Kolmosta kaipaavat kuumeilijat

Olin jo unohtanut tän pahoinvoinnin :depressed: Viikonloppuna ole syönyt juuri mitään, kun kaikki vaan ällöttää. Aamukahvia juon yleensä pari kuppia, nyt menee puolikas. Silti on sitä kahvia pakko saada, kun siihen on niin tottunut.

Ihan sekaisin edelleen, ahdistaa vaan kamalasti. Jopa keskeytys käynyt mielessä, mutta tiedän että sitä katuisin jälkeen päin :sad001 Eli itseni tuntien pois suljettu se vaihtoehto.

Kaikesta vauvatavarasta ollaan hankkiuduttu eroon. Mä aloitan koulun. Oon vasta alkanut löytää itseni taas, alan taas tietää kuka mä olen äitiyden lisäksi.
Onhan se vauva hirvittävän sitova taas seuraavat vuodet. Kun me ei tosiaan saada lapsenvahtia edes kerran kahdessa-kolmessa kuukaudessa. Kyllä lähempänä on 6-12kk milloin saadaan sitä parisuhdeaikaa kunnolla.
Miten me jaksetaan?? :woot:
Elämä alkaa pikkuhiljaa helpottaa. Kuopus on ruvennut nukkumaan yöt ehkä yhdellä tai kahdella herätyksellä. Vaipoista ollaan pääsemässä eroon. Lapset leikkii paljon keskenään, miten kolmas lapsi siihen mahtuu?

Eniten mietityttää, miten sitä itse jaksaa enää olla läsnäoleva vanhempi lapsilleen. Nytkin huomaan olevani välillä niin väsynyt, ettei vaan kiinnosta leikkiä. Yritän keksiä sitten muuta kivaa puuhaa, mutta lattialle istuminen ja nukkejen liikuttelu ei yhtään huvita. Entä sitten kun herää 10 kertaa yössä (jotenkin en jaksa uskoa, että tää kolmas olisi poikkeus) ja vauva vaatii huomiota.
Mä en tiedä!:arghh:

Anteeksi, vähän piti jonnekin purkaa. Kun ei olla vielä edes kerrottu kellekään, ei ole oikein ketään kelle puhua asiasta :sorry:
En vielä yhtään jaksa niitä "Taas raskaana?!" kauhisteluja :shifty:
 
Olin jo unohtanut tän pahoinvoinnin :depressed: Viikonloppuna ole syönyt juuri mitään, kun kaikki vaan ällöttää. Aamukahvia juon yleensä pari kuppia, nyt menee puolikas. Silti on sitä kahvia pakko saada, kun siihen on niin tottunut.

Ihan sekaisin edelleen, ahdistaa vaan kamalasti. Jopa keskeytys käynyt mielessä, mutta tiedän että sitä katuisin jälkeen päin :sad001 Eli itseni tuntien pois suljettu se vaihtoehto.

Kaikesta vauvatavarasta ollaan hankkiuduttu eroon. Mä aloitan koulun. Oon vasta alkanut löytää itseni taas, alan taas tietää kuka mä olen äitiyden lisäksi.
Onhan se vauva hirvittävän sitova taas seuraavat vuodet. Kun me ei tosiaan saada lapsenvahtia edes kerran kahdessa-kolmessa kuukaudessa. Kyllä lähempänä on 6-12kk milloin saadaan sitä parisuhdeaikaa kunnolla.
Miten me jaksetaan?? :woot:
Elämä alkaa pikkuhiljaa helpottaa. Kuopus on ruvennut nukkumaan yöt ehkä yhdellä tai kahdella herätyksellä. Vaipoista ollaan pääsemässä eroon. Lapset leikkii paljon keskenään, miten kolmas lapsi siihen mahtuu?

Eniten mietityttää, miten sitä itse jaksaa enää olla läsnäoleva vanhempi lapsilleen. Nytkin huomaan olevani välillä niin väsynyt, ettei vaan kiinnosta leikkiä. Yritän keksiä sitten muuta kivaa puuhaa, mutta lattialle istuminen ja nukkejen liikuttelu ei yhtään huvita. Entä sitten kun herää 10 kertaa yössä (jotenkin en jaksa uskoa, että tää kolmas olisi poikkeus) ja vauva vaatii huomiota.
Mä en tiedä!:arghh:

Anteeksi, vähän piti jonnekin purkaa. Kun ei olla vielä edes kerrottu kellekään, ei ole oikein ketään kelle puhua asiasta :sorry:
En vielä yhtään jaksa niitä "Taas raskaana?!" kauhisteluja :shifty:
Mun tuli ensimmäiseksi mieleen, että mitä jos näyttäisit tuon sun kirjoittaman viestin ekalla neuvolakäynnillä? Tai puhuisit asiasta neuvolan kanssa? Ota ihmeessä kaikki ilmainen tarjottava apu, jos mahdollista! Se ei ole haitaksi ainakaan. :)
 
Olin jo unohtanut tän pahoinvoinnin :depressed: Viikonloppuna ole syönyt juuri mitään, kun kaikki vaan ällöttää. Aamukahvia juon yleensä pari kuppia, nyt menee puolikas. Silti on sitä kahvia pakko saada, kun siihen on niin tottunut.

