Krempat ja nyrjähdykset - vol 1 (eka kolmannes)

Toimistotyössä täällä, ja lähimmät työkaverit ja pomo tietää. Pomo suhtautui ihan hyvin, on naisvaltainen työpaikka, joten ei ollu miespuoliselle pomollekaan ihan uus juttu. Rupes vaan laskeskelemaan että koska tarvitaan sijaista alkaa opettaa.. Edellisessä työpaikassa perus-marketissa mun määräaikainen (7 vuotta töitä siellä ennen tota) sopimus ei jatkunutkaan, kun jouduin sairauslomalle kohdunulkoisen raskauden takia, ja nuori nulikka-kauppias sai tietää että perhettä toivotaan.. Että syrjintäkin ihan tuttua..

no oon kyllä täysin samaa mieltä, ihan kumpaakin meitä odottavaa kohtaan, koska on kyllä niin tarkkaan laskettu ja kaikki, mut ei voi sanoo mitään kun tohon syyhyn vedoten on pistetty ulos. on meinaa kyl kyrsiny tää homma täs jo pidemmän aikaa, mut ei voi mitään, tällä alalla helvetin yleistä, suorastaan.

joo no meillä kanssa naisvaltanen ala ja lisääntymis ikästä sakkia paljon, niin kai se tulee sit liian kalliiks pitää kahta raskaana olevaa samassa liikkeessä, inhottavaa, mutta...

Mä oon kunnallisella työnantajalla 3800 ihmisen organisaatiossa, joten se tietysti on ihan eri lähtökohta. Ylipäätään oon aiempien työkokemuste perusteella sitä mieltä että yksityisen sektorin puolella, ja nimenomaan pienissä firmoissa pistetään ihmisiä ihan liian heppoisin perustein ulos. Mulle just sellasessa pomo sanoi suoraan että raskaana oleva nainen maksaa xx euroa ja tulee niin pirun kalliiksi. Vihjais siis kun kyseli mun tulevaisuudensuunnitelmia.En uskaltanu sanoa että naimisiin kun tässä just menty, et varmaan yritetään jotain perhettäkin jossai vaiheessa..

Niin, ja mulla on vakityö, eli senkin takia ihan eri näkökulma. On vaan helpottavaa, kun ei tartte pelätä sen puolesta, vaikka toisaalta mua hävettää, että oon "taas" raskaana ja tarvitaan sijaiset ja nii eespäi..

Voi hyvänen aika tätä pahaa oloa :/

Oon ollut vapaalla tän viikon, ja säälittää tuo lapsi kun en oo jaksanut tehdä oikein mitään sen kanssa. Ulkona on pystynyt olemaan joku 10min ja sitten on joutunut tulemaan takaisin sisätiloihin. Kaupassakäyntikin on sellaista puolijuoksua ettei ala liikaa oksettamaan.

Saas nähdä miten ensi viikolla töissä sujuu. Teen sisäsiistiä toimistotyötä, tosin nyt vaan elokuun puoliväliin, sitten onkin (toivottavasti) viimeinen lukukausi opiskeluita tiedossa. Eli ei tarvitse huolehtia onneksi mistään äitiyslomahässäköistä työpaikalla.

Edellisessä työpaikassa kyllä meni tosi hyvin, olin itse ajatellut irtisanoutua ennen pojan syntymää (koska jokatapauksessa en olisi siellä jatkanut äitiysloman jälkeen), mutta esimies neuvoi miten kannattaa tehdä että hyödyn itse eniten (taloudellisesti ja muuten).

Tuntuu että syön murto-osan siitä mitä normisti, pitäisi yrittää syödä mutta kun ei vaan tee mieli mitään. Juustohampurilaiset ja mansikkapirtelö kyllä maistuivat toissailtana

Meillä oli töissä YT:t kun olin hoitovapaalla ja odotin kuopusta, 90% kaikista irtisanotuista oli naisia jotka oli vanhempainvapailla...mun osalta kävi kuitenkin lopulta niin että kun oli aika palata töihin sen 1,5v yteiden jälkeen niin sitten olikin töitä. Kun irtisanoa ei voi ennenkuin palaa vapailta takaisin töihin mutta voidaan ilmoittaa että sinut irtisanotaan kun palaat. Ja kyseessä on todella iso yritys

Hyi! Miten Rinkeli voi juoda kahvia? :S Se on mulla ollut suurin ällötysaihe alusta asti. Samoin jääkaappi kokonaisuudessaan ällöttää, aamuisin en voi mennä avaamaan ovea kun lentää laatta kaikkien hajujen sekamelskasta.
Kokeneemmat: Onko normaalia että mulla välillä tuntuu niinkuin joku ottaisi kyljestä kiinni? Olen ihan varma välillä että joku puristaa hellästi siitä selän kaaren kohdalta, mutta se onkin vain harha-aistimus. Ei ole kipu, pikemminkin hyvä ja kutittava tunne. Friikahdin todella ekalla kerralla yöllä kun se tapahtui, että nyt joku kummitus hyökkää. Kaikenlaista. Voisko johtua kohdun kasvusta/hormonien hyrräämisestä/lantion muokkautumisesta?

Mua ei kahvi ällötä maullisesti eikä hajullisesti, mutta siitä seuraa huono olo.
Nyt en olekkaan kotona juonu ollenkaan, kyläillessä vain.
Muuten mua ällöttää kaikki muu!

Tuosta tunteesta, mulla etenkin maatessa tuntuu siltä kun mies pitäis kättänsä mun päällä vaikka sen käsi ei ole lähelläkään. Sellasta jännää tunnetta aina välillä, en oo kiinnittäny huomiota

Mulla alko näköjään jo maidontulo

Matti: Eikä :D miten se on mahdollista? Mun kaveri on nyt viikolla 25 eikä sillä tule vieläkään mitään!


