp) alapäähän ja makasin Varulta paikallani melkein tunnin.

Klo. 12.30 verinen vuoto alkoi ja kävelin jo aiemmin edes takaisin jotta supistukset alkaisivat.

Klo. 13 2 kpl cytoteceja liukenemaan suuhun. Tässä vaiheessa otin toisen särkylääkkeen ja vuoto alkoi olla runsasta jossa oli hyytymä.

Klo. 15 alkoi tulla kauhea vessahädän tunne, mutta pönttöön tipahtikin arviolta pienen kananmunan kokoinen möykky ja näytti siltä, että istukka ainakin oli tullut ulos ja mitä todennäköisimmin alkio. Pahin turvotus helpotti joksikin aikaa.

Klo. 16.30 luulin pahempien kipujen menneen, mutta seuraavat kolme tuntia olikin ne pahimmat. Ei auttanut Burana tai panadol.

Klo. 19 päätin ottaa kovempaan särkyyn litalginia. Tunnin päästä kivut olivat jo paljon lievemmät. Vuoto oli edelleen runsasta.

Klo. 21 nukkumaan ja otin yhtäaikaa Buranaa ja panadolia. Nukuin yön muuten hyvin, mutta pari kertaa piti käydä vaihtamassa sidettä.

Luulin tätä paljon pahemmaksi, mutta minun kohdalla kaikki meni yllättävän hyvin. Ensiviikolle sain jo ultrauksen jossa tarkistetaan, että kaikki on tullut ulos. Pitää lääkäriltä kysyä pitääkö todella odotella viisi viikkoa ennen seuraavaa yritystä meillä on ennestään 4-vuotias tyttö ja tämä oli ensimmäinen keskenmeno.
 
Minulle todettiin myös tällä viikolla keskeytynyt keskenmeno. Olin jo jonkin aikaa epäillyt, että kaikki ei ole ihan kunnossa kun oireet ovat niin vähäiset ja pari viikkoa aiemmin alkoi ilta aikaan kauhea mahakipu ilman vuotoa.. Viikkoja olisi ollut tasan 9, mutta oli mennyt kesken jo 6+2 sain heti seuraavalle aamulle ajan naistenpoliklinikalle jossa antoivat kohdunsuuta pehmittävää lääkettä ja mukaan ohjeet ja lääkkeet.

Pari päivää meni itkiessä ja tietenkin lukiessa kokemuksia ja rupesi jo pelottamaan se lääkkeellinen tyhjennys

Kerron kuinka oma tyhjennys onnistui:

Klo. 10 ensimmäiset cytotecit (4klp) alapäähän ja makasin Varulta paikallani melkein tunnin.

Klo. 12.30 verinen vuoto alkoi ja kävelin jo aiemmin edes takaisin jotta supistukset alkaisivat.

Klo. 13 2 kpl cytoteceja liukenemaan suuhun. Tässä vaiheessa otin toisen särkylääkkeen ja vuoto alkoi olla runsasta jossa oli hyytymä.

Klo. 15 alkoi tulla kauhea vessahädän tunne, mutta pönttöön tipahtikin arviolta pienen kananmunan kokoinen möykky ja näytti siltä, että istukka ainakin oli tullut ulos ja mitä todennäköisimmin alkio. Pahin turvotus helpotti joksikin aikaa.

Klo. 16.30 luulin pahempien kipujen menneen, mutta seuraavat kolme tuntia olikin ne pahimmat. Ei auttanut Burana tai panadol.

Klo. 19 päätin ottaa kovempaan särkyyn litalginia. Tunnin päästä kivut olivat jo paljon lievemmät. Vuoto oli edelleen runsasta.

Klo. 21 nukkumaan ja otin yhtäaikaa Buranaa ja panadolia. Nukuin yön muuten hyvin, mutta pari kertaa piti käydä vaihtamassa sidettä.