Ihan sekaisin edelleen, ahdistaa vaan kamalasti. Jopa keskeytys käynyt mielessä, mutta tiedän että sitä katuisin jälkeen päin :sad001 Eli itseni tuntien pois suljettu se vaihtoehto.

Kaikesta vauvatavarasta ollaan hankkiuduttu eroon. Mä aloitan koulun. Oon vasta alkanut löytää itseni taas, alan taas tietää kuka mä olen äitiyden lisäksi.
Onhan se vauva hirvittävän sitova taas seuraavat vuodet. Kun me ei tosiaan saada lapsenvahtia edes kerran kahdessa-kolmessa kuukaudessa. Kyllä lähempänä on 6-12kk milloin saadaan sitä parisuhdeaikaa kunnolla.
Miten me jaksetaan?? :woot:
Elämä alkaa pikkuhiljaa helpottaa. Kuopus on ruvennut nukkumaan yöt ehkä yhdellä tai kahdella herätyksellä. Vaipoista ollaan pääsemässä eroon. Lapset leikkii paljon keskenään, miten kolmas lapsi siihen mahtuu?

Eniten mietityttää, miten sitä itse jaksaa enää olla läsnäoleva vanhempi lapsilleen. Nytkin huomaan olevani välillä niin väsynyt, ettei vaan kiinnosta leikkiä. Yritän keksiä sitten muuta kivaa puuhaa, mutta lattialle istuminen ja nukkejen liikuttelu ei yhtään huvita. Entä sitten kun herää 10 kertaa yössä (jotenkin en jaksa uskoa, että tää kolmas olisi poikkeus) ja vauva vaatii huomiota.
Mä en tiedä!:arghh:

Anteeksi, vähän piti jonnekin purkaa. Kun ei olla vielä edes kerrottu kellekään, ei ole oikein ketään kelle puhua asiasta :sorry:
En vielä yhtään jaksa niitä "Taas raskaana?!" kauhisteluja :shifty:

Liityhän tuonne maaliskuisiin purkaan huolia :Heartbigred meillä kans hävitetty melkei kaikki mut onneks mun sisaruksella pieni vauva ni toivon et sieltä saa lainaan monia juttuja ku heillä vasta eka ja toivovat useampaa :angelic:
 
Heips!
Tuun pitkästä aikaa tänne kuumeilemaan. Joskus viime syksynä muutaman kerran tänne kirjottelin ja sen jälkeen välillä käynyt lukemassa, mutta en kommentoimassa. Odottelon josko kuumeilu ois loppunu, mutta ei. Päinvastoin. Kerroin lopulta miehelleki vaikka tiesin vastauksen. Ei mies enempää halua. Toivon kuitenki, että muuttaa mielensä.
Meillä ei ole käytössä muuta ehkäisyä ku keskeytetty. Mulle ei hormonaaliset sovi enkä kierukkaa halua ja kondomin käyttöki, noh, ei käytetä.
Olen perustellut kolmatta vauvaa silläki, että koska kolmas synnytys on joka tapauksessa sektio niin samalla sit pannaa piuhat poikki. Kun ei oikein muutakaan vaihtoehtoa ole. Ikääkin tulee ens vuonna 37 molemmille. Mieluummin nyt kohta raskaaksi ku viiden vuoden päästä. Kolmannen jälkeen ei tuu enempää. Edelliset lapset nyt 5v ja 2v.
 
Tervetuloa Ripsi! :)
Meillä vähän sama tilanne tuo kolmannen kanssa, lapset pian 4v ja 2v. Tosin mulla aiemmat syntyneet alakautta, mutta kakkosen synnytyksen jälkeen jäi pelko ja toivoisin ehkä sektiota. Ja että samalla pistettäisiin piuhat poikki, koska mulle ei ole löytynyt sopivaa ehkäisyä lainkaan ja lapsiluku olisi varmasti täynnä. Olen myös +30v.

flikka, Sulla on hyvin paljon samanlaisia ajatuksia ja huolia kuin mullakin oli plussatessa. Uskonkin että vaatii vähän aikaa, jotta saat luottoa tulevaan ja siihen jaksamiseen. Että kaikki menee hyvin! :Heartred Tsemppiä hurjasti. :) Mitkäs siellä muuten voinnit?
 