Kävis tuossa vaa´alla äsken ja olin laihtunu 2,5kg viimesestä neuvola käynnistä. Tuleekohan siitä mitä sanomista? Kun viimeks painottivat että vaikka oliskin painoa reilusti niin ei sais laihduttaa. Enkä siis ole laihduttanut mut mikään muu ei oikeen maistu kun banaani ja vaniljajogurtti.

Siis täh. Kyllä on taas ihme ohjeita neuvolassa! Mulla tippu viimeks puoliväliin asti paino ja ei siinä oo mitään ihmeellistä. Tottakai paino putoaa kun ei pysty syömään kuten ennen ja mitä enemmän on painoa sitä enemmän se putoaa.

Viimeks mulla alko maidon tiputtelu joskus suunnilleen kuukausi ennen la:aa. Kai se on jossain kehon muistissa sitten. Vaikkakaan sitä maitoa ei tullutkaan kun se pari tippaa. Josko se tällä kertaa nousis vähän paremmin.

Mullaki alko esikon aikana joskus tosi aikasin mut ei tullu just ku muutamia tippoja ja sit ku poju synty niin maitoo tuli niin että olis varmaa riittänyt Afrikan lapsillekin, jestas sitä määrää..

Yöööök.
Otin jääkaapista vuoan että lämmitän lapselle ruokaa niin mikään ei mun mielestä edes haissu pahalta, mutta kuitenki yökkärin ja tuntui kun nyrkinkokoinen pala nous kurkkuun.
Yritin siinä sitä ruokaa ottaa lautaselle, mutta kyllä se vaan veti vessaan oksentamaan. Tähän asti on vaan kaikki ällöttäny mut oon selviytyny tehtävistä Ihan kunnialla.

Oi kun tulis vaan mies kotiin ja silittäis mun päätä, ni josko helpottais :D

Täällä romahdettiin eilen illalla, jotenki miehen viime aikojen erityispanos kotitöihin pahoinvointini ja väsymyksen takia kärjistyi niin, että tokaisi mulle piikikkäästi, kun en ollut laittanut siivonnut keittiötä.. Siitä reaktiona rupesin kollottamaan niin, ettei meinannu tulla loppua, tuntu että tää pahoinvointi ei lopu koskaan, ja että oon ihan täynnä jatkuvaa etomista, ja sitte sitäki, kun oon tuntenu hirveetä syyllisyyttä siitä, että oon joutunut sysäämään kotityöt miehelle. Pahoillaanhan tuo ukko oli, ja pyyteli anteeks, ymmärrän kyllä, että vähän voi ketuttaa, enkä ollu ees vihainen, mutta sitä itkua en meinannu saada loppumaan. Mahtoi olla hormooneja joukossa aika tavalla, mutta ainakin helpotti jälkikäteen, tuntu että pahoinvointikin hetkeks helppas, kun sai sen itkupalan kurkusta.
Itse asiassa melkein koko viikonloppu meni jo suhteellisen helposti, vain pienellä kuvotuksella, että ehkä senkin takia eilinen pahaolo ja päänsärky harmitti niin vietävästi, aattelin jo että mennään parempaan suuntaan.. >.<

Tosi kamalia noi työnantajien suhtautumiset raskauksiin, ihan kuin kyseessä olis sairaus Lisääntyminenhän on periaatteessa elämän tarkoitus ja kuka muu niitä lapsia synnyttää kuin naiset? Lisää veronmaksajia pitäisi saada mutta samaan aikaan naiset ei uskalla "tehdä" (saada) lapsia koska ollaan määräaikasissa työsuhteissa tai saa pelätä paikkansa puolesta tms...

Onko muita joilla oireet, krempat ja nyrjähdykset olis vähentyneet tai kenties jääneet kokonaan pois?? Itselläni oireita on vähemmän enää ja alan olla huolissaan onko kaikki hyvin.. Varhaisultrassa 7+3 syke näkyi ja nyt mennään 9+6.. Nt-ultra on ens viikon maanantaina 24.6 eikä malttais odottaa!! Tosi ärsyttävää kun kokoajan pelkää onko kaikki hyvin. Ja vissiin saa pelätä loppuun asti ..
Alkuun olin melko paniikissakin tästä raskaudesta / elämän muutoksesta mutta pikkuhiljaa olen innostunut tulevasta vaavista enkä nyt haluaisi, että menis kesken

Kyllä mulla ei ainakaan tissit oo enää niin kipeet kun sillon alussa eikä kyllä kiukutakkaa nii paljoo. Mietin itekin että jos se onkin menny kesken, tai mitään ei olekaan mutta kaipa sielä on kun ne sydänäänetkin kuulu!

Nyt mulla on kyllä iskeny tää ruokahaluttomuus.

Viikkoja kasassa 6, ja tähän mennessä on ollut:
- väsymystä
- rintojen arkuutta (etenkin nännit)
- jotenkin painava olo :D
- iltanärästystä (pönttöäkin olen päässyt halailemaan pari kertaa)
- itkukohtauksia
- turvotusta

Onneksi nuo kaikki ei ole samaan aikaan Ja pitäähän pikkuisen muistuttaa olemassaolostaan

ei mulla ainakaan mitenkään erilaisemmin ku sitten pian muut arvaas ja ei oo ollu oloskaan muutaku töiden päälle väsy

Iltaisin alkaa olla parempi olo, kun ennen se oli 24/7, et aamulla alkaa ja sit jossain välis vähä helpottaa.