Luulin tätä paljon pahemmaksi, mutta minun kohdalla kaikki meni yllättävän hyvin. Ensiviikolle sain jo ultrauksen jossa tarkistetaan, että kaikki on tullut ulos. Pitää lääkäriltä kysyä pitääkö todella odotella viisi viikkoa ennen seuraavaa yritystä meillä on ennestään 4-vuotias tyttö ja tämä oli ensimmäinen keskenmeno.
Meille sekä lääkäri, että kätilö sanoivat, että virallinen ohjeistus on, että pitäisi odottaa yhdet kuukautiset. Tämä on ilmeisesti lähinnä tulehdusriskien takia ja myös sen, että jos raskautuu heti, niin olisi helpompi laskea raskauden alku edellisistä kuukautisista. Toki lisäsivät perään, ettei sinne asti tarvitse odottaa. Tyhjennysvuodon aikana ei saanut harrastaa seksiä (tulehdusriski), mutta tämän jälkeen siihen oli lupa. Vuodon loputtua aloin tehdä raskaustestejä varmistaakseni että tyhjennys on onnistunut. 6pv km:sta tuli haamu ja 9pv jo puhdas nega. Itse jatkoomme yritystä puhtaan negan jälkeen. En halunnut odottaa testien kanssa 5vk, miten oli ohjeistettu, ihan sen takia että jos olisikin tärpännyt jo heti ensimmäisestä kierrosta ennen kuukautisia, niin halusin varmistaa tyhjenemisen välissä.
Voimia ja osanotto Jacinta! :Heartred
 
Meille sekä lääkäri, että kätilö sanoivat, että virallinen ohjeistus on, että pitäisi odottaa yhdet kuukautiset. Tämä on ilmeisesti lähinnä tulehdusriskien takia ja myös sen, että jos raskautuu heti, niin olisi helpompi laskea raskauden alku edellisistä kuukautisista. Toki lisäsivät perään, ettei sinne asti tarvitse odottaa. Tyhjennysvuodon aikana ei saanut harrastaa seksiä (tulehdusriski), mutta tämän jälkeen siihen oli lupa. Vuodon loputtua aloin tehdä raskaustestejä varmistaakseni että tyhjennys on onnistunut. 6pv km:sta tuli haamu ja 9pv jo puhdas nega. Itse jatkoomme yritystä puhtaan negan jälkeen. En halunnut odottaa testien kanssa 5vk, miten oli ohjeistettu, ihan sen takia että jos olisikin tärpännyt jo heti ensimmäisestä kierrosta ennen kuukautisia, niin halusin varmistaa tyhjenemisen välissä.
Voimia ja osanotto Jacinta! :Heartred

Kiitos paljon :Heartred pitää itsekin ostaa uudestaan raskaustestejä. Se hyvä puoli tässä pienemmällä paikkakunnalla asuessa on, että lääkäri itse halusi varata minulle ajan jo ensiviikolle ja tarkistaa onhan kaikki tyhjentynyt ja, että pääsisimme mahdollisimman pian uudestaan yrittämään :)
 
Viikko sitten tyhjennyt tehty, ja edelleen tippuu välillä klönttejä o_O Tänään ollut aamun supistusmaista kipua ja lapsia hoitoon viedessä valahti side märäksi. Kiirehdin kotiin vessaan ja valui joku klöntti, joka ei todellakaan ollut normaalia menkkahyytymää :sorry:

Vatsaan ei satu, eikä ole muitakaan tulehduksen oireita. Mihinkähän asti on normaalia vielä tulla materiaalia?
 
Viikko sitten tyhjennyt tehty, ja edelleen tippuu välillä klönttejä o_O Tänään ollut aamun supistusmaista kipua ja lapsia hoitoon viedessä valahti side märäksi. Kiirehdin kotiin vessaan ja valui joku klöntti, joka ei todellakaan ollut normaalia menkkahyytymää :sorry:

Vatsaan ei satu, eikä ole muitakaan tulehduksen oireita. Mihinkähän asti on normaalia vielä tulla materiaalia?

Pahoittelut keskenmenosta :sad001 Mulla tuli viimeiset limakalvon tms. palaset muistaakseni 9 pv päästä tyhjennyksestä. Olisin soitellut poliklinikalle, jos vielä tämän jälkeen olisi tullut raskausmateriaalia ulos.
 
Pahoittelut täältäkin. Kävin tällä viikolla ultrassa ja hyvin oli kohtu tyhjentynyt. Pienesti oli raskaus materiaalia jäljellä ja eilen taisi loputkin tulla ulos sillä eilisillan jälkeen ei ole ollut vuotoja. Saa nähdä loppuivatko vuodot tähän.. Aika lyhyeksi jäävät kun kohta vasta viikko kulunut tyhjennyksestä.

Lääkäri suositteli odottamaan yhdet kuukautiset, mutta en tiedä odotetaanko sinne asti kun kerta kaikki on tullut ulos ja jos vuoto jäi näin vähäiseksi.
 
Takaisin
Top