Ei ihan kuulu tänne, mutta.... Meille tälläistä: Eilen tehtiin kiirellinen nivustyräleikkaus torstai-perjantai välisenä yönä mentiin päivystykseen, kun itki tyräänsä ja seurantaan osastolle, mutta jouduimme nyt kiirellisenn leikkaukseen. Lääkärin arviointi olikin päivystyksessä, että viikonloppuna taikka viikolla leikataan tyrä. Leikkaus meni suunnittelujen mukaisesti ja kesto 3h nyt teholla, mutta nyt klo 14:00 päästään osastolle.
 
Meille ei nyt hirveän hyvää tai kyllä nyt peremmin menee kuin pari päivää sitten. Pojalta, kun tyräleikkaus tehtiin kaikki näytti menevän hyvin ja oltaisiin päästy kotiin sunnuntai leikkauksesta siis 2päivän kuluttua. Lauantaina illalla hoitaja katsoi leikkaus aluetta ja turvotusta oltiin jo kotona alkamassa unille tyrä oli uusiutunut oltiin katsottu ultraäänellä tarkemmin. Kirurgi soitti ja sanoi uutiset ja sanoi, että tyrä leikataan uudestaan kiireellisellä leikkauksella 1h sisällä. Me nopeaa lähdimme sairaalaan ja nähtiin poika ja 2:00kirurgi soitti, että kaikki mennyt hyvin, mutta vatsa oli täynnä maitoa ja väärää kurkkuun keuhkoihin yskinyt ja mennyt maitoa plus leikkaus oli isompi, mitä arveltiin niin hän menee teho-osastolle. Päästiin 4:00kattomaan poikaa ja häntä edelleen pidetään nukutuksessa, menee paljon särkylääkkeitä myös morfiinia menee koko ajan hengityskoneessa vielä on. Lääkärit on yrittäneet asetuksia vähentää hengityskoneessa, mutta ei vielä jaksa vähemmällä asetuksilla olla. Pidempi reissu siis tuli tästä reissusta ja kun hän aikoinaan pääsee koneesta pois toinen hengitys muoto on ylipainehoito ja sen jälkeen happiviikset. Maidot 4ml maidot menevät nyt nenämahaletkuun . Tyrän lisäksi oli pitänyt leikata ja avata suolta suoli oli puhkeamaisillaan missä ulostetukos suolen ympärille oli myös kietoitunut tyrä.
 
Muokattu viimeksi:
Hyppään maaliskuisista takaisin tänne... Se ei kauaa mukana jaksanut. Eilen hoidettu tyhjennys kotona. Oli fyysisesti paljon odotettua helpompi, ja vähän onkin sellainen olo, että menikö liian helposti? Tuliko varmasti kaikki? Jos joudunkin vielä kaavintaan?

Ehkä jotenkin helpompi miettiä noita fyysisiä juttuja, kuin alkaa käsitellä asiaa. Vaikka sehän tässä nyt ekana olisi tehtävä :sad001:rolleyes:
 
Voi eii, olen pahoillani flikka :sad001
Se fyysinen osuus on ehkä "helpoin". Toivotaan että tyhjennys onnistui ja pääset käsittelemään henkistä puolta. Paljon voimia :Heartred
 
IMG_20190824_150144.jpg
Jospa meille se kolmas lapsi tulisi? :angelic:
 
Hyppään joukon jatkoksi. Meillä tilanne siis se, että itse kuumeilen kovasti kolmatta ja mies taas ei. Tai hän ei tiedä, haluaako enää lasta vai ei. Asia on vaikea ja biologinen kello tietenkin tikittää. Mun mielestä voitaisiin mennä mun toiveen mukaan, koska olen ehdoton mielipiteessäni ja hän taas ei, tai ainakaan ei niin mulle sano. Miten tästä selviää järjissään? :arghh:
 
Siis mä en tiedä oonko tähän ketjuun jo kirjoitellut, mutta en ainakaan löytänyt viestiä. Täällä siis kuumeillaan kolmatta kans kovasti. Yritys alkaa luultavimmin lokakuun lopussa :happy: kun jaksais siihen odottaa.. aika menee niin hitaasti.
 
Täälläkin kolmannen yritys nyt käynnissä viime kierrosta asti. Vanhemmat lapset tulee 2 v 9 kk ja 11 kk, ja alle 2 v ikäero tälläkin kertaa toiveissa. Ensi vuonna tulee 40 täyteen niin ei senkään puolesta haluta aikailla. Aiemminkin olisi aloitettu, mutta mm. sektiotaustan vuoksi ei ollut raskauslupaa. Heti on koko arsenaali käytössä, ovistikut ja aamulämpömittaukset ja iso kasa luontaistuotteita. Ja tarkoitus olisi myös lopettaa kofeiini ja alkoholi ja ryhtyä vvh:lle. Toivottavasti onnistuu pian. :happy:
 
Meni se tyhjennys kotona liian helposti. Tällä viikolla jouduin tyhjennykseen sairaalassa. Imulla onneksi tyhjeni loputkin, vaikka oli siinä rajalla rupeaako edes kokeilemaan. Vältyin nukutukselta.

Olo on ollut ihan ok, lähinnä helpottunut kun nyt se on ohi, ja nyt pitäisi olla oikeasti tyhjä. Edelleen vähän sellainen olo, että vielä meni joku vikaan, mutta yritän muistutella itselleni että katsoivat ultralla olevan nyt tyhjä.

Tänään vähän itkettänyt, etten saanut maalisvauvaa. Olisi tullut kolmen suora: tammi-, helmi- ja maalisvauvat.
Terveydenhoitajan kanssa nyt sovittu, että soittelen kontrollilabran jälkeen kierukan laitolle aikaa. Nyt täytyy pitää tuumaustauko vauvoista.
 
Tänään tullut hyytymiä taas. Mähän sanoin, ettei tämä vielä tällä ole ohi :bored:
Ei ole kipuja, paineen tunnetta vain. Soitan huomenna naisten akuuttiin ja kysyn. Saa vietyä lapset aamulla hoitoon, jos tarviikin lähteä näytille ja uuteen kaavintaan.

Oispa tää vaan jo ohi
 
Tänään tullut hyytymiä taas. Mähän sanoin, ettei tämä vielä tällä ole ohi :bored:
Ei ole kipuja, paineen tunnetta vain. Soitan huomenna naisten akuuttiin ja kysyn. Saa vietyä lapset aamulla hoitoon, jos tarviikin lähteä näytille ja uuteen kaavintaan.

Oispa tää vaan jo ohi

Voi olisipa tosiaankin... :sad001
Ihan hirveä tuo tilanne (hieman samassa tilanteessa olleena) Sitä vaan toivoi että pääsis jo "eteenpäin".
Paljon tsemppiä täältä! :Heartpink Toivottavasti kaikki hyvin?
 
En soittanut, kun siellä oli takaisinsoittojärjestelmä ja oli "pakko" mennä kouluun. Kaikki tuntemukset hävisi sen illan aikana. Ja vuotokin loppui nyt alkuviikosgatata, ja eilen raskaustestiinkin tuli vain haamu.
Mutta nyt sitten taas jotain todella vähäistä tuhruvuotoa :shifty:
On tää vaan niin perseestä.
Ei kipuja tai mitään, kuitenkaan. Maanantaina onneksi etäopiskelua, pakko se on sinne soittaa ja pyytää päästä tarkastukseen. Tää epätietoisuus on aivan kamalaa!
Kuukausi on jo lääkkeellisestä tyhjennyksestä, eikä edelleenkään ohi :arghh:
 
En soittanut, kun siellä oli takaisinsoittojärjestelmä ja oli "pakko" mennä kouluun. Kaikki tuntemukset hävisi sen illan aikana. Ja vuotokin loppui nyt alkuviikosgatata, ja eilen raskaustestiinkin tuli vain haamu.
Mutta nyt sitten taas jotain todella vähäistä tuhruvuotoa :shifty:
On tää vaan niin perseestä.
Ei kipuja tai mitään, kuitenkaan. Maanantaina onneksi etäopiskelua, pakko se on sinne soittaa ja pyytää päästä tarkastukseen. Tää epätietoisuus on aivan kamalaa!
Kuukausi on jo lääkkeellisestä tyhjennyksestä, eikä edelleenkään ohi :arghh:

Tuttu tunne kyllä. Mutta jos raskaustestiin tulee vaan haamu, niin sehän on tosi hyvä merkki, tuskin sinne silloin on mitään jäänyt ja varmaan vuotokin kohta loppuu. :) Kaikki peukut pystyyn et pääsisitte pian taas yrittämään. Mulla oli aikanaan niin päin, että vuoto kesti vaan muutaman päivän mutta raskaustesti muuttui negaksi vasta joskus reilu kuuden viikon kohdalla. Sekin oli ärsyttävää, kun siinä oli sama homma ettei saanut vielä yrittää.
 
Takaisin
Top